Uusi
työpaikkani valtionvarainministeriössä sijaitsi kaupungin keskustassa.
Tittelini oli virastovaltuutettu. Koko henkilökunnalle järjestetyssä
tilaisuudessa sivuun jäävä päällikkö selosti ryhtymistään hallituksen
määräyksestä keskushallinnon uudistamisen selvitysmieheksi. Hanke oli osa
pitkään jatkunutta keskusvirastojen demarivallan vähentämiseen tähtäävää
toimintaa
Hallinnon
kehittämisen ministerivalionkunnan asiantuntijajäsenyys oli yksi tärkeimmistä
tehtävistäni.
Hallintopäällikkö
ihmetyksekseni esitti juhlien järjestämistä jollekin idänmaan tohtorille. Asia
näytti olevan jo lyöty lukkoon ja juhlien järjestäminen oli hyvällä mallilla.
Tyhmyyksissäni suostuin. Juhliin saapuivat myös tohtorin vaimo ja muuta
sukukuntaa ruokineen ja esityksineen. Minua oli pyydetty pitämään puhe, minkä
tein tietämättä, kenelle puhuin ja miksi. Valokuvia otettiin runsaasti. En
viitsinyt jälkeenpäin udella, mistä oli kyse.
Vaikka atk-asioita hoitavia henkilöitä oli
riittävästi, heidän tietonsa olivat epäkurantteja ja ristiriitaisia ja
henkilösuhteet epävakaita sekä riitaisia. Yksi keskeinen henkilö oli ollut viikon
kadoksissa, mutta varmasti elossa. Oman sotkunsa aiheutti osaston erään atk-asiantuntijan
erottamisvaatimus, jonka hallintojohtaja esitteli minulle kuin tyhjästä
valmiine etenemiskonseptein siihen sävyyn, että joudin erottamaan henkilön,
sillä muutoin tekisin virkavirheen.
Hallintopäällikkö alkoi ajaa seuraavaksi syytöksiä
rekrytoimaani uutta tietohallintojohtajaa vastaa. Erityisesti minua miellytti uuden
tietohallintopäällikön osallistuva kehittämisote, jossa atk-järjestelmän
käyttäjät pantiin työhön. Ihmettelin, että taas samanlainen näkymätön ja
äänetön käsi verhon takaa ohjaa tapahtumia samoin kuin omituisten juhlien
järjestämisessä.
Tapaukset opettivat, että kuten muissakin
valtakeskuksissa, valtiovarainministeriön osastoilla oli näkymättömiä vallankäyttäjiä,
jotka osastojen yli sanelivat, mitä tehtiin. Tätä varmisti tapaus, jossa eräänä
aamuna huoneessani ilmoittautui nuorehko henkilö, joka sanoi sellaisella
päättävyydellä tulevansa osaston tiedottajaksi, etten epäillyt hetkeäkään
naista. Viikon päästä hän istui huoneessaan osastolla, muttei se minua
häirinnyt, sillä mitään tiedotettavaa ei ollut.
Kommentit
Lähetä kommentti