Tämä vanha totuus tulee mieleen Sipilä hallituksen käsittämättömästä luottamuksesta siihen, mitä se tekee. Se uskoo kuin vuoreen, että työehtojen heikentäminen ja budjetin raju painopisteen siirtäminen yrityselämän oletettuja tarpeita tukemaan, olisi kansakunnan etujen mukaista. Toisaalta hallitus menettelee juuri niin, kuin suomalaisen politiikan vanha sääntö opettaa: jaa omille ja tue niitä, joilta luulet apuja saavasi.
Niinpä niin. Poliittisen johtamisen ytimessä vallitsevat toisenlaiset lait kuin yritysjohtamisessa. Tämä tuli ilmi kuunnellessa Kone Oy:n arvostetun entisen toimitusjohtaja Matti Alahuhdan haastattelua sunnuntain Yle1:n Arto Nybergin ohjelmassa.
Alahuhdan mukaan suurimpia yritysjohdon virheitä ovat:
*johdon innostuksen sammuminen
*johon liian kapea-alainen kuva ja mittarit yrityksen menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Jokin mittari saattaa näyttää pahaa, mutta toinen mittari voi kumota tämän monin kertaisesti
*laajentuminen läheiselle toimialalle, joka on kuitenkin vieras (esimerkiksi asiakkaiden tarpeet).
Alahuhdan mukaan poliittisuus ja sidosryhmien paineet tuovat omat kompromisseja suosivat päätöksensä, jotka eivät edistä radikaaleja uudistuksia, vaan mieluimmin pitäytymistä vanhaan. Johtajaa päätökset pitäisi olla selkeitä ja varmoja. Alahuhta ei ottanut kantaa niin sanottuun kätilöpäätökseen.
Raimo Sailas kritisoi hallituksen hapuilua ja päätösten veivaamista.
Onko nyt Sipilän hallitus pudonnut Alahuhdan varaottamiin suden kuoppiin? Kyllä on.
Sipilä siirsi oman johtamistapansa ja -menetelmänsä yritysmaailmasta suoraan poliittiseen toimintaympäristöön luullen virheellisesti osaavansa toimia johtajana olkoon toimiala mikä tahansa. Sipilän aie johtaa hallitusta kuin yritystä epäonnistui surkeasti.
Hallituksen työilmapiiri rakoilee ja innostus suuntautuu omien rivien kasassa pitämiseen. Joiltain osin hallitus kulkee lähes koomisesti sokkona hapuillen tukea huonekaluista, kuten lomarahojen pyörittely osoitti.
Sipilän hallitus ei osannut lukea oikein kansakunnan menestykseen vaikuttavia mittareita, vaan ylenkatsoi koulutuksen ja tutkimuksen merkitykset panostaen sokeasti yritysten tukemiseen.
Tällaista painopisteasettelua voidaan pitää jo katastrofaalisena virheenä. Koulutus ja tutkimus pelastivat meidät 90- luvun lamasta. Ylen esittämästä ohjelmasta ”Missä innovaatiot syntyvät”
(http://areena.yle.fi/1-3180599) käy selvästi ilmi, että isot kv. yritykset kuppaavat valtion innovaatiota omiin tarkoituksiinsa ja pakoilevat veronmaksuaan paratiisisaarille. Ohjelma kertoi myös havainnollisesti kuinka valtion tutkimus leikkaukset romahduttavat innovaatioiden määrää.
Toisaalta suorat yritystuet vääristävät kilpailua ja pitävät kaatumassa olevia yrityksiä muutaman vuoden hengissä sotken terveiden yritysten markkinoita (Yle, MOT 5.10). Miksi Viking Line ja Tallink Silja saavat tukia?
Suoria investointitukia ei tarvita, koska markkinarahoitusta on saatavilla. Tuet päätyvät usein konkurssipesiin, kuten Uudenkaupungin maan mahtavassa soijatehtaassa SRV:n rakentamana kävi.
Kommentit
Lähetä kommentti