Yhteiskunta teki huonot kaupat,
kun se vaihtoi sosiaalisen pääoman verkottumiseen. Twitter ohentaa edelleen
läheisyysperusteisia sosiaalisia verkostojamme, jotka toimivat hädän
tullen myös turvaverkkoina.
Kelan professori Heikki Hiilamon mukaan: ”Nyt muukalaisvastaisuutta ruokkii se, ettei työtä riitä kaikille. Näköalattomuuden ja työttömyyden kolmiyhteys on laajentunut ja levinnyt. Köyhät on pantu kiistelemään rikkailta jääneistä muruista. Vaikeassa
asemassa elävät kokevat ulkomaalaiset herkemmin uhaksi hyvinvoinnilleen kuin
hyväosaiset, joille maahanmuuttajista saattaa olla helposti osoitettavaa
hyötyä. Lyhyellä aikavälillä kyse voi olla myös aidosta reviirikilpailusta”. (http://www.hs.fi/mielipide/a1455508799434)
Luottamus syntyy tekojen ja esimerkkien avulla, eduskuunasta kansalaiseen saakka.
Facebookien
kuvitteellinen kvasi läsnäolo kiihdyttää vain kehitystä
vuorovaikutusmykkyyteen. Miten tässä tilanteessa saadaan politiikkojen perään
kuluttamaa luottamusta ?
Ei tietenkään
riitä, että hallituksen keskeiset ministerit luottavat toisiinsa.
Luottamisen pitää olla laajemmalla pohjalla lähtien yhteiskunnan
pohjavirroista. Tähän puolesta vaikuttaa, miten eri yhteiskuntaluokat ja sosilaaliset ryhmät kokevat tulleensa kohdeluksi eduskunnan, hallituksen ja kuntapäättäjien tahoilta. Talouden kehittyessä hyvin eri ryhmien välinen vastakkain asettelu on laimeaa.
Kohtuulliseen
luottamukseen on viime vuosiin asti ylletty hyvinvointivaltiomme ansiosta. Sen palvelut
ovat joten kuten riittäneet 2010 asti, oikeusjärjestelmä ja instituutiot ovat
toimineet. Tulonjako on ollut melko
tasaista. Korruptiota ei ole kuin nimeksi, pääsoin rakenteellista. Järjestö- ja seuratoiminta on tukenut yhteiskunnan eheyttä.
Mutta vastakkain
asettelu on lisääntynyt ja säröjä on
syntymässä.
Sosiaali- ja
terveyspalvelut eivät toteudu tasa-arvoisesti. Meillä on omat järjestelmänsä vakuutetuille (lapset), työntekijöille (työterveyshuolto), kovanrahan ihmisille (yksityissektori) ja alakvartaalien ihmisille (terveyskeskus).
Kelan professori Heikki Hiilamon mukaan: ”Nyt muukalaisvastaisuutta ruokkii se, ettei työtä riitä kaikille. Näköalattomuuden ja työttömyyden kolmiyhteys on laajentunut ja levinnyt. Köyhät on pantu kiistelemään rikkailta jääneistä muruista.
Koulumaalimaa
ei saa päästää hajoamaan niin, että lapsilla ja nuorilla ei ole mitään yhteen
kuuluvuuden kokemuksia ja tunnetta. Silloin katoaa peruuttamattomasti jotain merkittävää eri sosiaaliluokkien
välisestä hiljaisesta kanssakäymisestä.
Suuren
yhteiskunnallisen taakan ja vastuun kohde tulee olemaan lähes 200 tuhatta
vaikeasti työllistettävää. Yhteiskunta ei saa tässä kohdassa murtua.
Maassa on
enää turhaa haikailla runsaan sosiaalisen kierron perään, mikä aiemmin opetti
ymmärtämään erilasia elämäntapoja ja lisäsi keskinäistä luottamusta.Luottamus syntyy tekojen ja esimerkkien avulla, eduskuunasta kansalaiseen saakka.
Kommentit
Lähetä kommentti