Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2016.


1818. Olkaamme onnellisia kukin tavallaan – kevät tulee

      Maan ollessa pakolaiskysymyksen raatelema ja keskustelun aiheesta kimpoillessa sinne, on paikallaan tarkastella maamme hyviä puolia olkoonkin, että budjettileikkaukset iskevät jonnekin kuin kimeä kirkaisu.      OECD:n onnellisuusindeksi mukaan Suomi on Australian, Norjan, Ruotsin, Tanskan, Kanadan, Sveitsin ja Yhdysvaltin jälkeen paras maa elää. Muutkin tilastot ja tutkimukset osoittavat samaa. Suomi on luonut ympäri maailmaa kuvan maana, jossa on maapallon paras koulutusjärjestelmä. Vaikka siitä leikataankin, tämä mielikuva pelaa Suomen eduksi ja lisää oppilaidemme ja vanhempien innostusta koulua kohtaan.       Maailman äitien tilaraporin 2015 mukaan maamme on toiseksi paras maa äideille. Tämä tuo valtavasti turvallisuuden tunnetta lisäten onnellisuuden kokemisen edellytyksiä.       Vähäpuheisille suomalisille maamme on sanavapauden ykkönen. Sen pitäisi vähentää vaikutusmahdollisuuksien kokemista riittämättöminä ja vähentää kyynisyyttä.      Tutkimukset mukaan

1817. Temperamentin armoilla

      Temperamentti on synnynnäinen ominaisuus (Liisa Keltikangas-Järvinen). Sen viisaat äidit ovat tienneet lapsikatraastaan ajat sitten. Toinen on varovainen uuden yllättävän asian edessä, ottaa jopa taka-askeleita. Jopa 20 prosenttia valkoisista väitetään suhtautuvan pidättyvästi uusiin tilanteisiin. Toinen ottaa iloisesti vastaan uudet haasteet tulijalle silmää vilkuttaen.      Tämä on vain yksi jako.      Tutkijat ovat myös selvittäneet, kuinka pitkään fysiologinen moottori käy kuumana stressaavan tilanteen jälkeen. Toinen vatvoo asiaa viikko- tai kuukausitolkulla tapahtumaan jälkeen toisen purjehtiessa heti uusiin myrskyihin .      Ennen työpaikat eivät olleet niin tiukoilla kuin nyt, oli jopa varaa valita mihin mennä. Tällöin ihminen luonnon evoluution lain mukaan pyrki tiedostamattaan työssään sille tasolle, johon hänen temperamenttinsa ja fysiologinen moottorinsa soveltuvat, ei aina parhaiten, mutta kuitenkin hyvin (goodness of fit).      Nyt tämä evoluution laki on tö

1816. Tullin organisaatio

      Tullin organisaatiota vallitsi jonkinlainen epävarmuus. Ehkä siksi pääjohtaja käytti luottamusmiehiä omana tiedotusjärjestelmänään, mistä monet eivät pitäneet. Menettely oli joissain määrin ymmärrettävä, koska uutena, ministerin paikalta tulleena pääjohtajana Laine koki, ettei hän muuten saanut otetta laajasta, moniin paikallisyksikköihin levittäytyvästä organisaatiosta. Tämän sain havaita käydessäni tullijohtaja Teuvo Mertensin luona Hangon satamassa. Siellä näkemäni tuontiautojen paljous oli jo sinänsä hämmästyttävää. Lähdin mietteliäänä Hangosta.      Tullijohtajien seminaarisalin yhteenvetona totesin piirien odottavan pääjohtajalta tukea ja suunnannäyttämistä sekä sähkötullauksen ja sen työmenetelmien olevan suuren luokan tulevaisuuden kehittelyhanke. Tämä ei herättänyt erityistä keskustelua, vaan kuulijat poistuivat illalliselle.

1815. EU natisee liitoksistaan

      Versailles’n rauhansopimuksen jälkeen kaikkialla uskottiin, että sotia ei enää käytäisi, paitsi Yhdysvaltain presidentin neuvottelukuntaan aluksi kuulunut toimittaja Walter Lippmann. Hän poistui paikalta todeten sopimuksesta tulevan liian nöyryyttävä Saksalle. Näin kävikin 1920- ja 1930-lukukujen muodostuessa koko Euroopalle levottomaksi ja päämäärättömäksi sisäisten pakolaisvirtojen vaeltaessa maasta toiseen. Saksaan oli kylvetty revanssihengen siemenet.      Nyt Euroopassa eletään samanlaisissa tunnelmissa, ei tietenkään yksi yhteen, vaan EU:n lähialueiden ja EU:n viime vuosien kehityskulkujen ja lähiaikojen ongelmien seurauksina. Se kepeys, jota 1920-luvun lopun Berliinissä ja Pariisissa elettiin, ei ole häipynyt nyt minnekään Euroopan kaupungeista.       Militarismin pelko on vaihtunut pakolaisten peloksi. Polttopullot lentävät ja katupartiot jyräävät. Nationalismi nostaa päätään mm. Unkarissa ja Puolessa ja miksei myös Tanskassa pakolaisten korujen takavarikointeineen. O

1814. Sisäministeri Orpolla oikea strategia Venäjän pakolaiskysymyksessä

      Ministeri Petteri Orpolla ei ollut mitään konkreetista kerrottava Venäjän sisämisterin tapaamisesta 26.1. – Pitää vain edetä askel askeleeta.         Pakolaiskysymyksen vakavuutta lisää Syyrian loputtomalta näyttävä sota isistä ja Al- Assadin hallinto vastaan. Muitakin sotaa käyviä osapuolia on riittämiin 23-miljoonaisella Syyrialle. Syyrialaisilla ei ole muuta pakoreittiä, kuin mennä Turkin läpi Eurooppaan Libanonin ja Turkin jo täytyttyä turvapaikan hakijoista. Turkki-Balkan-akseli onkin ainut ja looginen reitti Eurooppaan.      Tällä hetkellä EU:ssa on menossa henki, että kukin maa etsii tai on pakolaispaineestaan johtuen pakotettu löytämään omat keinossa ratkaista pakolaiskysymyksensä.  EU:lla on neljä pääinstrumenttia pakolaiskysymyksen hoitamiseksi: kiintiöpakolaiset, Dublinin sääntö, Schengenin sopimus ja ulkorajavalvonta, mutta ne on päästetty toimimattomaan tilaan.      Suomen strategia hoitaa pakolaiskysymys  Venäjän kanssa matalalla profiililla, metelöimätt

1813. Yle 1 on pyytänyt kansalasilta #suomitekoja

      Ei tarvitse uskoa, mitä Davosin foorumi on todennut Suomen loistavista mahdollisuuksista käyttää hyväkseen hyvinvoinnin lumisessa ihmisten korkeaa koulutustasoa ja digitalisaatiota, vaan tämän itsestään selvyyden näkee läheltä ja kaukaa.      Suuri ongelma on, että maan hallitus näkee asiat toisella tavalla. Koulutuksesta leikataan ja puheista huolimatta digitalisaatio on heitteillä.      Koulutuksesta leikkaamisen turmiollisuutta ei tarvitse perustella, koska se havaitsee jo maapallon toisellta puolelta olevan hölmöläisten hommaa.      Suomi on pari vuotta sitten aikonut mennä ict:ssa Viron mallin mukaiselle X-road tielle. Suomen pyrkimysten etenemisetä ei vain julkisuudessa kuulu mitään. Päinvastoin terveydenhoidon uusi malli eristää alueet kehittämään omat sovellutuksensa, pääkaupunkiseudulla kiistanalaisen Abotin. Kukin maakuntahallitus tulee takomaan omat julkishallinnon sovellutuksensa, koska ovat itsenäisiä päätösvaltaisia yksiköitä ict-asioissa ja monessa muu

1812. Suomen energiastrategia on lässähtänyt

      Suomen energiastrategia on lässähtänyt hallituksen työskentelyn saamattomuuden mukana. Samalla energian tuotannon ja kysynnän muutokset ovat maailmanlaajuisessa muutoksessa.      Johtopäätökset ovat selviä: öljyn hinta on pysyväisluonteisesti laskenut merkittävästi, uusien energialähteiden paikantamis- ja tuotantotekniikat kehittyvät vauhdilla halvan öljyn tehdessä ne nyt kuitenkin kannattamattomiksi, yhä useammalta maapallon kolkalta löytyy uusia energialähteitä sekä nesteytetystä maakaasusta on jatkuvaa ylitarjontaa sen globaalin jakeluverkoston ollessa kunnossa.      Nyt Suomen energian tukijalan muodostavat ydinvoima, kivihiili, maakaasu ja öljy. Hallituksen kiistanalaisena ajatuksena on, että kivihiili korvataan turpeella ja hakkeella.  Lisämausteen energiasoppaan muodostavat verorahoilla tuettu tuulivoima ja normiohjattu siirtyminen vähäpäästöisiin moottorien polttoainesiin. Uuden ydinvoima rakentamien tökkii Olkiluoto kolmosessa ja Pyhäjoella ollaan pakonomaisess

1811. Petra Raivoselta oli hyvä juttu HS:ssä yliopisto-innovoinnista

      Petra Raivoselta oli hyvä juttu päivän HS:ssä yliopisto-opiskelijoiden innovoinnin kehittämisestä työelämän varalle.       Raivonen esitti, kuinka tärkeää olisi saada koko opiskeluajan innovointikoulutusta ja sen mahdollistava opiskeluympäristö ja muu infra kaikissa yliopistossa ja korkeakouluissa. Hän aivan oikein korosti, että innovointia ei voi oppia erillisenä ja irrallisena tapahtumana vailla yhteistyötä muiden tiedekuntien ja    työelämän kanssa. Vuorovaikutusta tarvitaan. Raivonen tekikin johtopäätöksen, että tässä onnistuminen vaatii yliopistojen välistä yhteistyötä.             Tästä Raivosen ideasta päästään suurempaan kysymykseen. Miksi kultakin yliopistolta leikataan yhteensä sataja miljoonia euroja sen sijaan, että rationalisoitaisiin koko yliopistoverkosta? Tämä säätäsi kaksin kertaisesti sen summan, millä leikkaukset kaventavat nykyostä rahoituspohjaa.      Jos yliopistoja ja niiden alayksiköitä koottaisiin alueellisesti tehokkaiksi ja tulosorientoituneiksi ko

1810. Sähkösopimus puhelimitse

     Tilanne, jossa sähkön myyjä soittaa asiakkaalle tarjotakseen sopimusta, on asiakkaalle yllättävä ja paljon tieto vaativa päätöksen tekohetki. Hänen pitäisi tietää muutamassa kymmenessä sekunnissa, mikä on hänen kulutuksensa, sähköyhtiönsä, onko hänen sopimuksensa määräaikainen, jos on muden muassa, milloin nykyinen sopimus päättyy, vai se toistaiseksi jatkuva, mikä on hänen sopimuksessaan sähkön perusmaksu sekä yö- ja päiväsähkön hinnat ja mikä on yleensä sähkön markkinatilanne. Vanhemmilla henkilöillä tämä saattaa päätä huimaa.      Tilanne paranisi sillä, että puhelin myynti kiellettäisiin. On yksi mutta. Silloin myös sähköyhtiöt eivät voisi tehdä 14 vuorokauden sisällä vastatarjouksia puhelimitse.  

1809. Jos tämä puuttuu, se näkyyn 100 päivän päästä

      Asiantuntijat Susan Meriläinen ja Janne Tienari hätkähdyttivät päivän HS:ssä toteamalla, että ajokoiran näköisestä johtajasta on tullut ihanne ( http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1453441399714 ). Siis rajusti kuntoilevat, fyysistä suorituskykyä mittaavat ja esiintymiskyiset sekä hyvän näköiset tyypit valtaavat johtajamarkkinat. Tämän viikon Yle aamu-tv:ssä esiintynyt kauneuskirurgi antoi katetta Meriläisen ja Tienarin ajatuksille toteamalla, että hänen uusi ja kasvava asiakasryhmä on nelikymppiset uratyypit.      Tällaiset kaverit ovat kuulemma uskottavia, muut mukaansa tempaavia ja hyvää cocktailseuraa. Kiistämättä nämä ominaisuudet ovat hyviä kyytipoikia uralla etenemiselle, mutta täysin riittämättömiä.       Kuntoiluvillitys, oman kropan trimmaaminen ja ihailu sekä selfiet ovat arkikamaa ns. nykyihmisille. Vaarana kuntosalifriikille johtajatyypeille kuitenkin on, että heille salista muodostuu temppeli, jossa ei palvella jumalia, vaan palvotaan itseä. Siellä saatetaan vaien

1808. Euroopan Unionin ulkorajat kiinni ja kohti liittovaltiota

      Pakolaiskysymyksessä edes maantiede ei ole Euroopan ja Suomen puolella. Idässä Syyrian pakolaisten näennäisenä esteenä on sekasortoinen Irak, jossa on sisäisiä pakolaisia on neljä miljoona ja Eurooppaan suuntautuvia satoja tuhansia.      Etelässä hiekka erämaa toimii jonkinlaisena esteenä arabipakolaisille. Lounaassa epävakaasta Egyptistä ei tiedetä, onko se este vai pakolaiskatalysaattori länteen. Pakolaiskysymyksessä nuori ja epätoivoinen Afrikka rynnii nuorten ikäluokkiensa voimin Eurooppaan huolimatta kuolettavasta Välimerestä. Ainut tie Lähi-Idästä Eurooppaan käy Kreikan ja Turkin kautta.      Venäjän näennäisistä iskuista Syyriaan isisin kimppuun ei tiedä kukaan mitään varmaa. Se voi olla Venäjän yksi tapa heikentää EU:n jo nyt rakoilevaa vakautta ja yhtenäisyyttä. Sipilän Välimeren avustaja Pentikäinen on esittänyt, että Euroopan horjuvaa vakautta häiritään jatkuvasti (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/166176-sipilan-erityisedustaja-sanoo-aaneen-pakolaiskriisi-vasta-al

1807. Guggenheimin vaikuttavuusselvitys

      Taloustutkimus Oy on siis tehnyt uuden kiistellyn Guggenheim museon vaikuttavuusselvityksen haastattelemalla noin 2000 brittiä ja eräiden muiden maiden kansalaisia. Suomen kansalaisten olisi ollut erittäin tärkeä tietää, miten haastateltavat valittiin ja mitä kysyttiin, koska se vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen.      Olin aikoinani tekemässä vastaavan laista selvitystä Taasianjoen vesistöjärjestelyjen virkistyskäyttövaikutuksista. Luulen, että päämetodi käytännön sisältö ei ole muuttunut siitä Geggenheim päiviin.      Minulla oli vakiokysymykset Volkkarin lokerossa kierrellessäni joen taloja ja rantoja, jotka vielä silloin olivat kauniita kumpareineen, laitureineen ja verkkotelineineen. Kyselin tapaamiltani ihmisiltä, montako kertaa he käyvät uimassa, uistelemassa, soutelemassa, aurinko-otattamassa, jne. Jokaiselle virkistysmuodolle ja -keralle oli määritelty hinta, esimerkiksi yksi uintikerta arvotettiin 50 pennin arvoiseksi. Tämä otoksen tulokset laajennettiin ka

1806. Järjestelmän alamaiset

      Kun seuraa, miten yhteiskunnallisista suurista operaatiosta kerrotaan julkisuuteen ja niitä järjestelmän edustajat kommentoivat, tulee lähinnä mieleen onnistumisen liioittelu, oman tärkeyden korostaminen ja asiakkaan tahallinen provosointi ja loukkaaminen.      Valtion suuret ict-hankkeet tulevat syntilistan kärjessä. Hankepäällikön mukaan ne aina ovat onnistumaisillaan, kuten Suomen e-road. Team-Finland on ollut sen itsenä milestä loistava menestys, vaikka 95 prosenttia yrityksistä ei tiedä siitä mitään ( http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423851333089 ).      Terveydenhoito- ja maakuntauudistukset hallituksen mielestä saadaan takuuvarmasti toteutetuiksi tänä vaalikautena, vaikka jo peruslailliset tulkinnat tulevat muodostamaan näille valtavan karikon. Hallituksen hätää tässä kuvaa hyvin ministeri Rehn lausunto ”Perustuslain oikeudet edellyttävät normien keskinäistä punnintaa ja niitä pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten. Jo

1805. Tähän ihmeeseen kannattaa kumppanin etsijän iskeä kiinni.

      Rakastumisessa piilee yhtä suuri mysteeri kuin kolikon heittämisessä.      Se ei tule ilmi heittämällä lanttia vain kerran, sillä tylsä totuus on, että kruunan saamisen todennäköisyys on 50 prosenttia. Mutta taian juonesta aletaan päästä kiinni heittämällä lanttia 10 kertaa. Tällöin on todennäköisyys sille, että saa ainakin yhden kruunan on 99,9 prosenttia.      Tähän ihmeeseen kannattaa kumppanin etsijän iskeä kiinni.      Kaivelemalla oppikoulun tietoja ehkä muistetaan, ettei tapahtuman A todennäköisyys P(A) voi olla suurempi kuin yksi, joka vastaa 100 prosentin todennäköisyyttä ja tapahtuman A komplementin (A ei tapahdu) todennäköisyys on 1 – P(A).      Olkoon A on festari. Oletetaan, että käyt siellä m kertaa ja todennäköisyys sille, että löydät siltä ainakin yhden kumppaniehdokkaan, on a.      Olkoon B on elokuva. Oletetaan, että käyt siellä n kertaa ja todennäköisyys sille, että löydät sieltä ainakin yhden kumppaniehdokkaan, on b.      Olkoon C korismatsi. Ole

1804. Hallitus kaatuu

      Eilisessä uusisuomi.fi verkkolehdessä ekonomisti Ville Kopra ja tohtori Juuka Tarkka lukivat madon lukuja Sipilän hallitukselle ( http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/164953-juha-sipilan-hallituksen-kohtalon-hetket-kasilla-niin-paha-tilanne ). He pitivät tätä vuotta hallituksen kohtalon vuotena.      Mielipiteeseen voidaan yhtyä, koska aivan oikein nämä asiantuntijat korostivat, että nyt jos koskaan on saatava aikaan merkittävää eikä pelkkiä aikatauluja ja kaavioita. Toki hallitus on näyttänyt jo kyntensä leikkauksilla ja pakkolakipaketillaan.       Tilanne hallituksessa kuitenkin kehittyy nopeasti kolmen ässän kauhun tasapainoksi. Tornin huipulle asetetun kiikkulaudan toisessa päässä istuvat Sipilä ja Stubb ja toisessa Soini. Kukaan miehistä ei uskalla liikahtaa, sillä muutoin kolme ässää romahtavat katuun.      Sipilä pitää viimeiseen asti hallituksestaan kiinni, koska hän sai Keskustan lähes sata vuotta himoitseman maakuntahallituksen läpi. Täytyy muistaa, että uusi hal

1803. O. Rehnin mielestä perustuslakia pitää tulkita ajan maisemassa - Suomi EU-komission oikeusvaltiovaltion tarkkailuun

     Ministeri Rehn kummasteli 15.1 Hs.fi-lausunnossaan oikeustieteilijöiden tiukalle vedettyä perustuslain tulkintaa.      ”Perustuslain oikeudet edellyttävät normien keskinäistä punnintaa ja niitä pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten. Jos varsinkaan kansantalouden työllistämiskyvyn vaatimia uudistuksia ei kyetä toteuttamaan, ei hyvinvointivaltiomme perustaa kyetä pelastamaan. Millä ihmeen keinoilla silloin voidaan reaalimaailmassa turvata suomalaisille perustuslain mukaiset oikeudet?” ( http://www.hs.fi/politiikka/a1452837978528 )       Rehnin lainsäädännön vähättelyä ilmentävää lausuntoa vahvista oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astolan eilinen toteamus Ylen tv-uutisissa. Tiina Astoa on nimitetty EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtajaksi. Astola sanoa suoraan, että hallituksen juristiaisantuntemuksen puute näkyy huonona lain valmisteluna, ylikireinä aikatauluina, hätäilynä ja jopa ymmärtämättömy

1802. Konflikteissa ja pakomatkoilla vammautuneet

     Arkistojen avautuminen ja uusi digitekniikka ovat tuoneet televisioruutuihin maailman sotien strategiat ja kammottavat juoksuhaudat. Tarkoituksena oli voittaa sota. Haavoittuneita ja kuolleita tuli sivutuotteina.      Nyt asiat näyttävät olevan tosisin. Kyse ei ole siitä, etteikö sotakalusto riittäisi tuhoamaan vihollista täysin, vaan halutaan aiheuttaa mahdollisimman tarkoin harkittuja ja suunniteltuja erilaisia vahinkoja ja kauhuja. Syyrian sodan ja Isisin terrorismin hirmuteot välittyvät kauhukuvina koko maailmalle aiheuttaen ihmisille henkisiä ja fyysisiä vammoja. Sotia siellä jossain ei enää ole, vaan paikalliset sodat lonkerotuvat ja leimuavat hirmutöiden iskuna ei maanosiin, viimeisimpänä Jakartaan.  Kuvaavaa on, että Syyrian sota saa voimansa ulkopuolisilta sponsoreilta ( http://www.hs.fi/aihe/syyriansisallissota/ ).      Turkki ei aikoinaan halunnut mennä puolustamaan Kobaneen, koska se olisi auttanut kurdilaisia. Tässä tapauksessa Turkin osallistumattomuus oli strate

1801. Ylen a-studiossa 12.1. keskustelu unilääkkeistä oli naiivia

      Syy ei ollut Susanna Päivärinnan vaan asiantuntijoiden      Tuoreen tutkimuksen mukaan 300000 suomalaisista kärsi unettomuudesta, Heistä 23000 kärsii painajaista. Tällainen henkilö näkee niitä vähinään kerran viikossa heräten niihin tai pahan olon tunteeseen. Se tiedetään, että jokainen näkee joskus painajaisia. Se on normaalia.      Uusimman käypähoito-ohjeen mukaan unilääkkeiden käyttöä rajoitetaan nykyisestä 400000 noin 30000 käyttäjään. THL:n professori Patronen perusteli ohjetta unilääkkeiden aiheuttamilla mahdollisilla vaurioilla aivoihin. Lähes kaikkien alan tutkijoiden mielestä ja lääketehtaiden lääke-esitteiden mukaan kaikki lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksia ja eriasteisia vaurioita. On hyvä kun lääkkeiden vaikutuksia seurataan.      Oli kuitenkin unettoman kannalta lohdutonta kuultavaa Patrosen todessa a-studiossa, että unilääkkeiden tilalle ei ole mitään muuta konkreettista kuin hyvät elämätavat. Jos tarkkaan seurasi, niin yksi konkreettinen ohje Patroselta tu

1800. Israel Länsirannalla

     Mitä Eurooppa ja muu maailma ajattelisi, jos Suomi alkaisi perustaa siirtokuntia Ruotsiin Tornionjoen länsipuolisille suomalisille mäenkielen alueille? Suomalaiset voisivat selittää, että heillä on oikeus alueisiin, koska historialliset suomalaiseen asumiseen liittyvät löydökset ja käydyt sodat Ruotsin renkinä osoittavat maiden kuuluvan suomalisille.      Jos Abraham on luvannut vanhassa testamentissa Israelin kansalle maa-alueen Egyptin itärajasta Eufrat virtaan, niin kuinka realistinen tämä lupaus voi olla edes symbolisesti. Vuoden 1947 israelilaisten ja palestiinalaisten välisen sodan jälkeen koko alueesta tuli pyhää.       Oslon rauhan prosessissa 1993 Israelin pääministeri Jitzhak Rabin neuvotteli Jasser Arafatin kanssa palestiinalaishallinnon perustamisesta sekä Gazan ja Länsirannan alueiden kuulumista   palestiinalaisten valtapiiriin. Pian tämän jälkeen Rabin murhattiin. Murhan taustalla epäiltiin vaikuttavan vahvasti Israelin silloiset korkeimmat poliittiset tahot. (

1799. Saako johtaja olla leikkisä

      Jos pääsisi seuraamaan satelliitin siiveltä, miten työyhteisöjä johdetaan maailman eri kolkilla, hämmästyisi. Idässä esimies voi olla kuin basso, ei tarvitse kuin olla.  Lännessä pomo saattaa saada johtamisen puuskia, jolloin alaiset ovat helisemässä itsensä ja johtajan kanssa.      Meille suomalaisille on toitotettu, että tehokas johtaja saa tuloksia yhteistyössä alaistensa kanssa. Tämä on kyllä niin keskimääräisesti sanottu, ettei siitä ei jää käytännön ohjeena mitään käteen. Eri tilanteeteet vaativat samalta ihmiseltä niin erilaisia esimiestaitoja, että mitään tarkkoja malleja on turha tyrkyttää. Päinvastoin, niistä voi olla jopa haittaa.      Ovatko johtamisen taidot sitten synnynnäisiä? Tuskin sillä kolmanteen osaan ihmisen ominaisuuksista vaikuttavat merkittävästi perityt tekijät. Tässä voidaan käyttää hyvänä esimerkkiä musikaalisuutta. Jos lapsi pääsee tai joutuu kuuntelemaan koko lapsuutensa ja nuoruutensa monipuolisesti musiikkia, hänestä tulee auttamatta musikaaline

1798. Keskusta maakuntien hurmiossa

      Sipilän hallituksella on 26 kärkihanketta. Suurin osa niistä on sellaisia, että soisi niiden toteutuvan, sillä Suomi on saatava nousuun.      Arvioitaessa kärkihankkeiden toteuttamisen vaikeutta ja haasteellisuutta kannattaa jättää tarkastelun   ulkopuolelle ne hankkeet, joissa kyse on lähinnä rahan jakamisesta, leikkaamisesta ja yksittäisten verolakien muuttamisesta.   Nämä ovat melko rutiininomaisia tehtäviä.   Koulutuksen ja tutkimuksen miljardien eurojen leikkauksista on enää turha räkyttää.       Sen sijaan siihen mitä hallitus on päättänyt tehdä digitalisaatiossa, toimintatapojen modernisoinnissa, normien purussa, aluehallinnossa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa, pitää kiinnittää huomiota hallituksen itsensä ja median.      Nämä uudistukset vaativat päteviä johtajia, kokonaisuuksien ymmärtämistä, vahvaa substanssiosaamista ja koordinaatiota sekä ymmärrystä siitä, miten kokonaisuuksia johdetaan.       Tämä vaade ei siis kohdistu yhteen tai kah

1797. Poliittiset virkanimitykset ennen aamun koittoa

      On harvinaista, että matematiikan teoreettinen termi numeroituvuus, numeroiden loppuminen kuvaa jotain inhorealistista poliittista manööveriä..      Kärjistäen ilmaistuna poliittisia virkanimityksiä on tehty niin paljon ja monipuolisesti, ettei niitä voida panna tapahtuma järjestykseen, koska kokonaisluvut 1, 2, 3 ..., loppuvat kesken.      Siis mitä ihmettä. Loppuvatko tässä tapauksessa numerot kesken? Kyllä loppuvat. Se on saavutus, johon matematiikka ei itsekään hevin pysty.      Perusteluja, perusteluja, huudetaan katsomosta.      Jos kaikki virkanimitykset pantaisiin riviin ja ne numeroitaisiin, kokonaisluvut eivät yksinkertaisesti riitä. Eli loppupään nimitykset jäisivät ilman järjestysnumeroa. Ilmeisesti viimeisimmässä Helsingin apulaiskaupunginjohtaja nimityksessä kaikki numerot olivat jo käytetty, koska hänen pudasta puhtaampi poliittinen nimityksensä apulaiskaupunginjohtajaksi on vaipumassa unholaan. Numero puuttuu.      Tämä vaatii vielä pikku kevennyksen pol

1796. Akateemisuus ja oppineisuus

      Matematiikka on hyvin demokraattinen ala. Siinä voi aivan noviisi keksiä elegantin ratkaisun auktoriteettien edessä. Tässä juju voi piillä siinä, että noviisi keksi yksinkertaisen ratkaisun auktoriteettien junnatessa päätään seinään. Matematiikan kieli on kansanvälisin kieli.       Sanottu pätee ei vain matematiikkaan, vaan myös monelle muulle työelämän ja yrittämisen  alelle.      Oman alan löytymisessä kiinnostus ja oppiminen ovat kaiken edellytys. Oppineisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla akateemista, vaan mikä tahansa ala ja tieto kelpaavat. Kannattaa kuitenkin huomata, että korkea oppineisuus ei ole pahitteeksi. Se voi tarjota hyvän kyytipojan sosiaalisessa nousussa, jos sitä nyt havittelee. On myös mukavaa muistaa, että  biologinen perusta ei erota keskitason osaajia hyvistä.       Oppineisuudella ja kokemuksella on myös pysyvää merkitystä silloin, kun tulee eteen vaikeita tilanteita ja joutuu vertaaman erilaisia selviytymisen vaihtoehtoja.      Oman alan löytämises

1795. Eliittiin pyrkiminen ja sieltä putoaminen

      Kaikki eivät halua elittiin. Eliittiin kuulumisesta ja siellä aseman pitämisestä seuraa, että on valmis toimimaan jonkin yhteiskunnallisesti merkittävän organisaation johdossa.      Jos haluaa eliittiin, on syytä syntyä koulutusta arvostavaan perheeseen. Ei välttämättä. Vaatimattomista lähtökohdistakin voi nousta silti eliittiin. Nykyiset elitistit tulevat nyt melko tasaisesti eri luokista: kolmasosa työläistä ja maanviljelijöistä, kolmasosa keskiluokasta ja kolmasosa yläluokasta (Ilkka Ruostesaari 2014). Loppututkinto edistää ehdottomasti eliittiuraa.      Järjestötoiminta (puoluetoiminta) sekä verkostojen luominen esimerkiksi sukulaisten ja ystävien avulla auttavat matkalle maineeseen. Lahjakkuus ei ole pahitteeksi. Sosiaalinen kyvykkyys toisten seurassa avaa väyliä ja lopulta henkilö katsotaan kuuluvan mukavien ihmisten joukkoon. Toki paineita ja änkyräihmisiä on siedettävä.      On huomattava, jos kuuluu eliittiin tai pyrkii sinne, pitää olla myös näyttämö, jossa elitis

1793. Järjestelmällisyys ennustaa pitää ikää

      Oletko ulospäin suuntautunut, herkästi hymyilevä, et murehdi asioita ja uskot  kaiken järjestyvän parhain päin? Onnittelut! Varmaankin nautit elämästä  normaalia enempi. Monet sanovat myös, että positiivisen elämänasenteesi vuoksi elät pitkän ja hyvän elämän.      Jos olet sisään päin kääntynyt, murehdit asioita ja  varaudut aina pahimpaan, ei hätää.      Uuden laajan  metatutkimuksen mukaan ihmisen perusluonne tai mentaliteetti ja ikä eivät korreloi keskenään, vaikka yksittäistutkimuksissa tilastollista riippuvuutta on havaittu . Aiheesta on Antti Kivimäen juttu ja professori Markus Jokelan kommentti Yliopistolehdessä 10/2014.       Jokelan mukaan se, että yhteyttä on löydetty, johtuu tutkimuksen yleistä vääristymästä. Tämä tarkoittaa, että sellaiset tutkimukset, joissa pyritään osoittamaan esimerkiksi masennuksen ja syövän korrelaatiota, saavat herkemmin rahoitusta ja huomiota kuin alan nollatulostutkimukset.      Meta-analyysilla löydettiin Mäkelän mukaan yks

1792. Vaarana on, että poliittiset kaaderilaiset alkavat johtaa nimityksiensä jälkeen sote-alueita ja itsehallinnollisia maakuntia

     Johtamisen vastuullisuutta kuvaa, että yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilän johtamista. Sote-alueita tulee 15 ja itsehallinnollisia maakunta-alueita 18.      Sote-alueen ja maakunta-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisetä vastaa ko. alueen kuntayhtymä. Nimitettäviä johtajia ja esimiehiä on kymmeniä tuhansia.      Perustehtäviltään sote-alueita voidaan pitää keskenään identtisinä samoin kuin itsehallinnollisia maakunta-alueitakin. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernin johtamisesta on kutienkin kyse. Yhtenä ehdottomana pätevyysvaatimuksena ylimpien johtajien virkoihin on korkeakoulututkinto ja kokemus suuren organisaation muutosjohtamisesta.      Moneen kertaan soten palikoiden yhteen sovittamisessa ja näköpiirissä odottavien muutostarpeide

1891. Mikä tällainen maatalo on - whalroosilainen verotusmaa

      Mikä on se, joka alun perin oli selkeälle kalliorinteelle rakennettu kaunispiirteinen ja maisemaan hyvin sointuva ja istuva talo. Taloa hallitsevien sukujen ja perintökirjojen riitaisuuksista johtuen talon isännät   vaihtuivat toisiaan sättien kovaan tahtiin. Katovuodet siivittivät isäntien kaatumisia ja palveluskuntaväen töihin joutumista.      Kulloinkin vallassa olevien pojat ja tyttäret aivan kuin valtansa menettämisen pelossa riivaamina rakensivat vuoron perään taloon ja sen sivurakennuksiin ja tilusasumuksiin, kellareita, käytäviä salahuoneita, piiloluukuja ja rappusia, ullakoita, roikkajohtoja, tuulimyllyjä, vesipyöriä, myllyjä ja komeroita, laitureita, venevajoja, kanavia, veneitä, aittoja, riihiä, jne.       Lopulta aluksi selkeästä maatilasta tuli hökkelikylä, jossa vain taidokkain osasi perimätiedon varassa hyödyntää jotain kohtaa hökkelikylän tarjoamista tarkoin varjellusta eduista. Toisen sukuhaaran edustaja on hankkinut toisen taidot hyödyntää suuren salaisuuden

1790. Robotiikka ja digitalisaatio eivät kehity itsestään

      Siellä missä on mahdollisuuksia, kasvua ja kannustumia, robotiikka ja automaatio marssivat kuin Darwinin evoluutio.      Monet tutkijat pitävät tätä kolmantena teollisena vallankumouksena digitalisaation ohella. Kehitysaaltoja voi tulevaisuudessa olla paljon enemmän, sillä tiede ja sovellutukset menevät harppoen eteenpäin.      Yhtenä esimerkkinä siitä voi olla oman kehomme toimintojen jatkuva tarkkailumahdollisuus digitaalisten sovellutusten avulla. Eräät jopa pakastavat säännöllisesti ulostenäytteensä myöhempiä analysointeja varten.      Aineeton internet huolto tunkee jätesäiliöihimme kertoman, mikä on koostumus ja milloin kannattaa tulla tyhjentämään ja mitä reittiä pitkin.      Todennäköisesti ollaan ylös päin kiintyvästi kaareutuvalla kehityskäyrällä, jossa on pikku juttu opettaa ict-sovellus alan julkaisuista diagnostisoimaan sairaus paremmin kuin etevimmät lääkärit.      Kaikki pelkäävät kummitusta, mutta kukaan ei ole sitä nähnyt. Poliitikkojen pitä

1789. Potilasjärjestelmä Apotti, tuleeko mitään

     Talouselämässä 44/2014 Lauri Ojala kirjoitti Suomen digitalisoinnin ontumisesta. Aivan syystä. Esimerkkinä hän käytti hallituksen esitystä energiatehokkuuslaiksi. Siinä hänen mukaansa ei ole huomioitu uusimman digiteollisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Sipilän hallitus on ottanut agendalleen sähköälyverkot, mutta mitään ulos päin näkyvää ei ole tapahtunut asian etenemisessä.     Yhtä huolestuttavampaa myös on, että Suomi on pudonnut kelkasta myös digitalisoinnin hyödyntämisestä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa, vaikka tämä oli nimenomaan Sipilän tavoite.       Tämä näkyy muiden muassa siinä, että jokainen sote-alue ja todennäköisesti myös keskustan jokainen itsehallinnollinen alue kehittävät omia ict-sovellutuksiaan toisistaan tietämättä ja toisiaan kuuntelematta.     Murheellisin esimerkki on pääkaupunkikuntien ristiriitoja täynnä oleva 450 000000 euron budjetin potilastietojärjestelmä Apotti, jossa kuitenkaan Espoo ei ole mukana.    Apotin vaikeudet ovat erit

1788. Hallituksen vallan käyttö ei ulotu lakien tason nostamiseen, eikä sen resurssit todeliseen normitalkisiin

      Päivän agendalle on noussut monesta suunnasta liiallisten normien aiheuttama turha byrokratia, turhien omien purkuhankkeet sekä toimikunnan perustaminen lainsäädännön tason nostamiseksi.      16.12.2014 HS:ssä asiasta kirjoitti Elina Grundström. Samaan aikaan Keskuskauppakamari kaipasi raportissaan elintä valvomaan hyvän sääntelyn toteutumista.       On pelottavaa huomata, kuinka huteralla pohjalla Sipilän monet vakaviksi tarkoitetut lakiesitykset, mm. ns. pakkolait ovat, vaikka niitä kätilöt parhaan mukaansa korjaavatkin.      Täytyy huomata, että vaikka hallituksella on neljä vallankäytön välinettä: budjetti-, lainesitys-, asetuksenanto- ja nimitysvalta, vallan käyttö yskii, joka lajissa. Leikkausten kohdistaminen vähäosaisiin oli karkea virhe, samoin kuin subjektiivisen päivä hoito-oikeuden rajaaminen Keskustan paska-asetus, ja Hartikaisen nimittämien Tullin pääjohtajaksi oli virhe.          Silloin tällöin on keskusteltu oikeusministeriön roolin muuttamisesta nykyistä

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *