Otsake osoittaa, että totuuteen sisältyy aina annos katkeruutta.
Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana, vaikka olot olivat kurjat, elämä oli verrattomasti parempi kuin juuri päättyneen hirveän sodan olosuhteissa. Vaikka Euroopassa tykkien vaiettua vaelteli jalkapatikassa ja kärryillä 10 miljoonia ihmistä, heillä oli toivoa. Berliini ja Dresden rakennettiin hätkähdyttävän nopeasti jaloilleen samalla, kun pitkin Britanniaa virsi ennen näkemätön määrä uusia hittituotteita. Useimpien näiden perustana käytettiin sodan aikana viimeisen päälle viritettyjä sotateknologioita.
Morris Minin ja kaksi kerroksisien bussien (Routemaster) korisuunnittelussa käytettiin hyväksi Spitfire lentokoneen korirakenteen ratkaisuja. Land Roverin alusta perusti kokemuksiin Comet panssarivaunun akselistosta ja vaimennuksesta. Vaikka monet maat ottivat kunnian tutkan keksijänä sotilaskäytössä, se ei estänyt siitä kehittymästä maailmanlaajuiseksi paikantamisjärjestelmäksi. Yhdysvallat on oma lukunsa yhdessä maahan viedyn 3000 saksalaisen huipputiedemiehen kanssa. Maa sai näin etulyöntiaseman mm rakettitieteessä ja teknologian monella muulla alalla.
Saman aikaisesti sodan kokeneet maat toipuivat myös ällistyttävän nopeasti henkisestä traumoistaan. Jaltan sopimuksen ehdot unohdettiin nopeasti Stalinin miehittäessä muiden vastaan panematta Itä-Euroopan maat rautaesiripun taakse. Hirvittävyydet kokeneet sukupolvet olivat kuolleet ja uudet sukupolvet ovat unohtamassa nämä kauheudet. Samalla teollisten länsimaiden elintaso nousi ripeästi tuottavuutta tukevilla keksinnöillä, myös Suomessa.
Tämän taloudellisen kehityksen ja henkisen nopean toipumisen ansiosta lähes koko maailma saavutti sodan jälkeen 40 vuotta kestävän kriisittömän kriisin tilan (noncrisis crisis). Tämä ei tarkoita sitä, etteikö suuriakin kriisejä olisi ollut, muttei ei maailmansotien kaltaisia.
Nyt kun on kulunut lähes 30 vuota rautaesiripun kaatumisesta maailmanpolitiikka, verrattuna II maailmansodan kauheuksiin, on jatkanut enemmän tai vähemmän sattuman varaista kehitystään crisis noncrisis tilassaan. Tässä tilassa nyt on suuri ero Saksan muurin kaatumisen takaiseen noncrisis crisis tilaan, koska uusia keksintöjä tuottavuuden kohottamiseksi ei synny samaan tahtiin kuin silloin. Tutkimukset osoittavat tämän olevan maailmanlaajuinen ilmiö. Viimeisimmän tiedon mukaan Suomessa keksintöjen määrä on pudonnut 14 prosenttia vuositasolla.
Tuntuu melko lohduttomalta viimeaikaiset tiedot siitä, että Syyrian sota näyttää edistävän keksinnöllisyyttä ja piristävän taloutta alueen puolipimeillä sektoreilla. Tämä saattaa olla seurausta länsimaisten ihmisten elintason nousun aiheuttamasta henkisetä laiskistumisesta. Toivon mukaan se on sitä, eikä sotien vähäisyydestä johtuvaa ideoiden puutetta.
Kommentit
Lähetä kommentti