Työelämän uudistuminen ja työn tekemisen pirstaloituminen ja monimuotoistuminen ovat saaneet muutamat arvovaltaiset tahot julkistamaan esimies alainen keskustelut aikansa eläneiksi. Muiden muassa Accenturen toimitusjohtaja Frank Korsström piti niitä nykymuodossaan liiaksi menneeseen toimintaan painottuneina ja kerran pari vuodessa toteutettuina ohjausvaikutukseltaan riittämättömänä. Hän kaipasi enemmän nopeutta, ajankohtaisuutta ja ohjaustehoja.
On totta, ettei hyvin vapaasti organisoituneissa työn teon muodoissa ole järkevää soveltaa keskusteluja, kuten läppärilla julkisessa kahviliassa tapahtuvaan työhön, jossa esimieskin on kiistan alainen kysymys. Monessa tapauksessa keskusteluja voidaan myös korvata projektityön ohella tapahtuvana jatkuvana keskusteluna. Tällöin voidaan suunnitella myös työuria, henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen priorisointeja, jne.
Esimies alainen keskustelujen korvaaminen suorituksen ohjauksessa tapahtuvalla kommunikaatiolla ei ole riittävää. Keskustelujen kokonaan pois jättämiselle ei löydy muuta perustetta kuin kustannusten leikkaaminen. Sehän tuo noin yhden työpäivän lisää organisaatiolle. Luopuminen myös heijastelee sitä, että työvoimaa on tarjolla ja että tulijoita poislähtijöiden tilalle löytyy. Työelämä kovenee.
Esimies alainen keskustelut, kutsuttakoon niitä vaikka one-to-one-keskusteluiksi, tarvitaan monessa paikassa alkuperäisen idea mukaisesti. Organisaation jokaiselle jäsenelle on tärkeää, että hän ainakin kerran vuodessa tulee kuulluksi ja saa pohtia esimiehen kanssa, miten tärkeää hänen työnsä on ja miten kehittyä siinä. Tarvittaessa myös henkilökohtaisista kysymyksiä pitää saada nostaa esille ja ratkaista niiden ongelmia.
Kommentit
Lähetä kommentti