Pakolaiskysymyksessä edes
maantiede ei ole Euroopan ja Suomen puolella. Idässä Syyrian pakolaisten näennäisenä
esteenä on sekasortoinen Irak, jossa on sisäisiä pakolaisia on neljä miljoona ja
Eurooppaan suuntautuvia satoja tuhansia.
Etelässä hiekka erämaa toimii jonkinlaisena esteenä arabipakolaisille. Lounaassa epävakaasta Egyptistä ei tiedetä, onko se este vai pakolaiskatalysaattori länteen. Pakolaiskysymyksessä nuori ja epätoivoinen Afrikka rynnii nuorten ikäluokkiensa voimin Eurooppaan huolimatta kuolettavasta Välimerestä. Ainut tie Lähi-Idästä Eurooppaan käy Kreikan ja Turkin kautta.
Venäjän näennäisistä iskuista Syyriaan isisin kimppuun ei tiedä kukaan mitään varmaa. Se voi olla Venäjän yksi tapa heikentää EU:n jo nyt rakoilevaa vakautta ja yhtenäisyyttä. Sipilän Välimeren avustaja Pentikäinen on esittänyt, että Euroopan horjuvaa vakautta häiritään jatkuvasti (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/166176-sipilan-erityisedustaja-sanoo-aaneen-pakolaiskriisi-vasta-alkusoittoa-eurooppaa) ja että nähty on vasta alkusoittoa tulevasta.
Mahdollisia tuottamuksellisia häirintätahoja voivat olla muiden muassa Venäjä, isis, Syyria, Irak, Pakistan sekä viidennen komppanian tahot, kuten Unkari ja Iso-Britannia
Venäjän toimet Pohjois-Suomen ja Venäjän itärajan Venäjän puoleisella kymmenien kilomerien levyisellä kaistalla, pakolaiset saattajineen ja maksuineen ovat herättäneet kummatusta, jopa ulkopoliittisessa valiokunnassa (utvassa). Sieltä uhkaa tuhansien pakolaisvirta Suomeen.
Öljyn barrelihinnan laskiessa 25 dollarin tuntumaan ja hinnan pysyvä putoaminen 50 dollarista 30 dollarin paikkeille, kaikenlaiset EU:n rakenteita koettelevat ja murtavat häiriötekijät ovat Venäjälle tervetulleita. Kun vastustajaa ei voi kukistaa, sen voi altistaa sairastumiselle.
Turkki on nyt pysyviä selkkauksia pullollaan. Kuin piste iin päälle, oli Turkin alas ampuman venäläisen sotilaslentokoneen aiheuttama selkkaus. Se on nostattanut pahaenteisen ja pitkäkestoiselta vaikuttavan kriisi maiden välille.
Turkilla olisi ollut tarpeeksi omiakin ongelmia lähtien kurdikysymyksestä ja presidentti Erdoganin autoritäärisistä pyrkimyksistä, joka liikkuu sen rajamailla, onko maa demokraattien vai ei. Kahden kylmän, itsetietoisen ja vakavissa riidoissa olevan maittensa päämiesten Putinin ja Erdoganin välinen vihanpito lisää entisestään konfliktin monipuolisuutta EU:n horjuttajana.
Viime viikkojen takaisissa neuvotteluissa oli päädytty, että EU maksaa Turkille kolme miljardia euroa pakolaisvirran pysäyttämisestä. Suomen osuus olisi 45 miljoona euroa. Ennen kuin Turkki korvaansa lotkauttaa tarjoukselle, summan pitää olla 10 kertainen Suomen osuuden tällöin ollessa 450 miljoonaa euroa. Summat ovat poliittisesti mahdottomia.
Vakavampi ongelma on, miten Turkki pysäyttäisi pakolaisvirran, vaikka saisikin rahat.
Pakolaiskysymyksen vakavuutta lisää Syyrian loputtomalta näyttävä sota isistä ja Al- Assadin hallinto vastaan. Muitakin sotaa käyviä osapuolia on riittämiin 23-miljoonaisella Syyrialle. Syyrialaisilla ei ole muuta pakoreittiä, kuin mennä Turkin läpi Eurooppaan Libanonin ja Turkin jo täytyttyä turvapaikan hakijoista. Turkki-Balkan-akseli onkin ainut ja looginen reitti Eurooppaan.
Tällä hetkellä EU:ssa on menossa henki, että kukin maa etsii tai on pakolaispaineestaan johtuen pakotettu löytämään omat keinossa ratkaista pakolaiskysymyksensä. EU:lla on neljä pääinstrumenttia pakolaiskysymyksen hoitamiseksi: kiintiöpakolaiset, Dublinin sääntö, Schengenin sopimus ja ulkorajavalvonta, mutta ne on päästetty toimimattomaan tilaan.
Kiintiöpakolaisjärjestelmä toimii pienessä mitoissa, mutta on kaatumassa taakanjaon epäonnistumiseen. Dublinin sääntö on enää vain historiaa, koska Saksa rikkoi sitä massiivisesti. Schengenin sopimus on uhattuna Dublinin säännön jäätyä kuolleeksi kirjaimeksi. Ulkorajavalvonta vuotaa kuin käyhän miehen verkko Kreikan ja Italian takia.
Niinpä Unkari ratkaisee ongelmaansa piikkilangalla ja poliisin kovilla otteilla, Itävalta pelkällä piikkilangalla, Tanska ja Ruotsi rajatarkastuksilla, Kreikka ja Romania läpilaskulla toisiin maihin, jne. Sovellutuksia on kymmeniä ja niitä tulee lisää.
Nyt on nopeasti tehtävä järkeviä päätöksiä, ettei järjestelmä romahda.
Kaikkien osapuolten jo tiedossa oleva ratkaisu ongelmaan olisi Syyrian sodan lopettaminen ja isisin kukistaminen. Tämä on hyvin epätodennäköinen ratkaisu, koska Eurooppaan kohdistuvalla jatkuvasti kasvavalla pakolaisvirralla on ”maailmanluokan” poliittinen lataus horjuttaa Eurooppa ja Euroopan Unionia suhteessa Venäjään, Valko-Venäjään ja myös moniin Arabi-kevään maihin
Valokuvarealistisena ratkaisustrategiana voisi olla löytää kullekin osapuolelle riittävä motiivi päästä Syyriasta ja muista Lähi-Idän konfliktialueista ja -tilanteista ratkaisuun. Heikoimmat lenkit tässä ovat Venäjä ja Al-Assadin hallinto. Venäjä voisi tyytyä EU:n asettamien pakotteiden lieventämiseen ja Al- Assad oman alaviittikalifiitin perustamiseen Välimeren rannalle.
Jos kukin maa rakentaa suojamuurit rajoilleen, hyvästi Euroopan Unioni, jos muurit rakennetaan EU:n ulkorajoille, tervetuloa Yhdysvaltojen malliin, jos rahat riittävät.
Etelässä hiekka erämaa toimii jonkinlaisena esteenä arabipakolaisille. Lounaassa epävakaasta Egyptistä ei tiedetä, onko se este vai pakolaiskatalysaattori länteen. Pakolaiskysymyksessä nuori ja epätoivoinen Afrikka rynnii nuorten ikäluokkiensa voimin Eurooppaan huolimatta kuolettavasta Välimerestä. Ainut tie Lähi-Idästä Eurooppaan käy Kreikan ja Turkin kautta.
Venäjän näennäisistä iskuista Syyriaan isisin kimppuun ei tiedä kukaan mitään varmaa. Se voi olla Venäjän yksi tapa heikentää EU:n jo nyt rakoilevaa vakautta ja yhtenäisyyttä. Sipilän Välimeren avustaja Pentikäinen on esittänyt, että Euroopan horjuvaa vakautta häiritään jatkuvasti (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/166176-sipilan-erityisedustaja-sanoo-aaneen-pakolaiskriisi-vasta-alkusoittoa-eurooppaa) ja että nähty on vasta alkusoittoa tulevasta.
Mahdollisia tuottamuksellisia häirintätahoja voivat olla muiden muassa Venäjä, isis, Syyria, Irak, Pakistan sekä viidennen komppanian tahot, kuten Unkari ja Iso-Britannia
Venäjän toimet Pohjois-Suomen ja Venäjän itärajan Venäjän puoleisella kymmenien kilomerien levyisellä kaistalla, pakolaiset saattajineen ja maksuineen ovat herättäneet kummatusta, jopa ulkopoliittisessa valiokunnassa (utvassa). Sieltä uhkaa tuhansien pakolaisvirta Suomeen.
Öljyn barrelihinnan laskiessa 25 dollarin tuntumaan ja hinnan pysyvä putoaminen 50 dollarista 30 dollarin paikkeille, kaikenlaiset EU:n rakenteita koettelevat ja murtavat häiriötekijät ovat Venäjälle tervetulleita. Kun vastustajaa ei voi kukistaa, sen voi altistaa sairastumiselle.
Turkki on nyt pysyviä selkkauksia pullollaan. Kuin piste iin päälle, oli Turkin alas ampuman venäläisen sotilaslentokoneen aiheuttama selkkaus. Se on nostattanut pahaenteisen ja pitkäkestoiselta vaikuttavan kriisi maiden välille.
Turkilla olisi ollut tarpeeksi omiakin ongelmia lähtien kurdikysymyksestä ja presidentti Erdoganin autoritäärisistä pyrkimyksistä, joka liikkuu sen rajamailla, onko maa demokraattien vai ei. Kahden kylmän, itsetietoisen ja vakavissa riidoissa olevan maittensa päämiesten Putinin ja Erdoganin välinen vihanpito lisää entisestään konfliktin monipuolisuutta EU:n horjuttajana.
Viime viikkojen takaisissa neuvotteluissa oli päädytty, että EU maksaa Turkille kolme miljardia euroa pakolaisvirran pysäyttämisestä. Suomen osuus olisi 45 miljoona euroa. Ennen kuin Turkki korvaansa lotkauttaa tarjoukselle, summan pitää olla 10 kertainen Suomen osuuden tällöin ollessa 450 miljoonaa euroa. Summat ovat poliittisesti mahdottomia.
Vakavampi ongelma on, miten Turkki pysäyttäisi pakolaisvirran, vaikka saisikin rahat.
Pakolaiskysymyksen vakavuutta lisää Syyrian loputtomalta näyttävä sota isistä ja Al- Assadin hallinto vastaan. Muitakin sotaa käyviä osapuolia on riittämiin 23-miljoonaisella Syyrialle. Syyrialaisilla ei ole muuta pakoreittiä, kuin mennä Turkin läpi Eurooppaan Libanonin ja Turkin jo täytyttyä turvapaikan hakijoista. Turkki-Balkan-akseli onkin ainut ja looginen reitti Eurooppaan.
Tällä hetkellä EU:ssa on menossa henki, että kukin maa etsii tai on pakolaispaineestaan johtuen pakotettu löytämään omat keinossa ratkaista pakolaiskysymyksensä. EU:lla on neljä pääinstrumenttia pakolaiskysymyksen hoitamiseksi: kiintiöpakolaiset, Dublinin sääntö, Schengenin sopimus ja ulkorajavalvonta, mutta ne on päästetty toimimattomaan tilaan.
Kiintiöpakolaisjärjestelmä toimii pienessä mitoissa, mutta on kaatumassa taakanjaon epäonnistumiseen. Dublinin sääntö on enää vain historiaa, koska Saksa rikkoi sitä massiivisesti. Schengenin sopimus on uhattuna Dublinin säännön jäätyä kuolleeksi kirjaimeksi. Ulkorajavalvonta vuotaa kuin käyhän miehen verkko Kreikan ja Italian takia.
Niinpä Unkari ratkaisee ongelmaansa piikkilangalla ja poliisin kovilla otteilla, Itävalta pelkällä piikkilangalla, Tanska ja Ruotsi rajatarkastuksilla, Kreikka ja Romania läpilaskulla toisiin maihin, jne. Sovellutuksia on kymmeniä ja niitä tulee lisää.
Nyt on nopeasti tehtävä järkeviä päätöksiä, ettei järjestelmä romahda.
Kaikkien osapuolten jo tiedossa oleva ratkaisu ongelmaan olisi Syyrian sodan lopettaminen ja isisin kukistaminen. Tämä on hyvin epätodennäköinen ratkaisu, koska Eurooppaan kohdistuvalla jatkuvasti kasvavalla pakolaisvirralla on ”maailmanluokan” poliittinen lataus horjuttaa Eurooppa ja Euroopan Unionia suhteessa Venäjään, Valko-Venäjään ja myös moniin Arabi-kevään maihin
Valokuvarealistisena ratkaisustrategiana voisi olla löytää kullekin osapuolelle riittävä motiivi päästä Syyriasta ja muista Lähi-Idän konfliktialueista ja -tilanteista ratkaisuun. Heikoimmat lenkit tässä ovat Venäjä ja Al-Assadin hallinto. Venäjä voisi tyytyä EU:n asettamien pakotteiden lieventämiseen ja Al- Assad oman alaviittikalifiitin perustamiseen Välimeren rannalle.
Jos kukin maa rakentaa suojamuurit rajoilleen, hyvästi Euroopan Unioni, jos muurit rakennetaan EU:n ulkorajoille, tervetuloa Yhdysvaltojen malliin, jos rahat riittävät.
Kommentit
Lähetä kommentti