Suomi on tukiaisten maa, jossa kyse ei ole vain
sosiaalituista, vaan tuista, jotka valtapuolueet jakavat omilleen ja
kannattajakunnilleen. Tästä on ajanmittaa tullut automaatio.
EK pitää aivan luonnollisena, että innovaatio- ja
yritystukiin käytettään laskutavasta riippuen 2-3 miljardia euroa vuodessa.
Puolet tästä summasta ulkopuoliset evaluoijat ovat moneen kertaan todenneet
olevan turhaa, kilpailua vääristävää ja avun saajalle vain lahjotus kuin mikä
tapansa lottovoitto.
Maataloudessa kokonaisuudessaan tuki on vähitellen
hyväksytty kognitiiviseksi vinoumaksi, jolle kerta kaikkiaan ei nyt voida
mitään. Kehysriihessä tuli 50 milj € lisää eikä kognitiivisuus saanut säröäkään.
AY-liikkeen verottomat jäsenmaksut ja bisnekset ARA-
asunnoilla ovat sulautuneet avustusvirtojen yhteiseen uomaan, jonka rannalla
poliitikot vain vilkuttavat, kaikki tässä samalla rannalla ollaan.
Kelan lähtevä pääjohtaja rykäisi, että kuntien sosiaalipuolen
taksimatkojen kilpailuttamatta jättämisessä ei ole mitään tolkkua. Bisneksessä
pyörii 500 milj €, josta 100 voitaisiin säästä kilpailuttamalla.
Hyssällä sanoi MTV3:n eilisessä uutisissa, että avustus- ja
tukijärjestelmät ovat paisuneet itse itseään ruokkiviksi ryteiköksi, jossa
alkuperäinen asukaskaan ei osaa liikkua, koska viidakko mutkistuu ja paisuu
jatkuvasti.
Hän kysyi, eikö löydy
poliitikkoja lyömään ryteikkö alas ja luomaan tulevaisuuden
hyvinvointiyhteiskunnan elinkeino- ja sosiaalipolitiikan elementit uudelle perustalle.
Kommentit
Lähetä kommentti