Siirry pääsisältöön


1936. Natsivallan loppu Pohjoismaissa

      Natsivalan murtuminen ei sujunut kauniisti ja johdonmukaisesti Pohjoismaissa.
     Ruotsi korvauksena siitä, ettei Hitler ei valloittanut maata, se toimitti Saksaan malmeja ja sähköteknologiaa. Jopa Ruotsin kuningas sekaantui natsivaltaan poikkeavalla tavalla lähettämällä henkilökohtaisen kirjeen Hitlerille kiitellen häntä Stalinin hirmuhallinnon lyömisestä.
     Pääministeri Per Albin Hansson ei pitänyt kirjeestä eikä arvostanut tässä tilanteessa kuninkaan yksityisyyttä. Hitler kiitti Sudenpesästä kuningasta kirjeestä ja arvosti Kiirunan malmitoimituksia Saksaan. Tuhannet tanskalaiset poliisit olivat siirtyneet saksalaisten riveihin ja saivat kärsiä siitä myöhemmin rajusti.
     Sodan loppuvaiheessa saksalainen Verner Best joutui tiukoille Tanskassa saksalaismielisyydestään, mutta onnistui pelastautumaan puolustuksellaan Nurnbergissä.
     Ruotsiin paenneet saksalaiset sotilaat kokivat maassa. Ensin he pakenivat Stalinin vainoja maan sairaaloihin, mutta joutuivat myöhemmin antautumaan traagisesti verissä päin neuvostoliittolaisille sotilaille. He menehtyivät leireillä.
     Norja oli kaaoksessa. Norjalainen natsijohtaja Quisling luuli pystyvänsä nousemaan Norjan väliaikaiseksi hallitsijaksi, mutta teloitettiin myöhemmin oikeuden päätöksellä.
     Suomikaan ei jäänyt osattomaksi natsi-intoilussa, vaan maahan perustettiin 1941 SS-pataljoona lähetettäväksi Saksaan koulutettavaksi ja myöhemmin sotimaan itärintamalla.
      Kotimaassaan Suomalaiset kamppailivat aivan toisista lähtökohdista. Neuvostoliittolaisten vaatimuksesta maamme joutui lopuksi8ajamaa noin 160 000 saksalaista Norjan kautta pois maasta. Tässä Lapin Sodassa kaatui vielä tuhansia suomalaisia sotilaita.
     Balkanin sotien päätyttyä ajauduttiin myös ikäviin loppuselvittelyihin, joissa kuoli tuhansia ihmisiä. Ikävä kyllä samankaltaisiin veritekoihin saatetaan ajautua myös Itä-Ukrainassa kriisin pitkittyessä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *