Siirry pääsisältöön


1851. Sijoittajilta puuttuu osaamista investoida huippumaahan


     Eilisessä Ylen a-studiossa (http://areena.yle.fi/1-3073424) väiteltiin taas kerran, miksi Suomen vienti ei vedä ja kuka sen Suomen vetämään saamisen pitää maksaa.

    Ohjelmassa PAM:n luottamusmies Anne Nyman ihmetteli, miten hän vois osallistua Sipilän perää kuuluttamiin yhteisiin taloisiin 1600 eron bruttokuukausipalkalla. Luonnontieteelisellä varmuudella kansanedustaja Antti Häkkänen toisti lorun palkkojen alentamisen vaikutuksesta vientituotteiden hintojen alenemiseen ja tämän tuomaan viennin elpymiseen.

     Venäjäyrittäjä Esa Mäkinen tätä vähän ihmetteli todetessaan palkkojen osuuden olevan hänen vientituotteistaan olevan vain 16 prosenttia.  Sitä tosiasiaa, että Suomen palkat ovat taantuneet kuusi vuotta perä jälkeen kolmen prosentin vuosivauhtia alaspäin verrokkimaihin nähden eikä vienti vieläkään vedä, kokoomuksen Häkkänen ei osannut selittää.

     Tänä vuonna maksettavat ennätys osingot nostattivat kummallisen näkökulman keskusteluun. Ei jumiuduttu siihen perinteiseen lopputulemaan, että osingot ovat omistajien palkka eikä senkään annettu häiritä kuin hetken, että verosuunnittelulla ja rahojen vakuutuskirjeiden alle panemisella veroprosentti voidaan pudottaa muutamaan prosenttiin.

     Se hätkähdytti ja oli kuin taivaallisista korkeuksista pudonnut pommi, kun kokoomuksen Häkkänen ja yrittäjä Esa Mäkinen yhteen ääneen totesivat, ettei osinkorahoja uskalleta sijoittaa Suomeen maa epävakauden ja ennakoimattomuuden takia.

     Ihmetys heräsi sitä suuremmalla syyllä, kun Suomi on markkinoinut itseään oikeusvaltiona, jossa ei ole korruptiota ja joka on muutoinkin toimiva yhteiskunta. Meillä ei ammuta ihmisiä kaduilla, ihmiset ja instituutiot ovat luotettavia. Meillä saadaan epidemiat kuriin, vaativaa terveydenhoitoa saa, synnytyslaitosjärjestelmä ja neuvolla toiminta ovat maailman kuuluja. Koulutus on ilmaista. Sähköt toimivat ja julkinen liikenne pelaa, koko infrastruktuuri toimii. Kakki tämä tunnustetaan maailmanlaajuisesti

     Yritystuki järjestelmä on yksi maailman anteliaimmista ja yhteisöveroa lasketaan säännöllisin väliajoin, työeläkemaksuja ja siirretty 800 miljardia euroa työntekijöille.

     Kerrataan vielä vallassa olevien politiikojen perustelut vähäosaisilta leikkaamisen välttämättömyys. Koko kansa osaa ne jo ulkoa: maa velkaantuu, palkkoja ja tuki pitää alentaa, jolloin vienti alkaa vetää ja sitä kautta saadaan uusia työpaikkoja.

     Vastakysymys: Miksi vienti ei vedä, vaikka maa on sisäisesti huippukunnossa ja Euroopan keskuspankki suorataan syytää rahaa markkinoille investointeihin. vastaus. Vika on investoijissa, joilta puuttuu osaamista sijoittaa huippumaahan


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *