Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2016.


1864. Ystävyyden syntyminen

     Ystävyys voi syntyä monella tavalla, sattumalla tai loogisen elämän kulun seurauksena. Vaikka sanat ja mielipiteet sopivat yhteen ystävyyttä ei välttämättä synny. Molemmin puolista lähes taianomainen tunnelma jää tulematta.      Ystävyys muodostuu pienistä eleistä, tavoista, ilmeistä, kokemisesta, tunnelmista, hetkistä. Ne kurovat kasaan hentoja sanattomia sopimuksista yhdistämään osapuolia. Henkilön toisella ystävällä näiden sopimusten rakenne voi poiketa. Sopimukset vääntävät aivot kuitenkin saman tuntuisuuden aalloille.      Joskus sanattomat sopimukset koskevat vain tietyissä hetkellisessä rooleissa toimimista kuten kalastus- tai lintujen bongariystävänä.      Ystävyydessä ei tarvitse olla vastavuoroisuutta kuten kaveruudessa. Paras tapa tunnistaa ystävyys ei ole luottamus, vaan tunne, että voi puhua toiselle ilman suurempaa kontrollia ja sanojensa vahdintaa. Luottamus seuraa perässä.      Jatkuva kilpaili saattaa vaarantaa ystävyyteen

1863. Miksi Brexit ei toteudu

     Tiedoillaan maailman markkinoista ja valuuttakursseista suuret finanssikeskukset vaikuttivat maailmantalouden kehitykseen, manipuloivat sitä ja valuuttakursseja. Rahaa syntyi kuin tyhjästä.      Vähitellen pankkien ja valtioiden suhteet kääntyivät päälaelleen. Ennen pankit pelkäsivät valtioita, koska valtio voi kylmästi joissain tilanteissa jättää maksamatta velkansa. Suhteiden kääntymistä päälaelleen vauhditti ennen kaikkea Reagania höllennys pankkien valvontaan ja luoton antamiseen. Myöhemmin 1980-nosusuhdanteessa pankit antoivat yhä enemmän lainaa yksityisille, yrityksille ja erityisesti valtioille.      Näin valtiot tulivat riippuvaisiksi pankeista ja alkoivat pelätä pankkeja päinvastoin, mikä oli ollut tilanne kultadollarin ja Reaganin aikana. Nyt 85 prosenttia maaliman velasta on pankkien antamaa ja vain viisi prosenttia keskuspankkien.      Kun pankkien päätehtäväksi tuli antaa yhä enemmän luottoa, korkeiden kokojen aikana korkotulot kasvoivat kymmenii

1862. EU-maissa on nyt oudon pelottava ja odottava ilmapiiri

     Maat eivät voi devalvoida tilanteissa, joissa se olisi luonnollista ja hyvää talouspolitiikkaa. Sen sijaan troikat ja komissaarit patistavat kilpailukyvyn nostamiseen työtekijöiden kustannuksella. Friedmanin opit pelittävät. Pankit koetaan rahan ahneiksi ja pienasiakkaidensa nöyryyttäjiksi. Ilmapiiri on kaiken kaikkiaan altis ääri-ilmiöille.     Keski-Euroopan maissa suuri osa kansalaisista ei katso suopein silmin pakolaisia. Esiintyy ennakkoluuloja, avointa syrjintää ja vihamielisiä tekoja sekä terroritekoja pakolaisia kohtaan. Katupartiointi kasvaa huolestuttavasti.      Vaikka kuinka Ylen terroristiasiantuntija Malkki kehottaa pitämään erillään talouden ja terrorismin, tosiasia on, että Euroopan tilanne on muodostumassa vaaralliseksi. Kansalaiset alkavat yhä suuremmissa määrin kaivata lujaa johtajaa edustakoon hän mitä suuntausta tahansa, kunhan se kokee, että parempaa on tulossa tämän johtajan vallan alla. Nationalismi on nostamassa pelottavasti päitään muiden

1861. Miten pankit luovat tyhjästä uutta rahaa

     Vuoden 1973 öljykriisissä öljyn hinta kipusi kahdesta kuuteen dollariin. Siitä alkoi epävakauden aika, jolloin valuuttojen kurssit heilahtelivat entistä voimakkaammin, etenkin fiat valuuttojen kurssit. Tuotantokustannukset nousivat, inflaatio laukkasi ja säästäjät menettivät säästöjensä arvoja inflaation takia.      Vähitellen luotottajista tuli talouden diktaattoreita, joiden yhtenä tehtävänä oli pitää yllä matalaa inflaatiota heidän pääomiensa arvon turvaamiseksi. Oltiin siirtymäsää tuotanto- ja investointikeskeisestä taloudesta rahoitussektori-vetoiseen talouteen. Näin syntyi velkakone, joka syyti markkinoille velkaa, ja sitä kautta uutta rahaa. Velasta tuli kasvun polttoainetta ( http://areena.yle.fi/1-3286330 )      Miten tämä tapahtui? Pankit omistavat vain pien osan lainaamastaan rahasta. Liikepankki luo rahaa, kun se antaa lainaa lupauksella velan maksamisesta. Rahasumma ei enää ole, kun laina on maksettu (Ann Pettifor http://areena.yle.fi/1-3286330 ) .      Tiedoill

1860. Oikeuslaitokseen tehoa

     Taannoin KKO:n presidentti Pauliine Koskelo käytti järkevän puheenvuoron oikeuslaitoksen kehittämisestä. Tolkuttomien määrärahaleikkauksien sijasta tulee käyttää muita toimenpiteitä.      Hän esitti käräjäoikeuden roolin muuttamista paikaksi, johon koko näyttö kerätään ja taltioiden ja jossa ensisijaisesti jutut ratkaistaan. Hoviin pääsi vain muutoksenhakuluvalla. KKO olisi ennakkotapauksia varten. Hän esitti myös erityistuomioistuimien lakkauttamista. Kaikkia rattijuoppotapauksia ei tarvitse käsitellä raastuvanoikeudessa. Ict pitää saada toimimaan.      Hiljattain Vantaan kaupungin sovittelijat ovat esittäneet riita-, kunnianloukkaus- ja eräiden rikosasioiden siirtämistä sovittelijoille. Kokemukset ovat hyviä.      Koskelon väläyttämiä uudistukia on esitetty aiemminkin useasti. Viimeisin vakava yritys tehtiin 1990-luvulla entisen valtakunnansyytäjän Matti Kuusimäen johdolla. Hanke kaatui lähinnä sisäiseen ja ulkopuolisten intressiryhmien vastustukseen.

1859. Oppineisuus ja urapolku

     Matematiikka on hyvin demokraattinen ala. Siinä voi aivan noviisi keksiä elegantin ratkaisun auktoriteettien edessä. Tässä juju voi piillä siinä, että noviisi keksi yksinkertaisen ratkaisun auktoriteettien junnatessa päätään seinään. Matematiikan kieli on kansanvälisin kieli.       Sanottu pätee ei vain matematiikkaan, vaan myös monelle muulle työelämän ja yrittämisen alelle.      Oman alan löytymisessä kiinnostus ja oppiminen ovat kaiken edellytys. Oppimisen ei kuitenkaan tarvitse olla akateemista, vaan mikä tahansa ala kelpaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että korkea oppineisuus ei ole pahitteeksi. Se voi tarjota hyvän kyytipojan sosiaalisessa nousussa, jos sitä nyt havittelee. On myös mukavaa muistaa, että biologinen perusta ei erota keskitason osaajia hyvistä.      Oman alan löytämisessä oli erittäin suotavaa poistua omalta mukavuusalueeltaan. Kun joutuu pois totutusta tai tietoisesti menee sinne, on pakko sietää erilaisuuksia.  Kun haastaa itsensä, silloi

1858. He alkoivat vihata toisiaan jo ensi silmäyksellä

     Ministeriöiden ylin virkamiesjohto oli vielä 2000-luvulla epätasaista, vaikka kuinka sitä yritettiin kouluttaa kokonaisuuksia hallitseviksi johtajiksi ja hyviksi henkilöesimiehiksi. Maailmanluokan johtajia ei syntynyt.      Sama epätasaisuus vaivasi ja vaivaa myös ministereitä. Huonoimmat kokemukset ovat pelkin poliittisin perustein valituista johtajista. Pahimmillaan he olivat vain puolueiden sotureita.      Parhaat kokemukset olivat omin avuin edenneistä johtajista, joille asioita eteenpäin vievä ote oli itsestään selvyys. Muutamaa tällaista kyllä piinasi kapea-alaisuus.      Kokoomuksen tullessa hallituksiin virkamieskuntaan alkoi tulla virkistäviä ulkopuolisia johtajatyyppejä. Osa heistä ei heti kylläkään tajunnut, mikä on virkamiesroolin ja lobbari-bisnesmiehen roolien erot.      Jälkimmäiset alkoivat vihata virkaansa jo ensi silmäyksellä.

1857. Politiikkakamina käy kuumana

Politiikkakamina käy kuuman kuin sulaton kita. Poliitikkojen ja asiantuntijoiden loitsut sinkoivat ilmaan mustina kekäleinä. Nordea pitää Suomea toivottamana tapauksena ja samassa yhteydessä Paavo Lipponen syyttää pankkia luottoluokittajiin vaikuttamisesta Suomen luokituksen alentamiseksi, mikä pankin äärilibertaari Aki Kangasharju torjuu yhtä kiivaasti kuin kaikki muutkin ajatusmaailmaansa kelpaamattomat näkökulmat ( http://www.hs.fi/paivanlehti/20032016/a1458359880980 ). Juha Akkanen esittää pohdintoja herättävässä kolumnissaan ( http://www.hs.fi/paivanlehti/20032016/a1458362472549 ) kysymyksiä, mikä sinne tänne poreileva yhteiskuntasopimus oikeastaan on. Onko se muuta kuin entistä vaikeammin toteutettavissa oleva TUPO?     Hallituspuolueet kelaavat edes takaisin talousreseptejään lupaillen kuin tyhjästä 10 tuhansia uusia työpaikkoja ilman mitään perusteita. Oppositiopuolueet vetävät takataskustaan varjobudjettinsa lupailleen vieläkin enemmän. Liikutaan etiikan rajamailla.

1856. Ministeri Orpo Hjallis-ohjelmassa

      Ministereitä on tapana panna työsään onnistumisjärjestykseen pienimuotoisten kyselyjen avulla. Eilinen MTV3:n Hjallis-ohjelmassa esiintynyt sisäministeri Petteri Orpo näytti harvinaista rehellisyyttä äänestäjiään kohtaan kertomalla, kuinka hän herättyään jo neljältä matkustamaan Helsinkiin on innostunut tulevan päivän töistä niiden tärkeyden ja työn isänmaallisuuden takia. Siihen hän ei tarvitse fantastista  huudahduksia, vaan se paistoi miehen olemuksesta ja sanojen säkenöimisestä ilma n kiihkoa ja hurmosta.      Hjallis joutui oikein hämmingin valtaan Orpon kyetessä vastaamaan selkeästi, mihin katoavat ne rikoksiin alttiit pakolaiset, jotka eivät ole saaneet oleskelulupaa. – Heitä on lähes 10000 ja hehän tekevät maan alla kaiken laista inhottava. Meillä ihmiset pelkäävät tällaista maanalaista armeijaa . Mitä ministeri aikoo tehdä, tivasi Hjallis?     Se mitä ministeri vastasi, kuullaan harvoin tämän tason henkilön suusta suorassa lähetyksessä.      ”Me olemme kars

1855. Miksi johtaminen on niin vaikeaa

      Johtamisen ei pitäisi olla periaatteessa vaikeaa, koska harjoittelemme sitä syntymästämme lähtien imemässämme itseemme ympäristömme vaikutuksia ja oppiessamme jatkuvasti uutta. Kasvamme näin vähitellen yhteisön osaksi, jossa toiset johtavat ja toiset tekevät työt. Ajan kuluessa huomaamme, etteivät asiat näin yksinkertaisia ole, mutta jatkuva oppimiskoodimme viime kädessä trimmaa meidät näkemään, miten yhteiskunta ja sen organisaatiot ja me itse siinä toimimme.  Siis siitä vain johtamaan, kun aika koittaa.      Tätä varten johtamisesta ei pitäisi kirjoittaa enää yhtään oppikirjaa, koska niitä on hyllyt pullollaan. Tai näin sanoo sukupolvensa nähnyt ja kokenut ihminen. Mutta kun oppimiskoodi alkaa riivata uuta tulevaa sukupolvea, sen on ehdottomasti kirjoitettava omat kirjansa.  Muutoin se jää itsetunnoltaan vajavaiseksi. Siis samat lainalaisuudet on pakko esittää uudestaan oman aikakautensa kontekstissa.      Taloustieteellä on ikävä maine teoriaperustansa epämääräisyyd

1854. Harkimon spekulaatio kokoomuksen johtoon ei ole lälläriasia

     Spekulaatiot, että Hjallis Harkimo haastaa Stubbin kokoomuksen kesän puoluekokouksessa, saivat vastinetta mediassa. Muiden musaa HS kirjoitti aiheesta päivän lehdessään ( http://www.hs.fi/paivanlehti/16032016/a1458019750085 ).      Yrittäjät olisivat tyytymättömiä Stubbin paikallisen sopimisen linjauksiin. Kansanedustaja Eero Lehti pitää spekulaatiota julkisuustemppuna. Harkimo itse ei myönnä eikä kiellä.      Harkimo tunnetaan lähinnä kärsimättömänä liikemiehenä, jonka bisneksistä voidaan olla monta mieltä. Harkimon Jokereiden Jokerien myyntiä 49 prosentin omistuksella ja Pasilan hallin myyntiä kokonaan venäläisille Gennadi Timtšenkolle sekä veljeksille Arkadi ja Boris Rotenberg, jääkiekkoväki ja HS eivät katselleet suopein silmin silloin. Nämä venäläis miehet ovat Yhdysvaltain pakotelistalla. Tuskin tällä sinänsä on mitään tekemistä puheenjohtajuuden kanssa.      Jos tarkastelee, miten Harkimo on johtanut yrityksiään, se ei lupaa hänelle hyvää uraa kokoomuksen puhee

1853. Sosiaalitarkastajat saapuvat

      Tiettynä päivänä tarkastajat saapuivat Herttoniemeen ihaillen aluksi komeita näköaloja. Toisella naisella oli lehtiö kädessään toisen tehdessä havaintoja. -Täällä on amme! Pitää saada istuinlauta. - Niitä on sairaalassa, vastasi lehtiönainen. Kävelin naisen perässä vessan ovelle ja katsoin seinällä riippuvaa käsisuihkun kahvaa ja kysyin. - Miten isä ylettyy ottamaan suihkun käteensä, kun mies ei kunnolla pystyssä pysy edes tasaisella lattialla? Puhujanainen vastasi. - Pannaan yläpuolelle kahvaan narulenkki. Silloin ylettää. Tuohon poraatte kahvan, josta isänne voi ponnistaa seisomaan - Hyvä, että on mikro. Se on turvallinen, sanoi lehtiönainen. - Mitä isä siinä lämmittää, kysyin.  Nainen katsoi minua hetken kuin hevonen uutta veräjää. - No mitä siinä mikrossa lämmitetään, halkojako?”      Puhujanainen katseli pitkään vessan ovelta olohuoneeseen sen näköisenä, että mitä hän seuraavaksi lausuu, ratkaisee isäni kohtalon. - Täällä on aivan liikaa huonekaluja, niitä pitää viedä mu

1852. Taistelu taitetusta indeksistä

     Taitetun indeksin poistamiseen tähtäävä kansalaisaloite on saanut eläkepomot pois tolaltaan.      Asiantuntijoita ja heidän sanoihinsa turvautuvat päättäjät eivät ole milloinkaan olleet niin säikähtyneitä kuin nyt.  Heidän eri sukupolvien taisteluja ja petoksia henkivät kirjoituksensa  (Teppo Ovaskainen)   http://www.uusisuomi.fi/raha/178635-tuloromahdus-1980-1995-syntyneiden-petos-totta-suomessakin-suuret-ikaluokat-pelastivat ) saa kysymään, miksi tällaista ilmapiiriä lietsontaan  ja vanhempaa ikäpolvea moukaroidaan kuin vierasta sikaa .      Taloussanomien nro 10 sivun 13 käyrästö  oli elegantti, mutta sen propaganda –arvo oli lähes täydellinen agendansa puolestapuhuja ( https://summa.talentum.fi/article/te/uutiset/indeksialoite-kuohuttaa-asiantuntijoita-elakevarat-haviaisivat-nuorilta-kokonaan/269667?_ga=1.178155877.1570581489.1457705073# ).      Jaakko Kiander on päivän HS:ssä oli korrekti ( http://www.hs.fi/paivanlehti/12032016/a1457676197168 ) veisaten kuitenkin s

1851. Sijoittajilta puuttuu osaamista investoida huippumaahan

     Eilisessä Ylen a-studiossa ( http://areena.yle.fi/1-3073424 ) väiteltiin taas kerran, miksi Suomen vienti ei vedä ja kuka sen Suomen vetämään saamisen pitää maksaa.     Ohjelmassa PAM:n luottamusmies Anne Nyman ihmetteli, miten hän vois osallistua Sipilän perää kuuluttamiin yhteisiin taloisiin 1600 eron bruttokuukausipalkalla. Luonnontieteelisellä varmuudella kansanedustaja Antti Häkkänen toisti lorun palkkojen alentamisen vaikutuksesta vientituotteiden hintojen alenemiseen ja tämän tuomaan viennin elpymiseen.      Venäjäyrittäjä Esa Mäkinen tätä vähän ihmetteli todetessaan palkkojen osuuden olevan hänen vientituotteistaan olevan vain 16 prosenttia.  Sitä tosiasiaa, että Suomen palkat ovat taantuneet kuusi vuotta perä jälkeen kolmen prosentin vuosivauhtia alaspäin verrokkimaihin nähden eikä vienti vieläkään vedä, kokoomuksen Häkkänen ei osannut selittää.      Tänä vuonna maksettavat ennätys osingot nostattivat kummallisen näkökulman keskusteluun. Ei jumiuduttu siihen

1850. Ohjaus reistailee

       Miehet tulivat kyllä samoihin kokouksiin ja yhteistyön merkiksi äänestäjille heittivät media edessä silloin tällöin ylävitosia. Mutta yhteinen menopeli reistaili. Se kulki pätkittäin. Se kesti rusahdellen, vaikka sillä työnnettiin Suomen raskainta järjestöjyrää. Se pysähteli kuuntelemaan, mitä Etelärannasta kuului. Se oikutteli ja venkoili ja vähitellen matkat vähenivät.  Lopuksi sen kulkijat alkoivat puhua mediassa toisistaan välittämättä, kuka oikealle, kuka keskelle ja kuka ties minne, mutta tukevampi ministeri reissasi vain lentokoneilla hoidellen maan asioita kuntoon.    

1849. PAM saa mitä pyytää

     Sellaiset merkit on ilmassa, että  Palvelualojen ammattiliito (Pam) saadaan mukaan kilpailukykysopimukseen. Tätä enteili jo se, että kielteisen päätöksen tehdyssä kokouksessa puheenjohtaja Selin oli myönteisen päätöksen kanalla.      PAM saadaan ruotuun mukaan, kun pätkätyöläisten, eräiden vaajatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien ryhmien työmarkkinoille pääsyä helpotetaan. Nämä helpotukset koskeva kaikkia aloja, mutta eniten ryhmien jäseniä on PAM:ssa. Kun tämän lisäksi sovitaan, että vuoden 2017 jälkeen vientialat toimivat palkka-ankkurina ja että lisämenoleikkauksista luovutaan ja veronalennukset toteutetaan, osapuolet hyväksyvät kilpailukykysopimuksen.

1848. Kommunistivaihe oli Venäjän historiassa poikkeustila

      Venäjällä on tuskainen historia kaikkien muiden suurmaiden tapaan. Selvittyään mongolien alistuksesta Iivana Julma nimestään huolimatta yhdisti kansaa valtavana apunaan ortodoksien kirkko ja sen synkät varjottomat ikonikuvat, joita suutelemalla kansa koki Jumalan ja Jumalan pojan jokapäiväisen läsnäolon. Venäjä- imperiumin kuten Yhdysvaltin strategiaan on aina kuulunut laajentamispolitiikka kaikkiin mahdollisiin suuntiin.       Venäjällä tunnetaan Pyhän Viisauden Kirkon tarina Kiovan Rus:sta. Siihen kiteytyi ruhtinas Vladimirin aloittama työ vanhojen slaavilaisten pakanauskontojen korvaaminen ortodoksisuudella 1000-luvun alussa. Ruhtinas halusi muodostaa Kiovaan toisen Bysantin Konstanttinopolin rinnalle. Venäjän suurvalta-aseman perusta juontuukin ikivanhan Ukrainan henkisestä perinnöstä. Vanhan sanonnan mukaa Moskova on Venäjän sydän, Pietari sielu ja Kiova äiti.      Tämä ei voi olla vaikuttamatta venäläiseen poliittiseen retoriikkaan ja tekoihin Ukraina-kysymyksess

1847. Sipilän & kumppaneiden psykologinen silmä hunningolla - mielikuvilla on vangitseva voima

      Hallitus ei näytä tajuavan psykologian arkilakeja, kuinka tilanne imaisee katsojan mukaansa, kun häntä samat asema-auktoriteetit ovat ärsyttäneet pitkään ja vastailleet rutiininomaisesti ja enemmän tai vähemmän ylimieleisesti hänen kysymyksiinsä. Kun näitä ärsytettyjä on paljon, syntyy arvaamattomia vastareaktiota. Kun nämä auktoriteetit vielä kysymättä alkavat vitsailla kaikenmaailman dosenteista, kolmesta syystä olla yliopistoprofessori (kesä- , heinä ja syyskuu) ja tehdä äijätervehdyksiä järjestöjen taipumisesta kurilinjaan, ei ole ihme, jos kansa protestoi ja rupeaa kiipeilemään barrikadeille.      On ymmärrettävää SSS-ministerin joutuessa esiintymään paljon julkisuudessa kuukaudessa tulee lausuttua satoja tuhansia sanoja ja eikä eleiltä voi välttyä. Sipilä teki pahan virheen alkaessaan ensimmäisenä puhuma pakkolaista. Mutta kyllä ministeritason henkilöltä edellytetään asettamaan itsensä, sanansa ja eleensä kussakin tilanteessa niin, että se vie yhteisesti harjoitettua

1846. Todistus ruotsin kielen tyydyttävästä taidosta tupla hinnalla

      Nimitykseni virkaan ei ollut kuitenkaan niin selvää, kuin olin kuvitellut. Oli vappuaatto ja viimeinen hakemuksen jättöpäivä. Huomasin tuolloin, että minulta puuttui todistus ruotsin kielen tyydyttävästä taidosta. Ainoa tähän hätään käsiini saamani kuulustelija oli vanha harmaatukkainen, kyynärpäihinsä nojaava ja kumarassa istuva mies.      Mennessäni Töölössä arvokaan kerrostalon rappuja ylös edessä menevä nainen tuli sisään samalla oven avauksella. Luulin jo rauhoittuneena, että menemme yhtä aikaa tentattavaksi. Nainen kutsuttiin kuitenkin ensin viipyen sisällä vain viisitoista minuuttia. Näin helpollako tästä pääsee, kuvittelin.      Istuessani miehen edessä edes ensimmäisistä tenttaajani sanoista en ymmärtänyt mitään. Puheeni ei luistanut lainkaan. Näytti varmalta, että tenttini tyssää tähän.      Erehdyin kuitenkin pöydän takana pysyttelevästä punanenäisestä tyypistä pahoin. Kalle Sorainen osoitti luovuutta ja hiljaista huumoria antamalla minulle kolmen tunnin ten

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *