Siirry pääsisältöön


2023. Sosiaalisuus ja aktiivisuus haittaavat johtamista, johtajatestit lopetettava

     Sosiaalisuutta pidetään hyvän tyypin yhtenä tunnusmerkkinä. Kun testeistä saa tästä hyvät pisteet ura urkeaa moneen suuntaan, sillä kontaktien luonti ja yhteistyö muiden kanssa sujuu kuin entisen pojan saattoreissu isännän aittaan. Henkilön sosiaalisuus onkin usein vain seurallisuutta, jolla hän etsii muiden huomiota, sillä ilman huomion ja kiitoksen saamista hän ei tunne olevansa oma itsensä. Pahimmassa tapauksessa seurallinen henkilö on jatkuvasti muista riippuvainen syöden muiden työaikaa.
     Tällainen henkilö, etenkin johtajana ei ole kiinnostunut, miten firmalla menee eikä hän ole innovatiivinen, koska pelkää menettävänsä mukavan tyypin maineen muutospyrkimyksillään. Hän ei kelpaa johtajaksi ja tällöin on selvää, että sosiaalisuus hyvän johtamisen kriteerinä on käyttökelvoton.
     Aktiivisuudesta korkea testipisteet saanut voi olla hetken iloinen, mutta todellisuudessa aktiivisuus voi olla pelkää kaahausta, ensimmäinen kädennosto uusista ehdotuksista ja jatkuva liikekannalla oloa. Hän käynyt jo ennen töiden alkua salilla ja jos hän myös on sosiaalinen, hän odottelee voimajuoma kädessä muita töihin.
     Useat organisaatiot ovat rakentaneet sisäiset normit, joiden mukaan pitää vähintäänkin tuoda esiin oma osaaminen ja esittää uusia ideoita sekä olla muutoinkin eloisia kokoukissa. Tällaisissa organisaatioissa aktiiviset ja etenkin ekstrovertit pärjäävät, mutta välitön seuraus on hiljaisten tyyppien aliarvostus ja jopa heihin kohdistuva tyrannia (Yle Aamu-tv 19.9 prof Keltikangas-Järvinen).
     Tämä on tietenkin suuri trauma maan hiljaisille, mutta organisaatiolle tai yritykselle se voi olla katastrofi. Tutkimuksissa on todettu, ettei sosiaalisuus ja aktiivisuus eivät korreloi työn tehokkuuden ja johtamisen kanssa. Kaikkien vaarallisinta on, jos henkilö alkaa johtaa persoonallisuudellaan, mikä on valitettavan yleistä. Keltikangas-Järvinen totesi, että Los Angelesin konferenssin 2012 kannanotto on kieltää persoonallisuustestien käyttö johtajavalinnoissa.
     Monen kertaan koeteltuja johtajan ja miksei myös työntekijän ehdottoman hyviä työkaluja ovat strategiat ja toimintamallit. Johtamisen kaikkein tärkeimmät tekijät kuitenkin ovat pitkäkestoiset kognitiiviset kyvyt ja taidot, joihin ei ole olemassa päteviä testejä. Systeemiälykkyyttä voidaan kyllä testeillä pisteyttää, mutta sen korrelointi johtamisen laatuun on olematon. Tästä syystä johtajatestit pitää lopettaa (http://www.talouselama.fi/uutiset/kallis-ja-turha-satsaus-professori-lyttaa-hs-ssa-johtajien-persoonallisuustestit-6582389).
     Ainut mikä jää käteen johtajavalinnoissa on kokemus ja aiemmat näytöt.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *