Siirry pääsisältöön


1920. Sote- sairaala ensisijaisesti kalastelee helppoja potilaita ja sen jälkeen hoitaa

     On tunnettu tosi asia, että parasta hoitoa sairaalassa saa, kun on yksi selkä sairaus. Sairaalan kannalta olisi ihannetila, jossa kaikkia paikat olisivat täytetty yhden sairauden helppohoitoisilla potilailla, jotka vievät vain muutaman päivän vuodepaikkaa toisten helppojen jo odottaessa vuoroaan sisään. Kun sairaalan saama korvaus perustuu siihen, kuinka monta hoidettua potilasta vuodessa on, ei ole ihme helpot potilaat ovat tosi kysyttyjä.
     Ruotsin kokemusten mukaan yhden sairauden potilaat ovat jopa niin kysyttyjä, että osaston hiljaisena aikana osasto voi kysellä päivystykseltä, onko siellä helppoja potilaita saatavilla, koska se tietää osastolle rahaa  (http://areena.yle.fi/1-1814096).

     Tästä myös seuraa, että yhden sairauden potilaat täyttävät erikoishoidon paikat.
     Osastot karttavat monisairaita potilaita ei pelkästään siksi, että nämä ovat raskaita hoitaa, vaan ennen kaikkea siksi, että parannetuksi tulee silloin vähän potilaita vuodessa sairaalan saadessa tällöin pienemmän hoitokorvauksen. Monisairas potilaan könttäkorvaus on paljon pienempi usean helpon potilaan könttäsummat yhteensä.
     Ruotsissa on menty jopa niin pitkälle, että potilas on naamioitu paremmaksi, jotta jokin oman sairaalan toinen osasto tai jopa toinen sairaala ottaisi potilaan. Tällöin monisairaasta eroon päässyt osasto voisi taas keskittyä helppoihin yhden sairauden rahakkaisiin potilasiin.
     Ruotsissa on jopa tapauksia, joissa sairaalat tai osastot joulukuussa tehostavat hoitotuotantoa lyhentämällä hoitojaksoja tai nopeammalla kotiuttamista, jolloin sairaala alkaa kalastaa vapautuville paikoillae rahakkaita helppoja potilaita budjettivajeen täyttämiskesi.
     Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia potilaita ovat dementiko ja psykiatriset, päihde riippuvat ja iäkkäät potilaat. Jos tällainen ihminen saa sydän infarktin, hän ei pääse sydänklinikalle vaan hänet passitetaan yleislääketieteen osastolle.  Jos esimerkiksi osaston 13 paikasta viisi on vapaana, tämä sydän potilas pääsee sydänosastolle, mutta jos vapaana on vain kaksi, ne on varattu alle 60-vuotiaille slaagin saaneille terveen näköisille potilaille. Pitää olla siis myös hyvää tuuria mukana päästäkseen hoitoon.
     Suomen terveydenhoidossa on jo nyt edellä esitettyjä ongelmia ja ne vaan kertaantuvat siirryttäessä bisnesvetoiseen yhtiömuotoisen sote hoitotuotantoon. Avain sana on korvausjärjestelmä eli millä perusteella sairaala saa maakunnilta hoitotyöstä rahaa. Lähetteiden antajat ja päivystysyksiköt ovat portinvartijoina,  millaisia potilaita osastot saavat. Omalle ketjulle tietenkin lähetetään helpot potilaat ja vaikeat kiertävät mustapekkoina järjestelmässä. Kaikki hoitoa kaipaavat eivät pääse osastoille, vain sopivat.
     Suomeen tulossa olevalla bisnesmallilla kyse ei ole niinkään sairauksien parantamisesta, vaan saada osastoille helppohoitoisia ja rahaa tuovia potilaita. Taas kerran törmätään siihen tosi asiaan, että terveydenhoidossa ei pelitä bisneslogiikka.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *