Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2016.


1980. Sopivan julkea tapaaminen patenttiasianaisen kanssa

     Kun saavuin suurin toivein ja jo melkein tehtaan omistajana toimistoon esittelemään laitettani, naispuolinen patenttiasiamies otti minut vastaan niukin elein. Ensi vaikutelmalta hän näytti itseensä vetäytyvältä virkamieheltä. Pannessani prototyypin pöydälle nainen vähän säikähti sen lintupönttömäistä olemusta, mutta rauhoittui, kun siirsin sen lattialle.      Hän alkoi yllätyksekseni puhua nopeilla, lyhyillä sarjoilla aivan kuin välillä harkiten, paljonko vastapäätä istuva tyyppi kesti. Vähän päästä lepyttyään hän tarjosi kuitenkin kahvia. Hämmennellessäni joutessani juomaa hän luennoi yleisellä tasolla keksinnöllisyyden yhteiskunnallisesta merkityksestä.      Tämä jälkeen hän ryhtyi tarmokkaasti epäilemään keksintöäni tokaisten tyhjien maitopurkkien haisevan pahalta keittiön nurkassa. Yritin vakuuttaa, että huuhtelu poistaisi hajun, mutta turhaan. Tunnelma pysyi umpimielisenä. Hän kysyi lopuksi.   - Kuka laitteellenne supermarkettien uumenissa hyllytilaa raivaa?      Tämän ku

1979. Kolmantena päivänä vieras alkaa mädäntyä

     Niin on käymässä Perussuomalaisiin pesiintyneelle ja sen johdon siunaavalle muukalaisvastaisuudelle. Se on hiipinyt monen ajatuksiin, koska se on vaihtelevalla otteella näkynyt hallitustyössä ja leimannut Perussuomalaisia se koko hallituksessa olo ajan. Nuorisojärjestön Tynkkynen on pitänyt asiaa koko ajan esillä julkisuudessa tukenaan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eerola, europarlamentaarikko Halla-ahoja ja Homma Foorumi. Soini kyllä kysyttäessä jatkuvasti toistaa, ettei hän ole muukalaisvastain eikä salli rasismia missään muodossa.      Silti Soini ei pyri hillitsemään rasistista keskustelua ja ehdotuksia puolueessaan, vaan pitää puolueen kannatuksessa tärkeänä, että rasistiset puheet näkyvät ja kuuluvat isolla rintamalla.  PS:n mukaan maanmuuttopolitiikassa pitää soveltaa kovaa linja maan houkuttelevuuden vähentämiseksi ja muuttoaikeitaan hautovien pelottelemiseksi.      Nyt tämä ei toivottu vieras, maahanmuuttokriittisyys on saavuttanut niin tunkkaisen maun osan kansalaisten

1978. Olemme Euroopan onnellisin, muttei ahkerin kansa

     Olemme ainakin itse tottuneet pitämään suomalaisia protestanttilaisina uurastaja tyyppeinä. Kerran viikossa käymme saunassa ja kumoamme siinä touhussa muutaman pullon olutta.      Jatkamme maanantaina hymyttöminä työtämme. Tämän ilottomuuden vahvisti taannoinen HS:n liekkimielisen pohjoismainen selvitys. Olemme Pohjoismaiden tylsin kansa. Toinen tuore selvitys puolestaan hehkuttaa, että maassamme asuu Euroopan onnellisimmat ihmiset (http://yle.fi/uutiset/tutkimus_vaittaa_suomi_ykkonen_euroopassa__kaikki_lahes_yhta_onnellisia/8123924).      Luulemme olevamme ahkeria, mutta olemme ainakin tylsiä ja onnellisia. Voi, voi, kun liippaa läheltä vaarallisen ihmisen genreä: tyhmä ja ahkera.      Mutta, mutta. Tulee uusia iskuja. Emme olekaan raataja-kansa.      Teemu Turusen tutkimuksen mukaan työhön sitoutumisessa sijoitumme eurooppalaisen keksiarvon alapuolelle. Emme toimikkaan niin työsuuntautuneesti, kun luulemme. ”Aikavälillä 1999 - 2010 suomalaisten käsitys työn keskeisyydestä el

1977. Kina sairaalan kanssa

     Kaatuiltuaan aikansa ja ripuloituaan liiallisten ulostuslääkkeiden vaikutuksesta huoneensa siivottomaksi, hän putosi vuoteesta katkaisten ranneluunsa ja nenärustonsa. Sairaalan osastolääkäristä oli minulle tullut jo niin tutuksi, että lähes vilkuttelin hänelle tullessamme vastaan sairaalan käytävillä. Nyt kyse ei ollut mistään pikakeikasta. Isä oli hoidossa yli kuukauden veriarvojen seilatessa sinne tänne ja keuhkojen pihistessä viikkokausia. Mies oli taas langanlaiha.      Kun yhtenä päivänä tuttu sosiaaliohjaaja oli jälleen isää passittamassa sairaalasta pois, kimpaannuin täysin harkinnasta huolimatta ja käytin epämiellyttävää kieltä puhuessani dementiakodista. ”Mies ei mene sinne enää!” Nainen ei pyytänyt minua enää huoneeseensa, vaan lupasi keskustella kaupungin vanhushoidosta vastaavan johtajan kanssa.      Kuukauden päästä häntä oltiin nyt siirtämässä, nyt Lauttasaareen kuuden hengen huoneeseen.  Kieltäydyn jyrkemmin kuin olisi tarvinnut. Varmemmaksi vakuudeksi sanoin puhu

1976. Suomen geopoliittinen asema – nyt meremme ovat vahvuutemme

     Mitä enemmän puolustussodan strategi tarkastelisi Suomen geopoliittista sijaintia, sitä vakuuttuneemmaksi hän tulisi siitä, että Suomi ei ole tavanomainen Venäjän naapuri.  Meillä on monivuotisia kokemuksia sodasta Venäjää kanssa, mutta vielä pitempiä kokemuksia rauhanomaisesta yhteistyöstä sekä kaupasta naapurimme kanssa. Sen lisäksi, että maallamme on 1300 kilometriä pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa, meillä on myös raja Natomaa Norjan kanssa.      Oli hämmästyttävää havaita, miten eri tavalla Ruotsi suhtatauti alkukesällä presidenttimme yhteyden pitoon Putiniin.  Eräät Ruotsin asiantuntijat lausuivat, ettei Putin olisi terve tullut vierailulle Ruotsiin. Tämä ilmaistiin Putinin ja Niinistön kahdenkeskisiä neuvotteluja paheksuvaan sävyyn, vaikka enemmän tai vähemmän kulissien takana useat EU-maiden johtohenkilöt antavat näille neuvonpidoille suuren arvon.      Näiden neuvottelujen painoarvoa lisää maidemme välinen suora ja pitkä yhteistyö monella yhteiskuntapolitiikan alalla j

1975. Vihreiden nykyinen gallupkannatus ei ole pysyvää

Viimeisimmät HS-Gallupin 23.7 mukaan Vihreiden kannatus näyttäisi pysyvän 13 prosentin tasolla. Lähempi tarkastelu osoittaa, että näin ei tule jatkumaan, vaan nyt on saavutettu kannatuksen suurin taso.      Keskustan kannatus perustuu maa- ja metsätalous tuottajien varaan. Tämä ryhmä on pysyvää Keskustan äänestäjä joukkoa, jossa myös kannatus on luonnollisista syistä periytyvää tilojen siirtyessä seuraaville uusille sukupoville ja ideologia niiden mukana. Maaseutu on kokonaisuudessaan hitaasti muuttuvaa ja säilyttäen maaseutumaisen ilmeensä ja identiteettinsä vuosikymmeniksi. Tästä syystä osan maaseudulla asuvista äänestäessä Keskustaa tämän asumismiljöön luonteensa takia.      Kokoomuksen suurin äänestäjäkunta löytyy yrittäjistä ja ylimmän luokan edustajista. Tämä ryhmä arvoineen ja koulutustaustoineen tarjoaa erinomaisen kasvualustan ja rekrytointiperustan Kokoomuksen kannatuksen jatkuvuudelle. Vaikka korkean koulutuksen mukanaan tuoma sosiaalinen kiero ylös päin on vaimentunut, s

1974. Suudelma pikku kullannupulle

     Suudelma on aina paikallaan lapsoselle. Heihin on kätketty salaisuudet ja tulevaisuudet. Mitä ne ovat, ei tunneta. Mutta monet vanhemmat näyttävät sen tietävän avittamalla nuppujaan olan takaa oikeille teille, siis vanhempien mielestä oikeille. Tässä ei tarkoitetta hyviä universaaleja moraalisia oppeja, vaan konkreettista kehitysnäkymiä tai uria.      Totta kai lapsi on vanhempien mielestä hiljaisella tavalla heidän sisimmässään aina ihmelapsi. Mutta ongelmia saattaa tulla jos lapsi näyttää aikuisten kriteerein älykkäältä. Hänellä on kolmivuotiaana suuri sanavarasto, hän loputtoman utelias, keksi leikkejä, jopa lukee, ymmärtää suuremmuudet, asettaa  palikoita järjestykseen, jne. Tähän asti kaikki on vielä hyvin.      Jos tällainen lapsi saa kuulla vanhemmiltaan jatkuvina salakavalina kommentteina ja vihjeinä, kuinka fiksu hän on ja kuinka hänestä tulee sitä ja tätä. Ja jos vielä isovanhemmat ja ystävät jatkavat samaan tyyliin, ollaan varallisella polulla.      Viisaat vanhemmat

1973. Johtaja ei voi laukoa mitä tahansa

     Jos pääsisi seuraamaan sateliitin siiveltä, miten työyhteisöjä johdetaan maailman eri kolkilla, hämmästyisi. Idässä esimies voi olla kuin basso, ei tarvitse kuin olla sääntöjä noudattamatta. Lännessä pomo saattaa saada johtamisen puuskia, jolloin alaiset ovat hetkittäin helisemässä itsensä ja johtajan kanssa.      Meille suomalaisille on toistettu, että tehokas johtaja saa tuloksia yhteistyössä alaistensa kanssa. Tämä on kyllä niin keskimääräisesti sanottu, ettei siitä ei jää käytännön ohjeena mitään käteen. Johtajaa, joka tähän tyytyy, täytyisi tukistaa johtamisen perustarkoituksen ymmärtämättömyydestä Eri tilanteet vaativat samalta ihmiseltä niin erilaisia esimiestaitoja, että mitään tarkkoja malleja on turha tyrkyttää. Päinvastoin, niistä voi olla jopa haittaa.      Ovatko johtamisen taidot sitten synnynnäisiä? Tuskin sillä kolmanteen osaan ihmisen ominaisuuksista vaikuttavat merkittävästi perityt tekijät. Tässä voidaan käyttää hyvänä esimerkkiä musikaalisuutta. Jos lapsi pää

1972. SITRA:n puolueettomuus eilisessä Yle A-studiossa kyseenalainen

     Eilisessä Yle A-studiossa SITR:n yliasiamies Mikko Kosonen puolusti  byrokraattisen sinnikkäästi, kuinka riippumatonta sen toiminta poliittisista intresseistä, vaikka demarit ja ay-liike muuta väittävät. Joka tapauksessa SITRA on tehnyt selvityshankkeita soten yksityistämisen eduista, hallituksen junailemasta kiky-paketin vaatimattomuudesta, työpaikka sopimisen välttämättömyydestä, vaikka se nytkin on mahdollista neljän kuukauden palkattomasta työharjoittelusta ja monista muista aiheista, jotka heikentävät työntekijäosapuolen asemaa.      Kosonen kiisti tämän väittäen SITRA:n kohtelevan tasapuolisesti työtekijä- ja työnantajaosapuolta. Tuekseen hän kertoi, että SITR:lla olevan poliittisesti tasapuolisesti koottu hallintoneuvosto (pj.  M. Vanhanen), joka päättää neljästä  suuresta yhteiskuntapolitiikan lohkosta, joilla SITRA:n on saatava aikaan tuloksia.      SiTR:n hallitus puheenjohtajan yliasiamies ja jäseninä ylimpiä ministeriötason virkamiehiä ( http://www.sitra.fi/sitra/org

1971. Jäätynyt Brexit

     Brexitin merkitystä Britannialle arvioitaessa kannattaa muistaa, että maalla on imperiumin ajoistaan lähtien kokemusta ja osaamista neuvotella itsensä ulos vaikeista tilantesta uudelle pitävälle tasolle. Alku on mennyt täysin Britannian käsikirjoituksen mukaan maan ilmoittaessa verkkaisesta aikataulusta eron toteuttamiseksi. Vaikka EU-johto vaati nopeaa eroprosessia ja kauppasuhteiden nykytasolla pitämistä sekä kakkien neljän vapauden säilyttämistä, Britannia on onnistunut hiljaisella passivisuudellaan jäädyttämään prosessia. Kumpikin osapuoli onkin ajautumassa tilanteeseen, jossa  EU- johtajat silloin tällöin lausuvat Britannialle vaatimuksia Britannian kommentoidessa niitä, jos katsovat aiheellisiksi. On päädytty jäätyneeseen Brext-tilanteeseen.      Tästä on monia merkkejä. Heti kansanäänestyksen jälkeen pj Juncker ihmetteli brittiedustajille, mitä te täällä parlamentissa vielä istutte. Sama toistui EU- ja brittivirkamiesten välillä. Nyt vähitellen kaikki on sulautumassa  taas

1970. Todistus ruotsin kielen tyydyttävästä taidosta tupla hinnalla

     Nimitykseni virkaan ei ollut kuitenkaan niin selvää, kuin olin kuvitellut. Oli vappuaatto ja viimeinen hakemuksen jättöpäivä. Huomasin tuolloin, että minulta puuttui todistus ruotsin kielen tyydyttävästä taidosta. Ainoa tähän hätään käsiini saamani kuulustelija oli vanha harmaatukkainen, kyynärpäihinsä nojaava ja kumarassa istuva mies.      Mennessäni Töölössä arvokaan kerrostalon rappuja ylös edessä menevä nainen tuli sisään samalla oven avauksella. Luulin jo rauhoittuneena, että menemme yhtä aikaa tentattavaksi. Nainen kutsuttiin kuitenkin ensin viipyen sisällä vain viisitoista minuuttia. Näin helpollako tästä pääsee, kuvittelin.      Istuessani miehen edessä edes ensimmäisistä tenttaajani sanoista en ymmärtänyt mitään. Puheeni ei luistanut lainkaan. Näytti varmalta, että tenttini tyssää tähän.      Erehdyin kuitenkin pöydän takana pysyttelevästä punanenäisestä tyypistä pahoin. Kalle Sorainen osoitti luovuutta ja hiljaista huumoria antamalla minulle kolmen tunnin tenttaamisen

1969. Isän uurnan laskeminen

     Mies lähti vetämään saattuettamme pitkin hautausmaan lumista käytävää, jonka jäätyneillä urilla kärry heilahteli saaden uurnan vaappumaan. Leena kuiskasi minulle toiselta puolen lavaa vahtimaan uurnaa, ettei se kaadu. Vahtimestari jatkoi ääneti minuutti kaupalla määrätietoisesti kärryjen vetämistä tehden välillä 90 asteen käännöksiä jäätyneillä, ohuen lumikerroksen peittämillä käytävillä. Navakka tuuli puhalsi koko ajan pitkin maata saaden sääreni tuntumaan jääkalikoilta.      Yhtäkkiä mies pysähtyi. Hän nosti erään haudan reunan päältä pienen suojakuvun pois. Ymmärsin, että uurna lasketaan avautuneeseen reikään. Mies oli taikonut jostain valkoisen liinan, joka meni uurnan alta, ja katseellaan kehotti laskemaan uurnan reikään. Hauta oli Anja uurnapaikan vieressä.      Ottaessani uurnan liinan varaan se tunti raskaalta. Reikä oli pimeä ja yllättävän syvä. Selkääni sattui, kun jouduin koko ajan tunnustelemaan, milloin pohja tulee vastaan. Seisoin Marja-Leenan kanssa muutaman

1968. EU:n ja Turkin välinen absurdi pakolaissopimus

     Turkin tilanne vain pahenee vallankaappausyrityksen jälkipuhdistuksissa. Toisin ajattelijoita painostetaan entistä enemmän ja median sensuuria kiristetään äärimmilleen tavallisen kansalaissenkin joutuessa yhä tiiviimmin salaisen poliisin silmällä pidon alle. On mahdollista, että Turkki ajautuu nopeastikin uudelleen eri voimatahojen väkivaltaiseen välienselvittelyyn.       Turkin tämä tilanne sekä EU:n ja Turkin lahjusta muistuttava sopimus Kreikkaan tulleiden pakolaisten palauttamista Turkkiin ja sieltä osan tuominen jollain ihmeen keinolla EU-maihin, ovat absurdeja. Turkki saisi palveluksistaan rahaa, viisumivapauden ja mahdollisesti EU-jäsenyyden. Täysin hullua EU:n kannalta.      Syyrian pakolaistilanteen jatkuvasti vain pahetessa Azerbaidzanin ja Venäjän aktiivisuuden takia, EU:n ja Turkin sopimus menettää lopunkin merkityksen rippeensä. Muiden pakolaisreittien kavetessa jäljelle ei jää enää kuin Välimeri Eurooppaan.      Ennen pitkään EU joutuu hyväksymään kuljetukset Väli

1967. Mielikuvitusjohtaminen

     Yritysjohtaja ihmettelee kirjakaupan hämyssä, mikä on vialla, kun kirjojen nimet vaihtelevat ”Kirkastuksen johtamisesta”  Kilpailijoiden johtamiseen”. Hän suuttuu, kun silmiin osuu kirja ”Mielikuvituksen johtaminen”. Teosta jaetusta johtamisesta hän otsa pelottavasti rypyssä ymmärtää, mutta vakavasti tarkoitettu teos ”Iloinen johtaminen” saa hänet heittämään oven kiinni.      Kadulla hän kyllä muistaa, että jotkut arvostetut asiantuntijat soveltavat johtamisessaan tieteen keinoja. He puhuvat jopa tieteellisestä liikkeenjohtamisesta, mutta kun yksinkertaisuutta varjellaan kuin kultaista taljaa, hän suuttuu enempi kuin pitäisi.      Foorumin kohdalla jo hyräilee autossaan Lauri Viitaa. - Puhuttiin kieltä viittä, kuutta. Miten oli asianlaita?

1966. Kansanvälisen terrorismin vääjäämätön lisääntyminen pakottaa länsimaat koventamaan otteittaan ja rikosoikeusjärjestelmiään

     Nyt kun taas kerran on tapahtunut raukkamainen terrori-isku Nizzassa, ei voi tuomita kansalaisia, jotka vaativat äärimmäisiä rangaistuksia terroristeille. Kiivaimmat kovien keinojen käyttöönoton puolesta ovat puhuneet äärikansallismieliset, jotka vaativat terroristien perheen sukulaisten likvidointia. Tämä on yhtä pöyristyttävää kuin itse terrorismi. Jos näin teemme palaamme Kolmannen Valtakunnan Hitlerin ja hänen rikostoveriensa aikakauteen.      Meidän on yritettävä hillitä itsemme mahdollisimman vähä vihaa osoittaviksi ja tunteviksi. Se on vaikeaa. Tämä olisi tärkeä signaali terroristeille siitä, että emme ratkaise kysymystä vihan sokaisema, vaan punniten ja harkiten eri vaihtoehtoja.      Kansavälisen yhteistyön merkittävä tehostaminen nykyisestään on avainasemassa terrorismin kitkemisessä. Tässä on käytettävä juuri nyt huonossa huudossa olevaa profilointia huomattavasti nykyistä suuremmassa laajuudessa ja yhteistyössä muiden maiden kanssa, jopa ääritapauksissa pakollinen si

1965. Helsingin hovioikeuden sopimaton kielenkäyttö syytettyjä ja puolustusta kohtaan

     Helsingin hovioikeuden eräiden henkilöiden sopimaton kielenkäyttö puolustusta kohtaan ja seksuaalinen häirintä ovat nyt hovioikeuden itsensä tutkittavana. Jo10.8.2013 HS:n pääkirjoitussivulla epäiltiin, onko tämän kaltainen tapahtuma sattunut ensimmäisen kertaa ja ,onko sisäisen tutkimuksen riittävä. On mahdollista, että epäasiallista käyttäytymistä on jatkunut jo pitkään, kuten erään käräjäoikeiden tapahtumat osittavat.      On mahdollista, että Helsingin epäillyssä taataa olla  perää, mutta tutkinta saattaa ontua, sillä oikeushallinnolta puuttuu elin, joka selvittäisi tällaisia tapauksia. Tapaus ei ole ainutlaatuinen tuomioistuimissa. Viimeksi länsisuomalaisessa käräjäoikeudessa. Vaikka nyt eletään niukkuuden keskellä ja kaiken laisten virastojen perustaminen on vastatuulessa, tulevassa kehysriihessä olisi linjattava tuomioistuinviraston perustamisen mahdollisuutta. (http://yle.fi/uutiset/tuoreimmat/).      Se olisi poliisihallituksen tavoin keskusvirasto, joka hoitaa tu

1964.Ylempi luokka jyllää ja keskiluokka vikisee

     Hiljaiset, näkymättömät ja pitkä kestoiset pohjavirroissa muhivat muutokset saatavat olla ratkaisevia, mihin suuntaan yhteiskunnan arvoperusta kehittyy ja millaiseksi harjoitettava käytännön politiikka muodostuu. Näitä virtauksia on vaikeaa havaita tunnustelamalla vain päivän pulssia.      Ihmisten toimeen tulemisen näköalasta tekee ikävän sävyisen se, että köyhyyden ja vähäosaisuuden lisääntyminen vain kiihtyy (mm. Huono-osaiset, prof.. Juho Saari, 2015). Keskimmäinen yhteiskuntaluokka näyttää putoavan alempien päälle. Tämä tarkoittaa, että epäedullisen väestörakenteen lisäksi, meillä varallisuusrakenne romahtaa alhaalta kasaan samalla laajeten ruohonjuuri tasolle.      Tätä kehitystä ryydittää kolme vakavaa ehkä tarkoituksellistakin kehityspiirrettä.      Ensinäkin peruskoulutusta ollaan uudistamassa sinänsä perustellusti niin, että oppimisessa painottuvat ns. monialaiset kokonaisuudet, teema- ja ilmiöoppiminen. E simerkiksi Pariisi-sävelmää nokkahuilulla soittamisesta päästä

1962. Johtajan vaikeudet – kokemattomuuden ongelmat

     Harva pystyy toimimaan johtajana uskottavasti ilman näyttöjä. Se voi hetken onnistua, mutta bluffit paljastuvat. Näyttöjä ei ole taas ilman kokemusta. Tässä on nuoren johtajan dilemma. Ratkaisuna tähän on tuttu ja turvallinen portaittain uralla eteneminen, ei tiikerin loikat.      Rutkasti keski-iän ylittäneellä henkilöllä on kokemusta siitä, miltä asiat näyttävät nuoren ja vanhemman ihmisen näkökulmasta. Nuorella ei tienkään ole kokemusta kuin oman elämänsä mitalla. Kokemus on siitä pulmallinen, ettei sitä voi saada lukemalla kuten tietoa.      Tästä myös seuraa, että kokemattomuuden suuri ongelma tietämisen vähyyden lisäksi on aikakäsityksen vinoutuma. Tämä näkyy muiden muassa siinä, että kehittämistyön aikajänne ja muutosten viemä aika arvioidaan liian optimistisesti. Tehdään hätiköityjä toimenpiteitä, otetaan harkitsemattomia kannanottoja ja annetaan kiireisiä lausuntoja.      Uskottavuudella on arvaamattoman suuri merkitys johtajan työn onnistumiselle. Se on taikaprisma, j

1961. Kilpailukykyä taajamien tahdissa

     Kilpailukykyä on monessa ajatuspajassa pyritty takomaan paremmaksi radikaaleilla esityksillä. Suuri palkka-ale on kerta kerran jälkeen todettu mahdottomaksi. Kiky on vain alentavinaan palkkoja ja   ay-liike ei suostu suuriin alennuksiin ja sehän pientäisi myös verotulot. Päinvastoin kulutuskysyntää tulisi lisätä.      Meillä on monet kilpailukykytekijät kunnossa: koulutus, innovaatio, yhteiskuntajärjestelmä.      Yksi ikikanto kilpailukyvyn taikametsässä kuitenkin on: hajanainen yhdyskuntarakenne. Tässä ei kannata olla kovin puhdasoppinen, sillä maassamme tulee aina olemaan muutama vetovoimainen talous- ja bisneskeskus, suuria taajamia ja enemmän tai vähemmän hajanainen maaseutu. Jälkimmäinen on ongelma kilpailukyvylle. Viime viikkoina ongelmaan on taas kerran havahduttu mainostamalla televisiossa maaseudun yritystukia, jota eivät tahdo mennä millään kaupaksi. Kyllä yrittäjä tietää, mikä on oikea toimintaympäristö.      On liioiteltua kuvitella, että kyläyhteisöt voisivat tarjo

1960. Valtiojohtoiset kirkot ovat vain organisaatioita – globaalit moraalisäännöt kantavat

     Meille länsimaisille ei ole sopivaa, että me arvostelisimme kristinuskoa puhumattakaan, että rienaisimme sitä. Muista valtauskonnoista ei väliä. Kaivelemme mielellämme niiden epäkohtia ja jopa pilkkaamme niitä.      Kristinuskolla ja sen eri laisilla organisaatioilla on kiistämättä ollut valtava merkitys länsimaiden elämän laadun partamaisessa ja elintason nousussa. Kaikista tiedettä kohtaan suunnatuista vainoamisista huolimatta se on mahdollistanut teollisen vallankumouksen, mihin muut valta uskonnot eivät ole kyenneet.      Mutta sillä on monta synkkää takapihaa, joita on paljastunut aivan viime vuosina. Asianomaiset kirkonmiehet eivät ole tehneet tilejään selväksi pappimiesten nuoriin miehiin kohdistamista seksuaalirikoksista. Hälyttävä tieto on myös se, että  Jumalan nykyistä 266. sijaista paavi Franciscusta epäillään kahden jesuiittapapin ilmi antamisesta Argentiinan diktatuurille 1977. Uusin väärinkäytös paljastui muutama viikko sitten, kun julkisuuteen tuli, että vain 20

1958. Suomalaisuus on fiktiivinen käsite

     Sosiologi Anna Rastaksen mukaan suomalaisuutta on vain kieli. Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä on sanonut, että suomalaisuus muuttuu jatkuvasti ja niinpä pitäisikin puhua moni kulttuurillisuuden sijaan monimuotoisesta suomalaisuudesta.      Heidän mukaansa poliitikot sekä flirttailevat rasismilla ja että käyttävät sitä opportunistisena voimana ajaessaan omia etujaan.      Rasismi on perimältään pelkoa itseään kohtaan, joka ei uskalla kohdata erilaisuutta vähäänkin oudossa tai yllättävässä tilanteessa. Tällöin rasistille ei jää käteen muuta kuin herjaukset ja loukkaukset.      Perussuomalaisten jyrkän maahanmuuttovastaisen siiven toiminta on tuomittavaa. Jos se jäisi vain tavaksi erottua eliitistä, se ei olisi niin varallista, mutta joka tapauksessa vastemielistä.      Maahanmuuton lisääntyminen noudattaa maailman laajuista kaavaa. Väestö kasvaa yhdeksään miljardiin ihmiseen vuonna 2050. Kolmion Välimeri – Meksikon lahti – Australian meri sisällä on käynnissä valtavat läh

1957. Sääntelyn ja lupien karsiminen - tulee rukous mieleen

     Sääntelyn ja normien purkaminen on ollut esillä hallituksen agendalla yhtenä keinona tehostaa julkista hallintoa ja parantaa yritystoiminnan edellytyksiä. Tätä debattia on käyty OECD-maissa vilkkaasti jo 1980-luvulla alkaen.      Esiin tuodut hallituksen linjaukset ja julkisuudessa käyty keskustelu asettavat sääntelyn käytön yhteiskunnan toimivuudessa meillä varsin maltilliseen viitekehykseen. Ei hinguta ääri liberalististen ajatuksien perään. Halutaan vain, että nykyinen mallimme säilyy, mutta tehot lisääntyvät. Hyvä näin.      Se joka käy ensimmäistä kertaa sääntelyn kimppuun, ei kuitenkaan arvaa, kuinka kivikova vastustaja on edessä. Ensin se näyttää pehmeältä villalta, johon käsi uppoaa helposti, mutta kerros kerrokselta sisältä paljastuu uusia takkuja, jotka lopulta lannistavat kerijät. Esimerkkinä tästä käy hallituksen yritys helpottaa rakentamiseen liittyvää normistoa ja lupaviidakkoa. Ei onnistunut, koska ihmisten valitusoikeutta ei niin vain voi rajoitta. Oikeusjärjesty

1956. RAY:n onnistumisilluusioiden luominen massamedialla muistuttaa erään kansan osan kiihottamista

      RAY: n ja kumppaneiden hyökkäävät mainokset vahingoittavat ja ärsyttävät. Ärsyyntymistä ei lievitä, vaikka kuinka rahan keräämislaitoksen tulouttavat valtiolle ja hyvää tarkoittaville yhdistyksille vuosittain lähes kaksi miljardia euroa. Ne ovat monopoleja ja käyttäytyvät sen mukaisesti uhkapeliensä mainostamisessaan hyökkäävästi. Ei riitä, että monopolit ovat luoneet veikkaustilejä, etukortteja ja silmille iskevä tarjontahyllyjä markettien kassoille, vaan jostain syystä urheilustudioiden ankkurit ja heidän vieraansa säännöllisesti puhuvat, minkä puolesta ovat veikanneet ja minkä puolesta vieraat rahansa likoon panneet. Siitä on tullut tv:n urheilulähetysiin kuuluva rituaali.      Kärjistäen ilmaistuna ei voi olla kotona viittä sekuntia kauemmin ja kodista ulos astumatta viittä metriä kauemmaksi, kun jo joutuu pelimainonnan uhriksi.      Mainostamiseen liittyy yleisen vastemielisyyden lisäksi eettisesti arveluttavia piirteitä. Tällaiset ilmaisut, kuin tartu tilaisuuteen, voit v

1955. Suomen puolustuskyky on oikeilla raiteilla

Dosentti Arto Nokkala totesi teoksessaan Kyky ja tahto, että puolustusjärjestelmämme tarvitsee uudistuksia lähinnä sisäistä syistä.      Nyt uudistuksia tarvitaan myös ulkoisista syistä. Onneksi haikailut ammattisotilasiin perustuvasta Suomen puolustuslaitoksesta on lopetettu.      Puolustusvoimain perusta on, että maalla on riittävän suuret valmius- ja puolustuskykyiset maajoukot. Nykyiset noin 250 000 reserviläistä käsittävät joukot riittänevät.        Alueellinen järjestämä on toinen puolustuksen perusta.  Sen täytyy merkitä myös sitä, että ollaan valmiita reagoimaan vihollisiskuihin itsenäisillä taisteluosasoilla nopeasti missä osassa maatamme tahansa. Todennäköisimmät taistelukriisit syntyvät alueille, joihin vihollinen suuntaa strategisen iskunsa. Kybersodan torjunta vaatii omat järjestelmänsä. Alueellinen puolustusjärjestelmän on pystyttävä organisoitumaan myös pitkän rintamalinjan puolustukseksi tai sen osaksi.      Puolustuksessa avainasemassa jalkaväen lisäksi tällöin tul

1954. Suomalaisissa marketeissa kaksi virhettä

     Elintarvikehintojen halpuuttaminen S-ja K-ryhmien välillä ja kilpailu Lidliä vastaan vaikuttavat välillä valaiden ja ketun otteluilta vallasta. Valaat, S ja K taistelevat hiljaisesti pinnan alla edes veden vaahtoamatta. Sen sijaan Lidl on korvannut taistelun uusilla tempuilla. S ja K ovat kuin sadun siilejä, jotka osaavat vain yhden suuren tempun, kotimaisuuden mainonnan. Lidl on kuin kettu, joka osaa monta pientä temppua. Siksi se voittaa.      Kun on toista kymmentä vuotta kokemusta asiakkaana mainituista ketjuista, voi käytännön havaintona todeta, että eroja löytyy. Se voidaan kiteyttää Lidlin pysyvään edulliseen hinta-laatu-suhteeseen. Se ei välttämättä näy silloin tällöin tehdyissä ostoskorivertailuissa. Parhaiten se tulee ilmi, kun on käynyt vuosi kausia S- ja K-ryhmän kaupoissa ja Lidlissä ostamassa oman kulutuskäyttäytymisensä mukaisen vertailukelpoisen ostoskassin. Hintaero on Lidlin hyväksi noin 30 prosenttia.      2000-vosituhannen alussa näytti ensin, että Lidl on ka

1953. Mies istuu aamuisella puiston penkillä ahdistuneena miettien suuntaa luovuudelleen

     Hän on talousekonomi. Mies ei edes muista, onko nyt suhdannelama, teollisuuden rakennemurros tai kilpailukyvyn menetys. Niin murheellinen hän on. Muistikin on heikentynyt.  Se riipaisee eniten.      Eniten häntä harmittaa pilkkaajat. Kuinka he eivät voi olla uskomatta kikyyn ja työvoiman tarjonnan dynaamisiin vaikutuksiin? Onhan hänkin uskovinaan ihmisten ostovoinvoiman elvyttäviin vaikutuksiin, vaikka koko elvytys-sana ällöttää. Sen hän vielä hyväksyy, että kuljetusväylien rakentamiseen pitää panostaa, mutta sitä ei saa sanoa elvytykseksi vaan investoinniksi.      Yhtäkkiä hän muistaa opiskeluajoiltaan filosofi Kantin. Hänhän sanoi aikoinaan, että mitään todellista ei ole olemassa. Kaikki on aistien tulkintaa. Koskisiko se myös Suomen lamaa ja valtion velkaa. Ekonomi ryhdistäytyi lisää muistaessaan, että tiedemiehetkin yhtyivät Kantin käsityksiin, että absoluuttista todellisuutta ei ole. On vain ihmisten havaintoja ja tulkintoja sekä tiedemaailman vahvistus tulkinnoille.     

1952. Ihmisen tietoisuus on avaruuden ominaisuus

      Ajatusta ei kannata heti tyrmätä, sillä Ylen Prismastudiossa 16.12 Aalto yliopiston professori esitti ajankohtaisena teorian ihmisen tietoisuudesta. Sen mukaan tietoisuus olisi avaruudessa vallitsevien luonnon laki tai ainakin seuraus niistä.      Yleisemmin tietoisuuden olemassa olosta taistelee kaksi teoriaa: a) se syntyy ihmisen aivoissa ilman ulkopuolista ärsykettä, b) se on osa universaalia kvanttifysiikkaa ja avaruusoppia.      Ensin mainittu on perinteiden käsitys. Siinäkin ollaan eri mieltä, onko aivoissa jokin erillinen osa, jossa tietoisuus syntyy vai syntyykö tietoisuus aivotoiminnan yleisenä tuloksena.      Se että tietoisuus olisi peräsin avaruudesta kuten painovoima tai alkuräjähdyksestä johtuva taustasäteily, tuntuu yhtäkkiä ajatellen mielikuvituksen tuotteelta, kuten Prismastudion toinen asiantuntija tokaisi.      Kuitenkin NY Timesiin äänestyksessä kolmanneksi merkittävämmäksi elossa olevaksi tiedemieheksi äänestetty DR Robert Lanza ei kyseenalaista tätä mahd

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *