Sivut

perjantai 8. heinäkuuta 2016

1955. Suomen puolustuskyky on oikeilla raiteilla

Dosentti Arto Nokkala totesi teoksessaan Kyky ja tahto, että puolustusjärjestelmämme tarvitsee uudistuksia lähinnä sisäistä syistä.
     Nyt uudistuksia tarvitaan myös ulkoisista syistä. Onneksi haikailut ammattisotilasiin perustuvasta Suomen puolustuslaitoksesta on lopetettu.
     Puolustusvoimain perusta on, että maalla on riittävän suuret valmius- ja puolustuskykyiset maajoukot. Nykyiset noin 250 000 reserviläistä käsittävät joukot riittänevät.
       Alueellinen järjestämä on toinen puolustuksen perusta.  Sen täytyy merkitä myös sitä, että ollaan valmiita reagoimaan vihollisiskuihin itsenäisillä taisteluosasoilla nopeasti missä osassa maatamme tahansa. Todennäköisimmät taistelukriisit syntyvät alueille, joihin vihollinen suuntaa strategisen iskunsa. Kybersodan torjunta vaatii omat järjestelmänsä. Alueellinen puolustusjärjestelmän on pystyttävä organisoitumaan myös pitkän rintamalinjan puolustukseksi tai sen osaksi.
     Puolustuksessa avainasemassa jalkaväen lisäksi tällöin tulevat olemaan maakohteisiin suunnattavat lentokonetulivoima ja nopeasti liikuteltavat tykistö- ja ilmatorjuntajärjestelmät sekä kranaatin- ja raketinheitinkalustot sekä puolustukseen sopiva ohjusjärjestelmä.
     Jos lentokonetulivoima osoittautuu jossain vaiheessa kriittiseksi tekijäksi, sitä on voitava varautua hankkimaan lisää ennakkosopimuksilla kansainväliseltä organisaatiolta ilman liittymistä natoon.
     Ottawan sopimuksesta 2011 huolimatta on turvattava riittävän maamiinajärjestelmän käyttö.
     Suuren kriisin varalle suurin resurssimme on pitää portti niin rasvattuna Natoon, että Suomella on mahdollisuus mutkattomasti punoutua natojärjestelmien piiriin tai osaksi natojärjestelmiä olematta ennen kriisiä natomaa. Viimeistään tällöin puolustusvoimat on  kokonaisuudessaan uskottava.

     Saamme olla erittäin tyytyväisiä, ettei maamme puolustusvoimia ole ajettu alas. Tällaista pyrkimystä oli 2000- luvulla, mutta vauriot jäivät vähäisiksi. Baltian maat ja Ruotsi katuvat nyt näitä alasajotekojaan.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti