Kun seuraa, miten yhteiskunnallisista
suurista reformeista ja operaatiosta tiedotetaan julkisuuteen ja mitä niistä
järjestelmän edustajat esittelevät eteen päin, tulee lähinnä mieleen
onnistumisen liioittelu, oman tärkeyden korostaminen ja asiakkaan tahallinen
provosointi ja loukkaaminen.
Valtion suuret ict-hankkeet ja sotesäästöt tulevat syntilistan kärjessä.
Hankepäällikön mukaan ne aina ovat onnistumaisillaan, kuten Suomen e-road.
Team-Finland on ollut sen itsenä mielestä loistava menestys, vaikka 95
prosenttia yrityksistä ei tiedä siitä mitään(http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423851333089).
Hallitus puhuu alustataloudesta, millä se ilmeisesti tarkoittaa valtion luomaa
ict:n perustuvia e-road tyyppisiä ratkaisuja, joiden varaan sekä julkinen että
yksitien sektori voivat rakentaa digitaalisia palvelu- tai bisnessovellutuksia.
Soten potilassovellutukset kaipaisivat juuri näitä alustoja. Julkisuudessa
tästä ei ole muuta signaalia kuin Sipilän optimistiset puheet.
Terveydenhoito- ja maakuntauudistukset hallituksen mielestä saadaan
takuuvarmasti toteutetuiksi tänä vaalikautena, vaikka jo peruslailliset
tulkinnat tulevat muodostamaan näille valtavan karikon. Soten säästöt vuonna
2020 ovat kuulema viiden miljardin euron luokkaa, mikä on absurdi luku, kun ei sote
on vasta alkuvaiheessa. Ei edes tiedetä, miten tarvittava soten keskitetty
ohjaus toteutetaan. Sillanaukeen mukaan se tapahtuu tieto-ohjauksella, mikä on
epäonnistunut lukuisia kertoja muiden muassa kuntien ohjauksessa.
Hallituksen hätää tässä kuvaa hyvin ministeri Rehn lausunto ”Perustuslain oikeudet edellyttävät normien keskinäistä
punnintaa ja niitä pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan
haasteiden maisemaa vasten.”
Jos varsinkaan kansantalouden työllistämiskyvyn vaatimia
uudistuksia ei kyetä toteuttamaan, ei hyvinvointivaltiomme perustaa kyetä
pelastamaan. Hallitus on luvannut tällä vaalikaudella 110000 uutta työpaikkaa (http://www.hs.fi/politiikka/a1452837978528) .
Tällä ei ole todellisuuspohjaa kenenkään tosissaan otettavan asiantunkija
laskelmissa.
Hallitus on
moneen kerran luvannut järjestää vanhuksille hyvä koti- ja laitoshoitoa. Viimeisimmän
7000 alan henkilöille kohdistuneen kyselyn mukaan 93 prosenttia on nähnyt
arjessa hoidon tahallisia laiminlyöntejä ilman niin puuttumista. Sanat ja teot
eivät kohtaa jälleen kerran.
Professori Erkki
Vauramo esitti HS:ssä oleellisen kysymyksen, miksi helsinkiläisten pitää tyytyä
päättäjien pohdintaan, onko kolme vai neljä kuukautta sopiva aika päästä
lääkäriin yleiseurooppalaisen tason ollessa 1-2 päivää (http://www.hs.fi/mielipide/a1453177573661).
Sanotaan, että parhaat
valehtelijat uskovat omiin valheisiinsa, mutta onneksi ei meidän järjestelmä
vielä tässä vaiheessa ole.
Kommentit
Lähetä kommentti