Siirry pääsisältöön


1790. Robotiikka ja digitalisaatio eivät kehity itsestään

      Siellä missä on mahdollisuuksia, kasvua ja kannustumia, robotiikka ja automaatio marssivat kuin Darwinin evoluutio.

     Monet tutkijat pitävät tätä kolmantena teollisena vallankumouksena digitalisaation ohella. Kehitysaaltoja voi tulevaisuudessa olla paljon enemmän, sillä tiede ja sovellutukset menevät harppoen eteenpäin.

     Yhtenä esimerkkinä siitä voi olla oman kehomme toimintojen jatkuva tarkkailumahdollisuus digitaalisten sovellutusten avulla. Eräät jopa pakastavat säännöllisesti ulostenäytteensä myöhempiä analysointeja varten.

     Aineeton internet huolto tunkee jätesäiliöihimme kertoman, mikä on koostumus ja milloin kannattaa tulla tyhjentämään ja mitä reittiä pitkin.

     Todennäköisesti ollaan ylös päin kiintyvästi kaareutuvalla kehityskäyrällä, jossa on pikku juttu opettaa ict-sovellus alan julkaisuista diagnostisoimaan sairaus paremmin kuin etevimmät lääkärit.

     Kaikki pelkäävät kummitusta, mutta kukaan ei ole sitä nähnyt. Poliitikkojen pitäisi reagoida ristiriitaiseen näkymää: automaatio vie kiihtyvästi työpaikkoja, mutta maassamme vuosikymmen eteen päin tarvitaan 400 tuhannen henkilön verran käsiä tekemään työtä. Oma työvoima ei riitä, vaikka meillä on 300 tuhatta työtöntä. Onneksi saatiin ehkä kymmeniin tuhansiin nouseva pakolaisjoukko, joista kunnon kotouttamisella saadaan apua työvoimapulaan ja eteenkin jatkuvasti kasvavalle vanhusryhmälle auttavia käsiä.

      Tulevaisuuden hahmottamisen vaikeutta lisää vielä se, että toinen puoli nuorisosta hallitsee digisovelluksia, toinen puoli ei. Saman suuntainen suhde on vanhemmalla ikäluokilla.

     Murros ei mene ohi. Kehityksen meri tuo jatkuvasti aaltoja, joiden harjalle evoluutio alati työntää surfaajia nauttimaan kehityksen antimia. Osa putoaa mereen, ellei edistys ole terveellä pohjalla.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *