1966. Kansanvälisen terrorismin vääjäämätön lisääntyminen pakottaa länsimaat koventamaan otteittaan ja rikosoikeusjärjestelmiään
Nyt kun taas kerran on tapahtunut raukkamainen terrori-isku Nizzassa,
ei voi tuomita kansalaisia, jotka vaativat äärimmäisiä rangaistuksia terroristeille.
Kiivaimmat kovien keinojen käyttöönoton puolesta ovat puhuneet äärikansallismieliset,
jotka vaativat terroristien perheen sukulaisten likvidointia. Tämä on yhtä
pöyristyttävää kuin itse terrorismi. Jos näin teemme palaamme Kolmannen
Valtakunnan Hitlerin ja hänen rikostoveriensa aikakauteen.
Meidän on yritettävä hillitä itsemme mahdollisimman vähä vihaa osoittaviksi ja tunteviksi. Se on vaikeaa. Tämä olisi tärkeä signaali terroristeille siitä, että emme ratkaise kysymystä vihan sokaisema, vaan punniten ja harkiten eri vaihtoehtoja.
Kansavälisen yhteistyön merkittävä tehostaminen nykyisestään on avainasemassa terrorismin kitkemisessä. Tässä on käytettävä juuri nyt huonossa huudossa olevaa profilointia huomattavasti nykyistä suuremmassa laajuudessa ja yhteistyössä muiden maiden kanssa, jopa ääritapauksissa pakollinen sijainnin ilmoittava jalkapanta on sallittava.
Kunkin maan tulisi tarkistaa rikosoikeudellinen järjestelmänsä, koska terrorismi voi kasvaa uhaltaan ja pelotusvaikutukseltaan ydinsodan mittoihin. Kun islamilaiset maat alkavat vaatia samaa vaikutusvaltaa maailmanpolitiikassa ja luonnonvaroja tasavertaisesti Lännen kanssa muiden vääryyttä kokeneiden vähemmistöryhmien tukemana, maiden rikosoikeudelliset järjestelmät pitää olla kunnossa. Tämä on tietenkin takaperoinen lähestymistapa. Ensihän pitäisi tietenkin korjata vääryyksiltä tuntuvat epäkohdat, mutta niiden korjaamien on tunnetusti niin vuosisataista ja vaikeaa, että tarvitaan ”varajärjestelmä”.
Karkeasti ilmaistuna kunkin maan rangaistusjärjestelmä ja tuomiot ovat seurausta maan historiasta, väestökehityksestä ja – sosiaalipolitiikasta, talousjärjestelmästä ja sen aiheuttamasta sosiaalisesta tilasta. mutta tähän pitää nyt tuoda globaalin terrorismin vaatimat lisäykset.
Yhdysvalloissa voivat Euroopan mallien mukaiset terrori-iskut toistua useita keroja. On oikeastaan hämmästyttävä, miksei näin ole käynyt 11.11.2001 jälkeen. Yhdysvallat on ilman uusia iskujakin tilassa, jossa maan on pakko käytännössä pitää loppuikänsä noin 1,7 miljoona ihmistä vankiloissa ja noin 2 miljoona määräaikaisessa ehdonalaisvalvonnassa. Syy tähän on se, että tällä tavoin pyritään estämään sen ihmisryhmän kasvamisen liian suureksi, josta ensikertaiset vangit tulevat vankiloihin.
Meidän on yritettävä hillitä itsemme mahdollisimman vähä vihaa osoittaviksi ja tunteviksi. Se on vaikeaa. Tämä olisi tärkeä signaali terroristeille siitä, että emme ratkaise kysymystä vihan sokaisema, vaan punniten ja harkiten eri vaihtoehtoja.
Kansavälisen yhteistyön merkittävä tehostaminen nykyisestään on avainasemassa terrorismin kitkemisessä. Tässä on käytettävä juuri nyt huonossa huudossa olevaa profilointia huomattavasti nykyistä suuremmassa laajuudessa ja yhteistyössä muiden maiden kanssa, jopa ääritapauksissa pakollinen sijainnin ilmoittava jalkapanta on sallittava.
Kunkin maan tulisi tarkistaa rikosoikeudellinen järjestelmänsä, koska terrorismi voi kasvaa uhaltaan ja pelotusvaikutukseltaan ydinsodan mittoihin. Kun islamilaiset maat alkavat vaatia samaa vaikutusvaltaa maailmanpolitiikassa ja luonnonvaroja tasavertaisesti Lännen kanssa muiden vääryyttä kokeneiden vähemmistöryhmien tukemana, maiden rikosoikeudelliset järjestelmät pitää olla kunnossa. Tämä on tietenkin takaperoinen lähestymistapa. Ensihän pitäisi tietenkin korjata vääryyksiltä tuntuvat epäkohdat, mutta niiden korjaamien on tunnetusti niin vuosisataista ja vaikeaa, että tarvitaan ”varajärjestelmä”.
Karkeasti ilmaistuna kunkin maan rangaistusjärjestelmä ja tuomiot ovat seurausta maan historiasta, väestökehityksestä ja – sosiaalipolitiikasta, talousjärjestelmästä ja sen aiheuttamasta sosiaalisesta tilasta. mutta tähän pitää nyt tuoda globaalin terrorismin vaatimat lisäykset.
Yhdysvalloissa voivat Euroopan mallien mukaiset terrori-iskut toistua useita keroja. On oikeastaan hämmästyttävä, miksei näin ole käynyt 11.11.2001 jälkeen. Yhdysvallat on ilman uusia iskujakin tilassa, jossa maan on pakko käytännössä pitää loppuikänsä noin 1,7 miljoona ihmistä vankiloissa ja noin 2 miljoona määräaikaisessa ehdonalaisvalvonnassa. Syy tähän on se, että tällä tavoin pyritään estämään sen ihmisryhmän kasvamisen liian suureksi, josta ensikertaiset vangit tulevat vankiloihin.
Laajenevan terrorismin pelko pakottanee Yhdysvallat kiristämään
rikosoikeusjärjestelmäänsä entisestään, mihin Trump on kyllä valmis tullessaan
valituksi.
Jos rangaistukset olisivat
lyhyitä, kaduilla olisi kymmeniä miljoonia ihmisiä, jotka voisivat syyllistyä
millä hetkellä tahansa vakaviin rikoksiin.
Yksinkertaistaen rikosoikeusjärjestelmä
on yhteiskunnan säätelymekanismi, jolla se yrittää pitää tasapainossa
siedettävyyden rajoissa olevaa rikollisuuttaan ja harjoittamansa kriminaali politiikkaa.
Nyt monen maan rikosoikeusjärjestelmään kohdistuu ensimmäistä kertaa maiden
ulkopuolelta arvaamattomat ja ennen kuulumattomat kiristämisvaateet. Yleensä Euroopan
maat on saanut kehittää rikosoikeuttaan ja sen järjestelmiä kotikutoisista lähtökohdista.
Suomi ja muut
pohjoismaat ovat kehittyneet tasolle, jossa lievällä kriminaalipolitiikalla
päästään suhteellisen alhaiselle rikollisuustasolle.
Tämä saattaa olla muuttumassa.
On huomattava, että
pitkät rangaistukset eivät vähennä uusintarikollisuutta. Päinvastoin henkilön
joutuessa vankilaan hän 60-70 prosentin todennäköisyydellä joutuu sinne toisen
kerran. Tästä eteenpäin todennäköisyys vain kasvaa. Nyt voi kuitenkin olla tilanne,
jossa tätä periaatetta saatetaan joutua tarkistamaan
Kommentit
Lähetä kommentti