Sivut

torstai 1. syyskuuta 2016

2010. Itärajan pakolaisvirtaan on varauduttava

      Niinä kriittisinä kolmena päivinä puolustusministeri pidettiin täysin pimennossa itänaapurimme tapahtumista. Hän ei olut mukana pääministerin hätäisesti kokoamassa ryhmässä, joka ei tiennyt, mitä tehdä. CNN ja Tallinnan televisio olivat pääministerin tärkeimmät tietolähteet. Tasavallan presidentti pähkäli asiaa verryttelypuku päällä Tähtelässä.
     Aamulla 18.8. 1991  pääministeri oli Kannuksessa hakulaitteen akku tyhjänä ja  puolustusvoimain komentaja Jan Klenberg istui tavalliseen tapaan työhuoneessaan, vaikka antennit katolla rätisivät idästä jatkuvaa uutisvirtaa. Sillä viikolla alivaltiosihteeri Blomberg oli lomalla saarimökillään vailla yhteyttä ulkomaalimaan ulkoministeri Paavo Väyrysen ollessa Lapissa tavoittamattomissa.

Sisäministeri Mauri Pekkarinen myönsi myöhemmin nukkuneensa silloin ainoan yönsä huonosti virkatyönsä takia, kun taustamuistioissa uhkakuvana oli, että jopa miljoonia voi tulla itärajan yli.
     Moskovan suurlähettiläs Heikki Talvitie yritti saada yksityiskohtia Janajevin juntan vallankaappauksesta, mutta soittaessaan suurlähettiläs Derjabinille tämä ei tiennyt mitään ja oli Talvitien hämmästykseksi lähdössä ulkomaille. Talvitie tajusi muutamassa hetkessä paikan päällä reaaliajassa, mitä tapahtui.
     Talvitie olikin ainut henkilö, joka näki, miten kaappaus hetkihetkeltä epäonnistui. Hän ei kuitenkaan saanut Suomeen poliittista päätä millään uskomaan tapahtumien nopeaan kulkuun ja että Suomi olisi turvassa, vaan täällä TP ja Aho kriisiryhmineen empivät. Talvitie oli se henkilö, joka sai viimeinkin Suomessa asianosaiset tahot liikkeelle ja toimenpiteisiin, uskominen oli niin ja näin.
     Viimein kun Tanska ja Norja olivat tunnustanet Viron, TP tuli Tähtelästä verryttelypuku päällä pitämään valtioneuvoston istuntoa, jossa päätettiin, että Suomi aloittaa tunnustelut diplomaattisuhteiden palauttamisesta Baltian maihin. Tiedotteen luki medialle valtioneuvoston portailla Esko Aho.
     Rehnin sivuuttamista Aho perusteli myöhemmin, sillä tällä eleellä annettiin ulos päin kuvaa Suomen pysymisestä irrallaan mahdollisista konflikteista. Perustelun on hyvin vaatimaton etenkin, kun otetaan huomioon, että Rehn oli puolustusministeri ja rajan yli saattoi tulla 100 tuhansia ihmisiä ja konfliktien riski oli suuri.
     Toisen Venäjän vallankaappauksen yhteydessä 1993 Ahtisaari ulkoministeriön kansliapäällikkönä olisi sanonut, että äärimmäisessä hädässä, jos pakolaisia tulee miljoonia, aseelliseen voimankäyttöön saatettaisiin joutua turvautumaan.
     Tutkija Pertti Joenniemi jo silloin varoitti televisiossa 100 tuhansien pakolaisvirroista itärajan yli ja jatkoi eilisessä ohjelmassa varoitteluaan. Hänen mukaansa Venäjä ei enää ole se pysyvä ankkuri, johon Suomi voi asemoida itsensä perinteisellä idänpolitiikallaan. Äkilliset muutokset ja uhat Suomelle on hyvin todennäköisiä. Suomi on yhtälailla housut kintussa kuin vuosina1991 ja 1993.
     Nämä tiedot perustuvat 31.8 Yle Fem Spotligth ohjelmaan ja siinä esitettyihin tutkija Ilmar Metsalon tutkimuksiin arkistojen avauduttua 22.8 20016.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti