Siirry pääsisältöön


1820. Sipilän muuttaa johtamiskurssiaan

      Luottamus yritysoppeihin hallituksen johtamisessa on kohdannut karun todellisuuden.

     Pohdinta siitä, miten yritysopit purevat julkisten yksiköiden johtamiseen on ikivanha väittelyn kohde johtamisen seminaareissa. Toinen äärilaita sanoo, että ne sopivat mainiosti ja tekevät organisaatoista ketteriä, tavoitehakuisia ja tuloksellisia. Toinen äärilaitaa lataa, että julkista hallintoa sitovat lait ja asetukset eikä sen ensisijaisena tavoitteena ole olla tuloksellinen, vaan vaikuttava toiminta. Keskustelua on jatkettu aamuun saakka.

     Nämä kumpikin laita ovat oikeassa. Kun julkisen hallinnon yksikkö on operatiivinen toimija ja jos sillä on eteenpäin näkevä pätevä johto, totta kai se pykii järjestämään toimintansa asiakkaiden tarpeita lähteväksi, vaikuttavaksi ja tulokselliseksi. On vain niin peemäisen vaikeaa osoittaa toiminnan olevan pitkällä aikavälillä hyviä tuloksia tuottavaa. Taloudelliseksi se kyllä saadaan helpostikin, mutta kepeästi se voi lipsahtaa ei-toivottujen vaikutusten puolelle. Rohkea johtaja kyllä koettelee jopa toiminanna rajojakin, lähes lakeja rikkoen valtio-omistaja unohdettuna.

     Yrityspuolella omistajille tuleva hyöty on kaiken a ja o, vaikka tätä kuorrutetaan kuinka erilaisilla ympäristö vastuustrategiolla jne.  Sipilä lähti aidosti yritysoppilinjalla tiukkine tavoitteineen ja aikatauluineen niin, kuin vain taivas voi estää hallitusta, mutta palasi pettyneenä kolmikantalinjan höykyteltäväksi, mutta aiempaa kokeneempana.

     Oli alusta lähtien selvää, että valtion ylimmällä tasolla monipuolue-ja ay-maassa sanelemalla ei pitkälle pötkitä. Vaikka jopa Sipilä ja etenkin Soini ja Stubb olivat joltisenkin kokeneita politiikkoja, kovissa koko yhteiskunnalle vastuussa olevissa tehtävissä he eivät juuri olleet toimineet, puhumattakaan istumissa ay-pöydissä.

     Nyt kokemusta on tullut, mikä näkyy joustavien määräaikojen asettamisessa ja kielenkäytössä, lukuun ottamatta yliopistomaailmalle tölväisyjä.

     Nyt hallituksen työskentely alkaa olla sellaista, mitä maa nyt tarvitsee. Vanha sanonta pitää tässäkin pakkansa: harjoitus tekee mestarin.
   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *