Sivut

sunnuntai 31. tammikuuta 2016

1818. Olkaamme onnellisia kukin tavallaan – kevät tulee

      Maan ollessa pakolaiskysymyksen raatelema ja keskustelun aiheesta kimpoillessa sinne, on paikallaan tarkastella maamme hyviä puolia olkoonkin, että budjettileikkaukset iskevät jonnekin kuin kimeä kirkaisu.

     OECD:n onnellisuusindeksi mukaan Suomi on Australian, Norjan, Ruotsin, Tanskan, Kanadan, Sveitsin ja Yhdysvaltin jälkeen paras maa elää. Muutkin tilastot ja tutkimukset osoittavat samaa. Suomi on luonut ympäri maailmaa kuvan maana, jossa on maapallon paras koulutusjärjestelmä. Vaikka siitä leikataankin, tämä mielikuva pelaa Suomen eduksi ja lisää oppilaidemme ja vanhempien innostusta koulua kohtaan.

      Maailman äitien tilaraporin 2015 mukaan maamme on toiseksi paras maa äideille. Tämä tuo valtavasti turvallisuuden tunnetta lisäten onnellisuuden kokemisen edellytyksiä.

      Vähäpuheisille suomalisille maamme on sanavapauden ykkönen. Sen pitäisi vähentää vaikutusmahdollisuuksien kokemista riittämättöminä ja vähentää kyynisyyttä.

     Tutkimukset mukaan suomalaiset nuoret eivät ole kyynisä (Sanna Aaltonen, 2105). Tässä on taas yksi lisä onnellisuusajuriksi. Totuuden nimissä on tuotava esiin se, että muutama tuhat nuorta on niin huonossa kunnossa, etteivät he pärjää vaikka pääsisivät nuorisotakuun piiriin (Päivi Berg, 2105).

European Social Survey tutkimuksessa 2008 Suomi sijoittui neljänneksi (6,32 pistettä) kysyttäessä luuottamista tosiin ihmisiin. Kreikka sai 3,65.

     Suomi on ylivoimaien ykkönen kysyttäessä luottamusta poliisiin. Tällaisen turvallisuuden kokeminen muodostaa yksittäisille kansalisille, perheille, lapsille ja lähipiirille suunnattoman arvokkaan pohjan onnellisuudelle.     

     Tuskin mikään kansanviisaus pitää yhtä hyvin paikkansa kuin sanonta: onneen ei ole oikotietä.   

     Onnellisuusprofessori Markku Ojanen allekirjoittaa tämän (YLE Fem, Lasso-ohjelma 4.11.) korostaa onnellisuuteen pyrkimisessä pitkäjänteisyyttä, onnen koostumista pienistä arkiasioista ja armollisuutta. Viimeisellä kohdalla hän tarkoittaa sen pohtimista, mikä asiat itse kullakin on hyvässä jamassa, niitä yleensä on paljon, ja tyytymistä niihin. Ei kannata tavoitella kuuta, mutta haaveita pitää olla.

lauantai 30. tammikuuta 2016

1817. Temperamentin armoilla

      Temperamentti on synnynnäinen ominaisuus (Liisa Keltikangas-Järvinen). Sen viisaat äidit ovat tienneet lapsikatraastaan ajat sitten. Toinen on varovainen uuden yllättävän asian edessä, ottaa jopa taka-askeleita. Jopa 20 prosenttia valkoisista väitetään suhtautuvan pidättyvästi uusiin tilanteisiin. Toinen ottaa iloisesti vastaan uudet haasteet tulijalle silmää vilkuttaen.

     Tämä on vain yksi jako.

     Tutkijat ovat myös selvittäneet, kuinka pitkään fysiologinen moottori käy kuumana stressaavan tilanteen jälkeen. Toinen vatvoo asiaa viikko- tai kuukausitolkulla tapahtumaan jälkeen toisen purjehtiessa heti uusiin myrskyihin .

     Ennen työpaikat eivät olleet niin tiukoilla kuin nyt, oli jopa varaa valita mihin mennä. Tällöin ihminen luonnon evoluution lain mukaan pyrki tiedostamattaan työssään sille tasolle, johon hänen temperamenttinsa ja fysiologinen moottorinsa soveltuvat, ei aina parhaiten, mutta kuitenkin hyvin (goodness of fit).

     Nyt tämä evoluution laki on törmännyt ja törmää seinään, koska työpaikka valitsee parhaiden joukoista muutamat. Jäljelle jääneet jäävät temperamenttinsa ja yhteiskunnan suojaverkkojen armoille.

      Todellisuudessa tilanne ei ole näin synkkä. Meillä on kohtalaisen hyvä varhaiskasvatus- ja koulutusjärjestelmä, joka tasaa temperamenttien erojen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. Tämän vuoksi varhaiskasvatuksen ja koulutusjärjestelmän kehittäminen ovat ehdottomasti tärkeitä hankkeita.

     On tähdellistä kuitenkin huomata, ettei ihminen voi temperamentilleen mitään. Parhaimmillaan se on työväline hyvään työhön ja elämään.

temperamentti, työväline

1816. Tullin organisaatio

      Tullin organisaatiota vallitsi jonkinlainen epävarmuus. Ehkä siksi pääjohtaja käytti luottamusmiehiä omana tiedotusjärjestelmänään, mistä monet eivät pitäneet. Menettely oli joissain määrin ymmärrettävä, koska uutena, ministerin paikalta tulleena pääjohtajana Laine koki, ettei hän muuten saanut otetta laajasta, moniin paikallisyksikköihin levittäytyvästä organisaatiosta. Tämän sain havaita käydessäni tullijohtaja Teuvo Mertensin luona Hangon satamassa. Siellä näkemäni tuontiautojen paljous oli jo sinänsä hämmästyttävää. Lähdin mietteliäänä Hangosta.

     Tullijohtajien seminaarisalin yhteenvetona totesin piirien odottavan pääjohtajalta tukea ja suunnannäyttämistä sekä sähkötullauksen ja sen työmenetelmien olevan suuren luokan tulevaisuuden kehittelyhanke. Tämä ei herättänyt erityistä keskustelua, vaan kuulijat poistuivat illalliselle.


torstai 28. tammikuuta 2016

1815. EU natisee liitoksistaan

      Versailles’n rauhansopimuksen jälkeen kaikkialla uskottiin, että sotia ei enää käytäisi, paitsi Yhdysvaltain presidentin neuvottelukuntaan aluksi kuulunut toimittaja Walter Lippmann. Hän poistui paikalta todeten sopimuksesta tulevan liian nöyryyttävä Saksalle. Näin kävikin 1920- ja 1930-lukukujen muodostuessa koko Euroopalle levottomaksi ja päämäärättömäksi sisäisten pakolaisvirtojen vaeltaessa maasta toiseen. Saksaan oli kylvetty revanssihengen siemenet.

     Nyt Euroopassa eletään samanlaisissa tunnelmissa, ei tietenkään yksi yhteen, vaan EU:n lähialueiden ja EU:n viime vuosien kehityskulkujen ja lähiaikojen ongelmien seurauksina. Se kepeys, jota 1920-luvun lopun Berliinissä ja Pariisissa elettiin, ei ole häipynyt nyt minnekään Euroopan kaupungeista.
      Militarismin pelko on vaihtunut pakolaisten peloksi. Polttopullot lentävät ja katupartiot jyräävät. Nationalismi nostaa päätään mm. Unkarissa ja Puolessa ja miksei myös Tanskassa pakolaisten korujen takavarikointeineen. Oikeusvaltion periaatteita ollaan testaamassa. Turkin ja Kreikan kautta kulkeva pakolaisvirta ei näytä laantuvan yli miljoonan pakolaisen tultua viime vuonna näiden maiden kautta Eurooppaan.  Britannian pysyminen EU:ssa on tulevan kansanäänestyksen varassa. Eroaminen on EU:lle valtava isku. EU:n veturissa Sakassa on tapahtumassa käänne Merkelin ajauduttua yhä ahtaammalle pakolaiskysymyksessä. Kaikki EU-maat ovat hermostuksissa pakolaisvirroista maasta toiseen edes takaisin, kunkin maan tajutessa tämän olevan hölmöläisten puuhaa. EU:n pakolaisstrategiaa ei näytä syntyvän.

     Yllättävää kyllä tämä EU-strategia voi syntyä Suomen itärajaan Venäjältä kohdistuvan valtavan pakolaispotentiaalin takia. Ei ole kirkossa kuulutettu, että Venäjä syystä tai toisesta päästää, ilmeisesti laillisesti, suuret määrät pakolaisia Suomen rajalle, joka on samalla EU:n ulkoraja. Jos se joudutaan sulkemaan, se on käänne ja ponnahduslauta EU-ulkorajojen sulkemiselle.
      Näyttää sitä, että EU:lla on vain huonoja vaihtoehtoja. Jos EU-maat alkavat sulkea rajojaan, se voi olla alku EU:n hajoamiselle. Jos sen maat sulkevat sisärajansa, se on loppu EU:lle.

     EU:lle ei jää jäljelle käteen kuin rahalla höystetty diplomatia ja kehitysyhteistyö pakolaisten lähtömaiden kanssa.

   

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

1814. Sisäministeri Orpolla oikea strategia Venäjän pakolaiskysymyksessä

      Ministeri Petteri Orpolla ei ollut mitään konkreetista kerrottava Venäjän sisämisterin tapaamisesta 26.1. – Pitää vain edetä askel askeleeta.  

     Pakolaiskysymyksen vakavuutta lisää Syyrian loputtomalta näyttävä sota isistä ja Al- Assadin hallinto vastaan. Muitakin sotaa käyviä osapuolia on riittämiin 23-miljoonaisella Syyrialle. Syyrialaisilla ei ole muuta pakoreittiä, kuin mennä Turkin läpi Eurooppaan Libanonin ja Turkin jo täytyttyä turvapaikan hakijoista. Turkki-Balkan-akseli onkin ainut ja looginen reitti Eurooppaan.

     Tällä hetkellä EU:ssa on menossa henki, että kukin maa etsii tai on pakolaispaineestaan johtuen pakotettu löytämään omat keinossa ratkaista pakolaiskysymyksensä.  EU:lla on neljä pääinstrumenttia pakolaiskysymyksen hoitamiseksi: kiintiöpakolaiset, Dublinin sääntö, Schengenin sopimus ja ulkorajavalvonta, mutta ne on päästetty toimimattomaan tilaan.
     Suomen strategia hoitaa pakolaiskysymys  Venäjän kanssa matalalla profiililla, metelöimättä, on oikea tapa ratkaista ongelma, eikä Soinin väläytys sulkea raja.

tiistai 26. tammikuuta 2016

1813. Yle 1 on pyytänyt kansalasilta #suomitekoja

      Ei tarvitse uskoa, mitä Davosin foorumi on todennut Suomen loistavista mahdollisuuksista käyttää hyväkseen hyvinvoinnin lumisessa ihmisten korkeaa koulutustasoa ja digitalisaatiota, vaan tämän itsestään selvyyden näkee läheltä ja kaukaa.

     Suuri ongelma on, että maan hallitus näkee asiat toisella tavalla. Koulutuksesta leikataan ja puheista huolimatta digitalisaatio on heitteillä.

     Koulutuksesta leikkaamisen turmiollisuutta ei tarvitse perustella, koska se havaitsee jo maapallon toisellta puolelta olevan hölmöläisten hommaa.

     Suomi on pari vuotta sitten aikonut mennä ict:ssa Viron mallin mukaiselle X-road tielle. Suomen pyrkimysten etenemisetä ei vain julkisuudessa kuulu mitään. Päinvastoin terveydenhoidon uusi malli eristää alueet kehittämään omat sovellutuksensa, pääkaupunkiseudulla kiistanalaisen Abotin. Kukin maakuntahallitus tulee takomaan omat julkishallinnon sovellutuksensa, koska ovat itsenäisiä päätösvaltaisia yksiköitä ict-asioissa ja monessa muusakin alueensa kysymyksissä.

     Suomitekoja olisivat Suomi X-roadin ja digitalisaation vakavasti ottaminen lujine johto -organisastioineen ja asiantuntijoineen ja nostamien ne ylös nykyisestä alennustilasta. Nyt nämä asiat ovat lähinnä paperien ja puhumisen varassa.

@1pekkahuttunen1

 

maanantai 25. tammikuuta 2016

1812. Suomen energiastrategia on lässähtänyt

      Suomen energiastrategia on lässähtänyt hallituksen työskentelyn saamattomuuden mukana. Samalla energian tuotannon ja kysynnän muutokset ovat maailmanlaajuisessa muutoksessa.

     Johtopäätökset ovat selviä: öljyn hinta on pysyväisluonteisesti laskenut merkittävästi, uusien energialähteiden paikantamis- ja tuotantotekniikat kehittyvät vauhdilla halvan öljyn tehdessä ne nyt kuitenkin kannattamattomiksi, yhä useammalta maapallon kolkalta löytyy uusia energialähteitä sekä nesteytetystä maakaasusta on jatkuvaa ylitarjontaa sen globaalin jakeluverkoston ollessa kunnossa.

     Nyt Suomen energian tukijalan muodostavat ydinvoima, kivihiili, maakaasu ja öljy. Hallituksen kiistanalaisena ajatuksena on, että kivihiili korvataan turpeella ja hakkeella.  Lisämausteen energiasoppaan muodostavat verorahoilla tuettu tuulivoima ja normiohjattu siirtyminen vähäpäästöisiin moottorien polttoainesiin. Uuden ydinvoima rakentamien tökkii Olkiluoto kolmosessa ja Pyhäjoella ollaan pakonomaisessa tilassa.

      Suomessa ei ole näköpiirissa paljon puhuttua cleantech-innovaatiota, joilla fossiilisten polttoaineiden käyttöä voitaisiin korvata merkittävästi, vaikka se kuinka on hallituksen kärkihankkeena

      Tässä tilanteessa Suomen kannattaa varautua keskipitkällä aikavälillä nykyistä huomattavasti mittavampaan nesteytetyn kaasun käyttöön ja turvata sen kuljetus Norjan kautta kuluttajille.

     Jorma Ollilan ryhtymistä selvittämään pohjoismaista energiayhteistyötä on pitkällä aikavälillä erittäin kannatettava hanke ja heittäytyminen EU:n energiaunionin varaan on erittäin riskialtis hanke Suomelle.

1811. Petra Raivoselta oli hyvä juttu HS:ssä yliopisto-innovoinnista

      Petra Raivoselta oli hyvä juttu päivän HS:ssä yliopisto-opiskelijoiden innovoinnin kehittämisestä työelämän varalle.
      Raivonen esitti, kuinka tärkeää olisi saada koko opiskeluajan innovointikoulutusta ja sen mahdollistava opiskeluympäristö ja muu infra kaikissa yliopistossa ja korkeakouluissa. Hän aivan oikein korosti, että innovointia ei voi oppia erillisenä ja irrallisena tapahtumana vailla yhteistyötä muiden tiedekuntien ja  työelämän kanssa. Vuorovaikutusta tarvitaan. Raivonen tekikin johtopäätöksen, että tässä onnistuminen vaatii yliopistojen välistä yhteistyötä.
     
      Tästä Raivosen ideasta päästään suurempaan kysymykseen. Miksi kultakin yliopistolta leikataan yhteensä sataja miljoonia euroja sen sijaan, että rationalisoitaisiin koko yliopistoverkosta? Tämä säätäsi kaksin kertaisesti sen summan, millä leikkaukset kaventavat nykyostä rahoituspohjaa.

     Jos yliopistoja ja niiden alayksiköitä koottaisiin alueellisesti tehokkaiksi ja tulosorientoituneiksi kokonaisuuksiksi, tämä mahdollistaisi opiskelijoiden innovoinnin kehittämisen nykyistä laajemmalla ja tehokkaammalla konseptilla. Miksi keskustalainen pääministeri ei tartu tähän hyvään ja samalla hänen ideologiansa mukaiseen alueellistamiseen?

     Siksi, että yliopistoverkoston saneeraus vaatii aikaa, asiantuntemusta, pitkäjänteisyyttä, joita nykyinen nopeusriippuvainen hallitus ei omaa. Päinvastoin sen pitää saada aikaan nopeasti ja hätiköiden sinne päin-uudistuksia, josta helpoin on leikkaukset.  

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

1810. Sähkösopimus puhelimitse

     Tilanne, jossa sähkön myyjä soittaa asiakkaalle tarjotakseen sopimusta, on asiakkaalle yllättävä ja paljon tieto vaativa päätöksen tekohetki. Hänen pitäisi tietää muutamassa kymmenessä sekunnissa, mikä on hänen kulutuksensa, sähköyhtiönsä, onko hänen sopimuksensa määräaikainen, jos on muden muassa, milloin nykyinen sopimus päättyy, vai se toistaiseksi jatkuva, mikä on hänen sopimuksessaan sähkön perusmaksu sekä yö- ja päiväsähkön hinnat ja mikä on yleensä sähkön markkinatilanne. Vanhemmilla henkilöillä tämä saattaa päätä huimaa.

     Tilanne paranisi sillä, että puhelin myynti kiellettäisiin. On yksi mutta. Silloin myös sähköyhtiöt eivät voisi tehdä 14 vuorokauden sisällä vastatarjouksia puhelimitse.

 

lauantai 23. tammikuuta 2016

1809. Jos tämä puuttuu, se näkyyn 100 päivän päästä

      Asiantuntijat Susan Meriläinen ja Janne Tienari hätkähdyttivät päivän HS:ssä toteamalla, että ajokoiran näköisestä johtajasta on tullut ihanne ( http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1453441399714). Siis rajusti kuntoilevat, fyysistä suorituskykyä mittaavat ja esiintymiskyiset sekä hyvän näköiset tyypit valtaavat johtajamarkkinat. Tämän viikon Yle aamu-tv:ssä esiintynyt kauneuskirurgi antoi katetta Meriläisen ja Tienarin ajatuksille toteamalla, että hänen uusi ja kasvava asiakasryhmä on nelikymppiset uratyypit.

     Tällaiset kaverit ovat kuulemma uskottavia, muut mukaansa tempaavia ja hyvää cocktailseuraa. Kiistämättä nämä ominaisuudet ovat hyviä kyytipoikia uralla etenemiselle, mutta täysin riittämättömiä.
      Kuntoiluvillitys, oman kropan trimmaaminen ja ihailu sekä selfiet ovat arkikamaa ns. nykyihmisille. Vaarana kuntosalifriikille johtajatyypeille kuitenkin on, että heille salista muodostuu temppeli, jossa ei palvella jumalia, vaan palvotaan itseä. Siellä saatetaan vaientaa omaa häpeää ja huonoa oman arvontunnetta.

     Suurimpana vaarana näille tyypeille kuitenkin on, että he johtamisessaan siirtyvät pikku hiljaa kontrollilinjalle, jossa alaisia kytätään ja tarkkaillaan. Silloin johtaja on jo liukunut jo kauas tehokkaasta johtamisesta.
      Jos ulos päin kaikin puolin hyvältä johtajatyypiltä vaikuttavalta henkilöltä puuttuu henkinen kapasiteetti, jota tehokas johtaminen edellyttää, sitä ei korvaa minkään kuntoilu ja saliharjoittelu, puhumattakaan kauneuskirurgia. Jos tämä puuttuu, se näkyyn 100 päivän päästä.

perjantai 22. tammikuuta 2016

1808. Euroopan Unionin ulkorajat kiinni ja kohti liittovaltiota

      Pakolaiskysymyksessä edes maantiede ei ole Euroopan ja Suomen puolella. Idässä Syyrian pakolaisten näennäisenä esteenä on sekasortoinen Irak, jossa on sisäisiä pakolaisia on neljä miljoona ja Eurooppaan suuntautuvia satoja tuhansia.

     Etelässä hiekka erämaa toimii jonkinlaisena esteenä arabipakolaisille. Lounaassa epävakaasta Egyptistä ei tiedetä, onko se este vai pakolaiskatalysaattori länteen. Pakolaiskysymyksessä nuori ja epätoivoinen Afrikka rynnii nuorten ikäluokkiensa voimin Eurooppaan huolimatta kuolettavasta Välimerestä. Ainut tie Lähi-Idästä Eurooppaan käy Kreikan ja Turkin kautta.

     Venäjän näennäisistä iskuista Syyriaan isisin kimppuun ei tiedä kukaan mitään varmaa. Se voi olla Venäjän yksi tapa heikentää EU:n jo nyt rakoilevaa vakautta ja yhtenäisyyttä. Sipilän Välimeren avustaja Pentikäinen on esittänyt, että Euroopan horjuvaa vakautta häiritään jatkuvasti (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/166176-sipilan-erityisedustaja-sanoo-aaneen-pakolaiskriisi-vasta-alkusoittoa-eurooppaa) ja että nähty on vasta alkusoittoa tulevasta.

     Mahdollisia tuottamuksellisia häirintätahoja voivat olla muiden muassa Venäjä, isis, Syyria, Irak, Pakistan sekä viidennen komppanian tahot, kuten Unkari ja Iso-Britannia

     Venäjän toimet Pohjois-Suomen ja Venäjän itärajan Venäjän puoleisella kymmenien kilomerien levyisellä kaistalla, pakolaiset saattajineen ja maksuineen ovat herättäneet kummatusta, jopa ulkopoliittisessa valiokunnassa (utvassa). Sieltä uhkaa tuhansien pakolaisvirta Suomeen.

     Öljyn barrelihinnan laskiessa 25 dollarin tuntumaan ja hinnan pysyvä putoaminen 50 dollarista 30 dollarin paikkeille, kaikenlaiset EU:n rakenteita koettelevat ja murtavat häiriötekijät ovat Venäjälle tervetulleita. Kun vastustajaa ei voi kukistaa, sen voi altistaa sairastumiselle.    

     Turkki on nyt pysyviä selkkauksia pullollaan. Kuin piste iin päälle, oli Turkin alas ampuman venäläisen sotilaslentokoneen aiheuttama selkkaus. Se on nostattanut pahaenteisen ja pitkäkestoiselta vaikuttavan kriisi maiden välille.

     Turkilla olisi ollut tarpeeksi omiakin ongelmia lähtien kurdikysymyksestä ja presidentti Erdoganin autoritäärisistä pyrkimyksistä, joka liikkuu sen rajamailla, onko maa demokraattien vai ei. Kahden kylmän, itsetietoisen ja vakavissa riidoissa olevan maittensa päämiesten Putinin ja Erdoganin välinen vihanpito lisää entisestään konfliktin monipuolisuutta EU:n horjuttajana.

     Viime viikkojen takaisissa neuvotteluissa oli päädytty, että EU maksaa Turkille kolme miljardia euroa pakolaisvirran pysäyttämisestä. Suomen osuus olisi 45 miljoona euroa. Ennen kuin Turkki korvaansa lotkauttaa tarjoukselle, summan pitää olla 10 kertainen Suomen osuuden tällöin ollessa 450 miljoonaa euroa. Summat ovat poliittisesti mahdottomia.

     Vakavampi ongelma on, miten Turkki pysäyttäisi pakolaisvirran, vaikka saisikin rahat.

     Pakolaiskysymyksen vakavuutta lisää Syyrian loputtomalta näyttävä sota isistä ja Al- Assadin hallinto vastaan. Muitakin sotaa käyviä osapuolia on riittämiin 23-miljoonaisella Syyrialle. Syyrialaisilla ei ole muuta pakoreittiä, kuin mennä Turkin läpi Eurooppaan Libanonin ja Turkin jo täytyttyä turvapaikan hakijoista. Turkki-Balkan-akseli onkin ainut ja looginen reitti Eurooppaan.

     Tällä hetkellä EU:ssa on menossa henki, että kukin maa etsii tai on pakolaispaineestaan johtuen pakotettu löytämään omat keinossa ratkaista pakolaiskysymyksensä.  EU:lla on neljä pääinstrumenttia pakolaiskysymyksen hoitamiseksi: kiintiöpakolaiset, Dublinin sääntö, Schengenin sopimus ja ulkorajavalvonta, mutta ne on päästetty toimimattomaan tilaan.

     Kiintiöpakolaisjärjestelmä toimii pienessä mitoissa, mutta on kaatumassa taakanjaon epäonnistumiseen. Dublinin sääntö on enää vain historiaa, koska Saksa rikkoi sitä massiivisesti. Schengenin sopimus on uhattuna Dublinin säännön jäätyä kuolleeksi kirjaimeksi. Ulkorajavalvonta vuotaa kuin käyhän miehen verkko Kreikan ja Italian takia.

     Niinpä Unkari ratkaisee ongelmaansa piikkilangalla ja poliisin kovilla otteilla, Itävalta pelkällä piikkilangalla, Tanska ja Ruotsi rajatarkastuksilla, Kreikka ja Romania läpilaskulla toisiin maihin, jne. Sovellutuksia on kymmeniä ja niitä tulee lisää.

     Nyt on nopeasti tehtävä järkeviä päätöksiä, ettei järjestelmä romahda.

     Kaikkien osapuolten jo tiedossa oleva ratkaisu ongelmaan olisi Syyrian sodan lopettaminen ja isisin kukistaminen. Tämä on hyvin epätodennäköinen ratkaisu, koska Eurooppaan kohdistuvalla jatkuvasti kasvavalla pakolaisvirralla on ”maailmanluokan” poliittinen lataus horjuttaa Eurooppa ja Euroopan Unionia suhteessa Venäjään, Valko-Venäjään ja myös moniin Arabi-kevään maihin

     Valokuvarealistisena ratkaisustrategiana voisi olla löytää kullekin osapuolelle riittävä motiivi päästä Syyriasta ja muista Lähi-Idän konfliktialueista ja -tilanteista ratkaisuun. Heikoimmat lenkit tässä ovat Venäjä ja Al-Assadin hallinto. Venäjä voisi tyytyä EU:n asettamien pakotteiden lieventämiseen ja Al- Assad oman alaviittikalifiitin perustamiseen Välimeren rannalle.

     Jos kukin maa rakentaa suojamuurit rajoilleen, hyvästi Euroopan Unioni, jos muurit rakennetaan EU:n ulkorajoille, tervetuloa Yhdysvaltojen malliin, jos rahat riittävät.

torstai 21. tammikuuta 2016

1807. Guggenheimin vaikuttavuusselvitys

      Taloustutkimus Oy on siis tehnyt uuden kiistellyn Guggenheim museon vaikuttavuusselvityksen haastattelemalla noin 2000 brittiä ja eräiden muiden maiden kansalaisia. Suomen kansalaisten olisi ollut erittäin tärkeä tietää, miten haastateltavat valittiin ja mitä kysyttiin, koska se vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen.

     Olin aikoinani tekemässä vastaavan laista selvitystä Taasianjoen vesistöjärjestelyjen virkistyskäyttövaikutuksista. Luulen, että päämetodi käytännön sisältö ei ole muuttunut siitä Geggenheim päiviin.

     Minulla oli vakiokysymykset Volkkarin lokerossa kierrellessäni joen taloja ja rantoja, jotka vielä silloin olivat kauniita kumpareineen, laitureineen ja verkkotelineineen. Kyselin tapaamiltani ihmisiltä, montako kertaa he käyvät uimassa, uistelemassa, soutelemassa, aurinko-otattamassa, jne. Jokaiselle virkistysmuodolle ja -keralle oli määritelty hinta, esimerkiksi yksi uintikerta arvotettiin 50 pennin arvoiseksi. Tämä otoksen tulokset laajennettiin kattamaan eräillä operaatiolla koko vesistöjärjestelyn virkistysarvoa. Päädyttiin satoihin tuhansiin markkoihin. Käydessäni myöhemmin paikkoja katselemassa pieni puro lirisi joenuomassa veden säännöstelyn viedessä kaikki virkistysarvot negatiivisiksi.

     Tähän joku voi sanoa, että tuo on vanhan ukon höpinää, muta pelkään, että asia on toisin. Taasianjoen hankkeesta virkamiehet, minä mukana kokemattomana sällinä, halusivat saada kannattavan hinnalla millä hyvänsä.

     Sama kannattavuuspakko Guggenheim museossa näyttää pursuilevan läpi kaikissa selvityksissä lausunnoissa. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm, arvostettu mies arvioi, että museo voisi luoda suoraan ja välillisesti lähes 400 uutta työpaikkaa. Museon houkuttelemien turistien hän arvioi käyttävän Helsingissä noin 36–45 miljoonaa euroa vuodessa (http://www.hs.fi/kaupunki/a1453267312042).

     Holm jatkoi, - Jos arviot pitävät paikkansa, museo toisi Suomeen tuntuvasti lisää verorahaa. Valtio voisi kuitata liki kymmenen miljoonaa euroa arvonlisä- ja ansiotuloveroja vuodessa. Helsingin verotuloja museo lisäisi vuodessa noin 2,6 miljoonalla.

     Toimitusjohtaja Timo Lappi Matkailu- ja Ravintolapalvelut Marasta esittää hurjimman perustelun: ”Turistien tuloon on varauduttu, sillä pääkaupunkiseudulla on käynnistynyt ennennäkemätön hotellien rakentamisen boomi. Rakenteilla ja suunnitteilla on 600–700 miljoonan investoinnit vuoteen 2020 mennessä”.

     Jos Guggenheimin kannattavuus on Pasi Holmin esittämää luokkaa, niin se kannattaa antaa ehdottomasti yksityisen yrityksen toteutettavaksi, jolloin yritys voisi saada esimerkiksi 10 prosenttia voitosta, ja loput 90 prosenttia Helsingin kaupungille ja valtiolle.

 

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

1806. Järjestelmän alamaiset

      Kun seuraa, miten yhteiskunnallisista suurista operaatiosta kerrotaan julkisuuteen ja niitä järjestelmän edustajat kommentoivat, tulee lähinnä mieleen onnistumisen liioittelu, oman tärkeyden korostaminen ja asiakkaan tahallinen provosointi ja loukkaaminen.

     Valtion suuret ict-hankkeet tulevat syntilistan kärjessä. Hankepäällikön mukaan ne aina ovat onnistumaisillaan, kuten Suomen e-road. Team-Finland on ollut sen itsenä milestä loistava menestys, vaikka 95 prosenttia yrityksistä ei tiedä siitä mitään (http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1423851333089).

     Terveydenhoito- ja maakuntauudistukset hallituksen mielestä saadaan takuuvarmasti toteutetuiksi tänä vaalikautena, vaikka jo peruslailliset tulkinnat tulevat muodostamaan näille valtavan karikon. Hallituksen hätää tässä kuvaa hyvin ministeri Rehn lausunto ”Perustuslain oikeudet edellyttävät normien keskinäistä punnintaa ja niitä pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten. Jos varsinkaan kansantalouden työllistämiskyvyn vaatimia uudistuksia ei kyetä toteuttamaan, ei hyvinvointivaltiomme perustaa kyetä pelastamaan. Millä ihmeen keinoilla silloin voidaan reaalimaailmassa turvata suomalaisille perustuslain mukaiset oikeudet?” (http://www.hs.fi/politiikka/a1452837978528)

     Järjestelmän edustajan kaikki tietävän, uusimman lausunnon antoi THL:n professori Patronen. Hänen mestaroimansa käypähoito-ohjeen mukaan unilääkkeiden käyttöä rajoitetaan nykyisestä 400000 noin 30000 käyttäjään. Pitää vain soittaa esimiehelle aamulla ja kertoa tulevansa töihin vasta, kun pääse vuoteesta ylös unettoman yön jälkeen (https://www.google.fi/search?q=leeni+peltonen+kotiliesi&biw=985&bih=503&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiw49z6sKnKAhVqv3IKHZ7RBckQ_AUIBigB#tbm=isch&q=a-studio+patronen). (Yle, a-studio, 12.1.)

     Patronen ei kertonut, mitä vaikutuksia syntyy uuden käypähoito-ohjeen soveltamisen jälkeen, kun 3000000 nukkuu huonosti yönsä. Mitä ilmeisemmin ennen aikainen kuolleisuus nousee tässä ryhmässä, jolloin vahinko on suurempi kuin unilääkkeiden saannin rajoittamisen mahdolliset hyvät seuraukset.

     Patrosen esitys siitä, että unettomia aletaan ohjaamaan parempaan uneen terveyskeskuksissa, kun ensin hoitohenkilökunnalle annetaan koulutusta, on naiivi ja asiakkaita loukkaava. Nykyisessä sotesotkussa ja leikkausilmapiirissä tällaiset puheet tuntuvat lähes narrimaisilta samoin, kuin viestintäkonsultti Leeni Peltosen ohje käsitellä päivällä ikävät asia päässään, etteivät ne illalla tule mieleen. Ne saattavat tulla ikävimmillään silloin käsitellyksi kaksi kertaa vuorokaudessa. Rauhallinen kävely oli tervetullut ohje.
      Onneksi löytyy yksityisajattelijoita, jotka eivät niele kaikkea, mitä järjestelmä suoltaa. Psykiatri Matti. O. Huttunen tyrmäsi Patrosen perustelut unilääkkeiden vähentämisestä perusteettomina. Huttusen mukaan unilääkkeiden käyttö on parempi vaihtoehto kuin unettomuus ja järjestelmän edustaja Patrosen pelottelut vain pahentavat unettomuutta (http://www.hs.fi/mielipide/a1453177607624)

     Professori Erkki Vauramo esitti päivän HS:ssä oleellisen kysymyksen, miksi helsinkiläisten pitää tyytyä päättäjien pohdintaan, onko kolme vai neljä kuukautta sopiva aika päästä lääkäriin yleiseurooppalaisen tason ollessa 1-2 päivää (http://www.hs.fi/mielipide/a1453177573661).

     Sanotaan, että parhaat valehtelijat uskovat omiin valheisiinsa, mutta onneksi ei meidän järjestelmä vielä tässä vaiheessa ole.

 

tiistai 19. tammikuuta 2016

1805. Tähän ihmeeseen kannattaa kumppanin etsijän iskeä kiinni.

      Rakastumisessa piilee yhtä suuri mysteeri kuin kolikon heittämisessä.

     Se ei tule ilmi heittämällä lanttia vain kerran, sillä tylsä totuus on, että kruunan saamisen todennäköisyys on 50 prosenttia. Mutta taian juonesta aletaan päästä kiinni heittämällä lanttia 10 kertaa. Tällöin on todennäköisyys sille, että saa ainakin yhden kruunan on 99,9 prosenttia.

     Tähän ihmeeseen kannattaa kumppanin etsijän iskeä kiinni.

     Kaivelemalla oppikoulun tietoja ehkä muistetaan, ettei tapahtuman A todennäköisyys P(A) voi olla suurempi kuin yksi, joka vastaa 100 prosentin todennäköisyyttä ja tapahtuman A komplementin (A ei tapahdu) todennäköisyys on 1 – P(A).

     Olkoon A on festari. Oletetaan, että käyt siellä m kertaa ja todennäköisyys sille, että löydät siltä ainakin yhden kumppaniehdokkaan, on a.

     Olkoon B on elokuva. Oletetaan, että käyt siellä n kertaa ja todennäköisyys sille, että löydät sieltä ainakin yhden kumppaniehdokkaan, on b.

     Olkoon C korismatsi. Oletetaan, että käyt siellä k kertaa ja todennäköisyys sille, että löydät sieltä ainakin yhden kumppaniehdokkaan, on c.

     Tällöin todennäköisyys sille, että saat ainakin yhden kumppanin käymällä 10 kertaa kussakin tapahtumassa, on
                                     1 – (1-a)n(1-b)m(1-c) k.

        Jos kaavassa kaikkien tapahtumien todennäköisyydet ovat 0.1 ja käyntikerrat 10, saadaan todennäköisyys sille, että saa ainakin yhden kumppanin on 0.65 eli 65 prosenttia. Se on aika suuri mahdollisuus.

      Kaava osoittaa, että mitä enemmän yrität, sitä paremmin onnistut.

       PS. Kaavalle ei anneta takuuta.

maanantai 18. tammikuuta 2016

1804. Hallitus kaatuu

      Eilisessä uusisuomi.fi verkkolehdessä ekonomisti Ville Kopra ja tohtori Juuka Tarkka lukivat madon lukuja Sipilän hallitukselle (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/164953-juha-sipilan-hallituksen-kohtalon-hetket-kasilla-niin-paha-tilanne). He pitivät tätä vuotta hallituksen kohtalon vuotena.

     Mielipiteeseen voidaan yhtyä, koska aivan oikein nämä asiantuntijat korostivat, että nyt jos koskaan on saatava aikaan merkittävää eikä pelkkiä aikatauluja ja kaavioita. Toki hallitus on näyttänyt jo kyntensä leikkauksilla ja pakkolakipaketillaan.
      Tilanne hallituksessa kuitenkin kehittyy nopeasti kolmen ässän kauhun tasapainoksi. Tornin huipulle asetetun kiikkulaudan toisessa päässä istuvat Sipilä ja Stubb ja toisessa Soini. Kukaan miehistä ei uskalla liikahtaa, sillä muutoin kolme ässää romahtavat katuun.

     Sipilä pitää viimeiseen asti hallituksestaan kiinni, koska hän sai Keskustan lähes sata vuotta himoitseman maakuntahallituksen läpi. Täytyy muistaa, että uusi hallitus saadaan aikaan vain vaalien kautta, koska Demarit näin haluavat tietäen, että muutoin uutta hallitusta ei synny. Uusien vaalien tulos voi tehdä seuravasta hallituksesta demarivetoisen vaarantaen keskustan maakuntaunelman. Sipilä ei hevin tähän arpapeliin lähde.
       Kokoomukselle hallituksessa pysyminen on välttämätöntä, sillä uuden hallituksen rungon voisivat muodostaa ilman kokoomusta Demarit ja Keskusta. Tähän peliin Stubb ja hänen taustaporukkansa eivät lähde. Riski oppositioon joutumisesta on liian suuri.

     Sipilä voisi itse hajottaa hallituksen ja pudottaa Perussuomalaiset ulos, mutta tämä edellyttäisi Vasemmistoliiton mukaan ottamista, mikä vaarantaa sekä maakuntamallin että terveydenhoidon yksityistämistä. Tätä riskiä Sipilä ja Stubb eivät ota.
       Pienin riski uusiin vaaleihin menemisestä Demareiden jälkeen on Perussuomalaisilla. Maahanmuuttokysymys voi kääntyä sellaisiin mittoihin ja ilmiöihin, että Soini saa kolmannen jytkyn. Tämä on enempi kuin mahdollista Halla-ahon astuessa vaalikentille.  

     Ainut hallituksen kaataja on AKT taustajoukkoinaan demarit. AKT ei suostu mihinkään Sipilän loikkiin, vaan työpaikkasopimiseen. Se on hidas tie 15 prosentin loikkaan ja suuri arvovaltatappio pääministerille. Tämä tappion suuruus vain korostuu, kun yhä selvemmin on käynyt ilmi, että 0-korkoisella lainarahalla olisi hallituksen kannattanut toteuttaa maan kipeästi kaipaamat homekoulujen, rataverkon ja tiestön, jne parannushankkeet.

lauantai 16. tammikuuta 2016

1803. O. Rehnin mielestä perustuslakia pitää tulkita ajan maisemassa - Suomi EU-komission oikeusvaltiovaltion tarkkailuun

     Ministeri Rehn kummasteli 15.1 Hs.fi-lausunnossaan oikeustieteilijöiden tiukalle vedettyä perustuslain tulkintaa.

     ”Perustuslain oikeudet edellyttävät normien keskinäistä punnintaa ja niitä pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten. Jos varsinkaan kansantalouden työllistämiskyvyn vaatimia uudistuksia ei kyetä toteuttamaan, ei hyvinvointivaltiomme perustaa kyetä pelastamaan. Millä ihmeen keinoilla silloin voidaan reaalimaailmassa turvata suomalaisille perustuslain mukaiset oikeudet?” (http://www.hs.fi/politiikka/a1452837978528)
      Rehnin lainsäädännön vähättelyä ilmentävää lausuntoa vahvista oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astolan eilinen toteamus Ylen tv-uutisissa. Tiina Astoa on nimitetty EU:n komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtajaksi. Astola sanoa suoraan, että hallituksen juristiaisantuntemuksen puute näkyy huonona lain valmisteluna, ylikireinä aikatauluina, hätäilynä ja jopa ymmärtämättömyytenä. Jälkimmäisellä hän viittasi normien purkuun, jonka hän näki ennen kaikkea lainsäädännön valmisteluna eikä kirveen heiluttamisena, kuten hallitus näkee.

     Perusoikeuksiensa saannin kanssa kamppailevien kansalaisten olisi hyödyllistä tietää, mitä Rehn tarkoittaa, kun hän toteaa, että perustuslain oikeuksia pitää soveltaa ajankohtaisessa kontekstissa, kunkin ajan haasteiden maisemaa vasten.

     Hän ilmeisesti tarkoittaa, että kun on kauhea lama, niin perustuslaki merkitsee eri asioita nousutalouden kuin laman maisemassa.

     Olisiko tilanne näin myös rikosoikeudessa? Tuskin. Rehnin logiikka johtaisi oikeusvaltion periaateien romuttamiseen ja mielivaltaan, mistä nyt juuri Puolaa syytetään. Puolan syntilistalle kuuluu EU-komission mukaan politiikojen nimittäminen maan perustuslakituomioistuimeen. Tämä käytäntö on ollut Suomen tapa jo itsenäisyydestä lähtien. Pitäisikö komission puuttua siihen?

     Niinpä Rehn vaikertaakin turhasta Suomen perustuslakivaliokunnan ollessa miehitettynä kansaedustajillamme. Sillä on suvereeni valta tulkita peruslakia oman harkintansa mukaan, kunhan ei joudu EU-komission oikeusvaltiotarkkailuun, kuten Puola.

     Filosofian tohtori Rehn on unohtanut lainsäädännön erään kultaisien periaatteen: Ensin on yhteiskunnallinen ongelma, jonka korjaamiseksi säädetään laki. Eikä niin, että ensin laki, johon yhteiskuntaa taivutetaan.

  

perjantai 15. tammikuuta 2016

1802. Konflikteissa ja pakomatkoilla vammautuneet

     Arkistojen avautuminen ja uusi digitekniikka ovat tuoneet televisioruutuihin maailman sotien strategiat ja kammottavat juoksuhaudat. Tarkoituksena oli voittaa sota. Haavoittuneita ja kuolleita tuli sivutuotteina.

     Nyt asiat näyttävät olevan tosisin. Kyse ei ole siitä, etteikö sotakalusto riittäisi tuhoamaan vihollista täysin, vaan halutaan aiheuttaa mahdollisimman tarkoin harkittuja ja suunniteltuja erilaisia vahinkoja ja kauhuja. Syyrian sodan ja Isisin terrorismin hirmuteot välittyvät kauhukuvina koko maailmalle aiheuttaen ihmisille henkisiä ja fyysisiä vammoja. Sotia siellä jossain ei enää ole, vaan paikalliset sodat lonkerotuvat ja leimuavat hirmutöiden iskuna ei maanosiin, viimeisimpänä Jakartaan.  Kuvaavaa on, että Syyrian sota saa voimansa ulkopuolisilta sponsoreilta (http://www.hs.fi/aihe/syyriansisallissota/).

     Turkki ei aikoinaan halunnut mennä puolustamaan Kobaneen, koska se olisi auttanut kurdilaisia. Tässä tapauksessa Turkin osallistumattomuus oli strategien valinta vahingoittaa ja rampauttaa kurdilaisia. Venäjän strategia voi olla Ukrainassa samankaltainen hidas kuristusote.

     Israel on mennyt vielä pidemmälle. "Nykysin Israelin strategiana ei ole tappaa, vaan vammauttaa pysyvästi (palestiinalaisia). Ihmisiä tähdätään alaraajoihin. Samaan strategiaan kuuluu, että infrastruktuuria vaurioitetaan, muttei tuhota täysin". Näin sanoo yhdysvaltalainen professori Jasbir Puar Yliopistolehden 9/2014 mukaan.

     Ironinen maailma puhuu pontevasti vammaisten oikeuksien puolesta samalla kun se tietoisesti aiheuttaa vammaisuutta. Jasbir on radikaali. Hän väittää, että  uusliberalismi ei pidä kenenkään kehoa täydellisenä. Normaali vanhentumien vammauttaa. Keho kaipaa huolta kehdosta hautaan, siis kulutusta ja kysyntää.

 

torstai 14. tammikuuta 2016

1801. Ylen a-studiossa 12.1. keskustelu unilääkkeistä oli naiivia

      Syy ei ollut Susanna Päivärinnan vaan asiantuntijoiden

     Tuoreen tutkimuksen mukaan 300000 suomalaisista kärsi unettomuudesta, Heistä 23000 kärsii painajaista. Tällainen henkilö näkee niitä vähinään kerran viikossa heräten niihin tai pahan olon tunteeseen. Se tiedetään, että jokainen näkee joskus painajaisia. Se on normaalia.

     Uusimman käypähoito-ohjeen mukaan unilääkkeiden käyttöä rajoitetaan nykyisestä 400000 noin 30000 käyttäjään. THL:n professori Patronen perusteli ohjetta unilääkkeiden aiheuttamilla mahdollisilla vaurioilla aivoihin. Lähes kaikkien alan tutkijoiden mielestä ja lääketehtaiden lääke-esitteiden mukaan kaikki lääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksia ja eriasteisia vaurioita. On hyvä kun lääkkeiden vaikutuksia seurataan.

     Oli kuitenkin unettoman kannalta lohdutonta kuultavaa Patrosen todessa a-studiossa, että unilääkkeiden tilalle ei ole mitään muuta konkreettista kuin hyvät elämätavat. Jos tarkkaan seurasi, niin yksi konkreettinen ohje Patroselta tuli: pitää soittaa esimiehelle aamulla ja kertoa tulevansa töihin vasta, kun pääse vuoteesta ylös unettoman yön jälkeen.

     Patronen ei kertonut, mitä vaikutuksia syntyy uuden käypähoito-ohjeen soveltamisen jälkeen, kun 3000000 nukkuu huonosti yönsä. Mitä ilmeisemmin ennen aikainen kuolleisuus nousee tässä ryhmässä, jolloin vahinko on suurempi kuin unilääkkeiden saannin rajoittamisen mahdolliset hyvät seuraukset.

     Patrosen esitys siitä, että unettomia aletaan ohjaamaan parempaan uneen terveyskeskuksissa, kun ensin hoitohenkilökunnalle annetaan koulutusta, on naiivi. Nykyisessä sotesotkussa ja leikkausilmapiirissä tällaiset puheet tuntuvat lähes narrimaisilta samoin, kuin viestintäkonsultti Leeni Peltosen ohje käsitellä päivällä ikävät asia päässään, etteivät ne illalla tule mieleen. Ne saattavat tulla ikävimmillään silloin käsitellyksi kaksi kertaa vuorokaudessa. Rauhallinen kävely oli tervetullut ohje. https://www.google.fi/search?q=leeni+peltonen+kotiliesi&biw=985&bih=503&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwiw49z6sKnKAhVqv3IKHZ7RBckQ_AUIBigB#tbm=isch&q=a-studio+patronen

     Liikunta ja terveellinen elämäntapa olivat kummankin asiantuntijan hyviä suosituksia. Valitettavasti nämä eivät useinkaan auta, vaikka ovat vanhoja ja hyviä neuvoja.

 

1800. Israel Länsirannalla

     Mitä Eurooppa ja muu maailma ajattelisi, jos Suomi alkaisi perustaa siirtokuntia Ruotsiin Tornionjoen länsipuolisille suomalisille mäenkielen alueille? Suomalaiset voisivat selittää, että heillä on oikeus alueisiin, koska historialliset suomalaiseen asumiseen liittyvät löydökset ja käydyt sodat Ruotsin renkinä osoittavat maiden kuuluvan suomalisille.

     Jos Abraham on luvannut vanhassa testamentissa Israelin kansalle maa-alueen Egyptin itärajasta Eufrat virtaan, niin kuinka realistinen tämä lupaus voi olla edes symbolisesti. Vuoden 1947 israelilaisten ja palestiinalaisten välisen sodan jälkeen koko alueesta tuli pyhää.
      Oslon rauhan prosessissa 1993 Israelin pääministeri Jitzhak Rabin neuvotteli Jasser Arafatin kanssa palestiinalaishallinnon perustamisesta sekä Gazan ja Länsirannan alueiden kuulumista  palestiinalaisten valtapiiriin. Pian tämän jälkeen Rabin murhattiin. Murhan taustalla epäiltiin vaikuttavan vahvasti Israelin silloiset korkeimmat poliittiset tahot. (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/08/dokumenttiprojekti-jumalan-nimissa)

     On hyvin erikoista, että Israelin valtion on vallannut vimma laajentaa siirtokuntiaan palestiinalaisalueille. Invaasiossa on menty jo niin pitkälle, että valtio on palkannut tutkijoita etsimään arkeologisia löytöjä Aatamin asuinsijoista Hebronista. Abrahamin luola on jo kuulema löydetty. Tällä tavoin he voisivat todistaa maan kuuluvan Israelilaisille. Edes Daavidin temppelin olemassa olosta ei ole pitäviä todisteita. (http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/01/08/dokumenttiprojekti-jumalan-nimissa)
     Tällainen väkivaltaien tunkeutuminen tuntuu vielä omituisemmalta, kun EU ja Ruotsi ovat tunnustaneet 2014 palestiinalaisvaltion 135 muun maan joukossa eli 68 prosenttia maailman maista on tunnustanut Palestiinan valtion. Tämä tarkoittaa kahden maan mallia, jossa Israelin kansalisilla ja palestiinalaisilla olisi omat valtionsa.

     Nyt on menossa vaihe, jossa palestiinalaiset surmaavat puukkoiskuilla israelilaisia, mihin Israel vastaa 10-kertailissa kostoiskulla ja hävittää puukottajien perheiden talot.
      Israelin laitonta laajentumista palestiinalaisten alueille Länsirannalle tukee Israelin armeija, joka tankeillaan raivaa väyliä laittomille juutalaissiirtokunnille samalla suojellen niitä. Maat otetaan israelilaisten haltuun ja rakennuksia hävitetään. Vallattuja taloja on nähty vartioimassa palkkasotureita arabikevään maista.

     Israelin toimet palestiinalaisia kohtaan eivät täytä minkään oikeuden periaatteita. Ne ovat kohtuuttoman kovia, raakoja ja massiivisia.

 

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

1799. Saako johtaja olla leikkisä

      Jos pääsisi seuraamaan satelliitin siiveltä, miten työyhteisöjä johdetaan maailman eri kolkilla, hämmästyisi. Idässä esimies voi olla kuin basso, ei tarvitse kuin olla.  Lännessä pomo saattaa saada johtamisen puuskia, jolloin alaiset ovat helisemässä itsensä ja johtajan kanssa.

     Meille suomalaisille on toitotettu, että tehokas johtaja saa tuloksia yhteistyössä alaistensa kanssa. Tämä on kyllä niin keskimääräisesti sanottu, ettei siitä ei jää käytännön ohjeena mitään käteen. Eri tilanteeteet vaativat samalta ihmiseltä niin erilaisia esimiestaitoja, että mitään tarkkoja malleja on turha tyrkyttää. Päinvastoin, niistä voi olla jopa haittaa.

     Ovatko johtamisen taidot sitten synnynnäisiä? Tuskin sillä kolmanteen osaan ihmisen ominaisuuksista vaikuttavat merkittävästi perityt tekijät. Tässä voidaan käyttää hyvänä esimerkkiä musikaalisuutta. Jos lapsi pääsee tai joutuu kuuntelemaan koko lapsuutensa ja nuoruutensa monipuolisesti musiikkia, hänestä tulee auttamatta musikaalinen. Aivoradat yksinkertaisesti muokkautuvat ja harjaantuvat käsittelemään erilasia sointuja, niiden yhdistelmiä ja rakenteita. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, vaan se on mikrotason evoluutiota.

     Saman voi ajatella tapahtuvan myös ongelmien ratkaisemisessa, kriisien käsittelemisessä ja yleensä pulmista selviytymisissä, siis johtamisen peruselementeissä. Lapsi voi pakon saneleman joutua tällaiseen ympäristöön. Tämä ei takaa vielä mitään, sillä jatkuva lapsuuden stressi voi aiheuttaa siinä määrin negatiivisia haittatekijöitä, että hyvät ominaisuudet eivät pääse esille.

     Joka tapauksessa johtaja joutuu seisomaan rajalla: Hänen täytyy olla suurimmaksi osaksi organisaation ja sen ympäristön reunalla. Kummalekaan puolelle ei saa pudota ja eikä huudella mitä sattuu.




tiistai 12. tammikuuta 2016

1798. Keskusta maakuntien hurmiossa

      Sipilän hallituksella on 26 kärkihanketta. Suurin osa niistä on sellaisia, että soisi niiden toteutuvan, sillä Suomi on saatava nousuun.

     Arvioitaessa kärkihankkeiden toteuttamisen vaikeutta ja haasteellisuutta kannattaa jättää tarkastelun  ulkopuolelle ne hankkeet, joissa kyse on lähinnä rahan jakamisesta, leikkaamisesta ja yksittäisten verolakien muuttamisesta.  Nämä ovat melko rutiininomaisia tehtäviä.  Koulutuksen ja tutkimuksen miljardien eurojen leikkauksista on enää turha räkyttää.
      Sen sijaan siihen mitä hallitus on päättänyt tehdä digitalisaatiossa, toimintatapojen modernisoinnissa, normien purussa, aluehallinnossa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa, pitää kiinnittää huomiota hallituksen itsensä ja median.

     Nämä uudistukset vaativat päteviä johtajia, kokonaisuuksien ymmärtämistä, vahvaa substanssiosaamista ja koordinaatiota sekä ymmärrystä siitä, miten kokonaisuuksia johdetaan.
      Tämä vaade ei siis kohdistu yhteen tai kahteen hankkeeseen, vaan johtamis- ja asiantuntemusvaade kohdistuvat 18 uuden maakunnan ja 15 sote-alueen luontiin ja näiden jokaiseen osahankkeeseen. Se kohdistuu rahoituksen, verotuksen ja valtionosuus- ja äänestysjärjestelmän  sekä eri alueiden yhteensopivien ict-järjestelmien kehittämiseen sekä kymmenien miljardiluokan taseiden uudelleen järjestelyihin.  Monet uudistukset, esimerkiksi soten rahoitus ja maakuntavaalit, joutuvat peruslakivaliokunnan asiantuntijoiden puntarointiin ja jo armoille, jolloin lopputulosta on vaikeaa tietää.

     On käymässä aivan, kuin eräät asiantuntijat varoittelivat: keskeisiltä kärkihankkeilta karkaa fokus. Kun maakuntauudistukseen lisätään jatkuvasti uusia palikoita, kuten Tekesin alueellistaminen ja kuntien roolin uudistaminen työllistämisessä, fokus vain etääntyy entisestään horisonttiin. Tilanne vain pahenee, kun jotkut ovat koko TEM:ä jalkauttamassa maakuntiin.
      Otetaan pieni esimerkki. Siihen kelpaa  digitalisaatio ja opetus. Hallitus aikoo panostaa osaamiseen ja koulutukseen 300 miljoonaa euroa, mm. perusopetuksen ja sen ympäristön digitalisointiin. Sipilä on aivan oikein todennut, että opetuksen pitää kohdata digitaalisen maailman toimintamallit.

     Kehittämispäällikkö Pauli Kartano valtiovarainministeriöstä toteaa 31.3.2015 Yle uutisissa, että Suomessa otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana kansallinen sähköisten palvelujen väylä, jolloin se yhdistää eri viranomaisten tietojärjestelmät. Kartanon mukaan Suomessa käyttöön otettava väylä on samanlainen kuin Virossa jo kymmenen vuotta käytössä ollut palveluväylä, X-Road. Hänen mukaansa palveluväylä helpottaa kansalaisten pääsyä valtion ja kuntien sähköisiin asiointipalveluihin. Kartanoa huomauttaa, että vuoden 2015 aikana ratkaistaan myös se, millaisilla välineillä e-palveluita Suomessa pääsee käyttämään.(http://yle.fi/uutiset/suomi_ottaa_mallia_e-virosta__sahkoisten_palvelujen_vayla_valmistuu_ensi_vuonna/7701635
      Koska julkisuudessa ei ole näkynyt, että kehittämispäällikkö Kartanon kuvaamalla tiellä olisi edetty paljoakaan, ihmetyttää, miten Sipilän julkisen sektorin digitalisaatio voi edetä hallituksen aikataulussa. Kun otetaan huomioon, että Suomi on päättänyt kilpailuttaa tunnistautumispalvelut, aikataulut tulevat yhä haasteellisimmiksi. Me kamppailemme todella tärkeissä tunnistautumisasioissa, jotka ovat kuitenkin alkeisasioita digitaalisissa palveluissa. Kun vielä otetaan huomioon, että Suomi on kehittänyt 20 tunnistautumista pääsemättä tämän pidemmälle, pitää olla erittäin huolissaan.

     Hallitusohjelmassa työvälineiden toimintatapojen uudistamiseen ja normien purkuun panostetaan 100 miljoonaa euroa. Tässä pitää huomata, että normien purki todella edellyttää uusia työtapoja, mutta suurimmalta soin se on sellaista lainsäädäntötyötä, jolla asiat tehdään yksinkertaisemmiksi.  Se on raakaa työtä.

 

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

1797. Poliittiset virkanimitykset ennen aamun koittoa

      On harvinaista, että matematiikan teoreettinen termi numeroituvuus, numeroiden loppuminen kuvaa jotain inhorealistista poliittista manööveriä..

     Kärjistäen ilmaistuna poliittisia virkanimityksiä on tehty niin paljon ja monipuolisesti, ettei niitä voida panna tapahtuma järjestykseen, koska kokonaisluvut 1, 2, 3 ..., loppuvat kesken.

     Siis mitä ihmettä. Loppuvatko tässä tapauksessa numerot kesken? Kyllä loppuvat. Se on saavutus, johon matematiikka ei itsekään hevin pysty.

     Perusteluja, perusteluja, huudetaan katsomosta.

     Jos kaikki virkanimitykset pantaisiin riviin ja ne numeroitaisiin, kokonaisluvut eivät yksinkertaisesti riitä. Eli loppupään nimitykset jäisivät ilman järjestysnumeroa. Ilmeisesti viimeisimmässä Helsingin apulaiskaupunginjohtaja nimityksessä kaikki numerot olivat jo käytetty, koska hänen pudasta puhtaampi poliittinen nimityksensä apulaiskaupunginjohtajaksi on vaipumassa unholaan. Numero puuttuu.

     Tämä vaatii vielä pikku kevennyksen poliittisen argumentoinnin luonteesta. Se käynee esimerkin avulla.

      Kanalan pitäjä sanoo aidan yli naapurilleen pienessä tuiskeessa ja päättelykykynsä rajamailla. - Kana on eläin, jolla on kaksi jalkaa.

     Naapurikin on ryypännyt samasta pullosta. Hän sylkäisee mustan kanan selkään. Hän ei halua olla Pekkaa huonompi päättelijä ja tokaisee. - Ai vain niin, siis jokaisella eläimellä, jolla on kaksi jalkaa on kana. Vai mitä?

     Kuulostaako tutulta poliittisessa väittelyssä?

lauantai 9. tammikuuta 2016

1796. Akateemisuus ja oppineisuus

      Matematiikka on hyvin demokraattinen ala. Siinä voi aivan noviisi keksiä elegantin ratkaisun auktoriteettien edessä. Tässä juju voi piillä siinä, että noviisi keksi yksinkertaisen ratkaisun auktoriteettien junnatessa päätään seinään. Matematiikan kieli on kansanvälisin kieli.

      Sanottu pätee ei vain matematiikkaan, vaan myös monelle muulle työelämän ja yrittämisen  alelle.

     Oman alan löytymisessä kiinnostus ja oppiminen ovat kaiken edellytys. Oppineisuuden ei kuitenkaan tarvitse olla akateemista, vaan mikä tahansa ala ja tieto kelpaavat. Kannattaa kuitenkin huomata, että korkea oppineisuus ei ole pahitteeksi. Se voi tarjota hyvän kyytipojan sosiaalisessa nousussa, jos sitä nyt havittelee. On myös mukavaa muistaa, että  biologinen perusta ei erota keskitason osaajia hyvistä.

      Oppineisuudella ja kokemuksella on myös pysyvää merkitystä silloin, kun tulee eteen vaikeita tilanteita ja joutuu vertaaman erilaisia selviytymisen vaihtoehtoja.

     Oman alan löytämisessä oli erittäin suotavaa poistua omalta kuuluisalta mukavuusalueeltaan. Kun sinne joutuu tai tietoisesti menee, on pakko sietää erilaisuuksia. Niistä voi versota portti uuteen alaan ja uraan.

     Poistuessaan mukavuusalueeltaan voi melko varmasti luotaa siihen, että tavalla tai toisella päätyy toisen laiseen mahdollisuuksien ympäristöön. Täytyy vain uskaltaa ottaa se välttämätön tiikerihyppy.



perjantai 8. tammikuuta 2016

1795. Eliittiin pyrkiminen ja sieltä putoaminen

      Kaikki eivät halua elittiin. Eliittiin kuulumisesta ja siellä aseman pitämisestä seuraa, että on valmis toimimaan jonkin yhteiskunnallisesti merkittävän organisaation johdossa.

     Jos haluaa eliittiin, on syytä syntyä koulutusta arvostavaan perheeseen. Ei välttämättä. Vaatimattomista lähtökohdistakin voi nousta silti eliittiin. Nykyiset elitistit tulevat nyt melko tasaisesti eri luokista: kolmasosa työläistä ja maanviljelijöistä, kolmasosa keskiluokasta ja kolmasosa yläluokasta (Ilkka Ruostesaari 2014). Loppututkinto edistää ehdottomasti eliittiuraa.

     Järjestötoiminta (puoluetoiminta) sekä verkostojen luominen esimerkiksi sukulaisten ja ystävien avulla auttavat matkalle maineeseen. Lahjakkuus ei ole pahitteeksi. Sosiaalinen kyvykkyys toisten seurassa avaa väyliä ja lopulta henkilö katsotaan kuuluvan mukavien ihmisten joukkoon. Toki paineita ja änkyräihmisiä on siedettävä.

     On huomattava, jos kuuluu eliittiin tai pyrkii sinne, pitää olla myös näyttämö, jossa elitismiään esittää.

     Jos ei ole valmis vaalimaan eliittiuraa jatkuvasti, voi jumiutua paikoilleen näkymättömän muurin taakse tai jopa pudota tavallisen kansalaisen joukkoon. Jälkimmäinen voi olla varsin hyvä vaihtoehto.

     Kannattaa kokeilla kaikenlaisia elämätapoja. Sen jälkeen on yhden tekevää, mihin luokkaan kuuluu.


keskiviikko 6. tammikuuta 2016

1794. Putin ja Eurooppa

     Usein sanotaan, että Venäjää ei voi ymmärtää, mutta kuten monessa muussakin kaikkea kaikesta ei tarvitsekaan ymmärtää.  Jo sitä on vaikea tajuta, että Neuvostoliiton hajoaminen tapahtui väkivallattomasti. Tapahtumaketju Gorbatshovista Jetsinin kautta Putiniin on edelleenkin hämmentävää ja hämmästyttävää. Ei paljon dramaattisempaa tilannetta pääse kokemaan, kun kesken duuman istunnon 1991 Jeltsin ilmoitti kommunistiseen puoleen lakkauttamisesta.

     Ennen tätä nomenklatuuraan oli noin kaksi miljoonaa käsittävä valtaa pitävien joukko, jolla oli taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Tehtaat ja kolhoosit omisti valtio. Asejärjestelmä ja sen käyttö oli taattujen tahojen käsissä.

       Neuvostoliiton hajotessa 1991 kaikki ainekset väkivaltaisiin mellakointeihin omaisuuksista, vallasta ja sosiaalisista asemista kaikilla tasoilla oli erittäin mahdollista.
     Nyt tehtaat on yksityistetty ja liikemies on vallitseva ideologia sekä omintakeinen demokratia pelaa. Sotilaallinen voima on kontrollissa.

       Ei Venäjä mikään ihannemaa ole länsisuuntautuneille. Mutta hyvällä syyllä sen voidaan sanoa olevan paras mahdollinen, mitä niistä olosuhteista idästä on ollut tarjolla. Eurooppa saa, haluaa vai ei, olla hiljaisesti kiitollinen Putinille siitä, että rauha ja ennakoitavuus ovat suurin piirtein säilyneet Venäjällä ja myös tähän asti Euroopassa.

     Suurille Uralin takaisille maakunnille ja aluekeskuksille kommunismin katoaminen ei merkinnyt paljoakaan. Siellä nomenklatuura on korvautunut virkamiesten määrän ja vallan kasvuna ja yhtiöiden antamina etuina entisille nomenklatuuralaisille. Maanviljelystä, kalastusta ja metsästystä harrastetaan kuten ennenkin. Yritykset pyörivät kukin tavoillaan. Uutta ovat eräturismi ja matkailu. Korruptiota on ja luontoa saastutetaan siinä missä monessa muusakin suuressa valtiossa.

       31.12.1999 Jeltsinin luopuessa presidentin tehtävistä ja nimittäessään tilapäiseksi presidentiksi Putinin syntyi Jeltsinin ja Putinin eräänlainen liittolaispiiri, josta ainakin Jeltsin hyötyi muiden muassa Sveitsiläisen Mabetex jutun Jeltsinin lähipiirin kohdistuvien syyttgeiden rauettua.      Älymystö ja varakkaimmat ovat aina sijoittuneet Pietarin ja Moskovan seuduille. Myös valta osa entisistä nomenklatuuralaisista asui näillä alueilla. Ei ole kaukaa haettu ajatus, että vakauden säilyttämiseksi suurista valtion investoineista on tavalla tai toisella siirtynyt rahaa entisille nomenklatuuran jäsenille vakauden säilyttämiseksi.

     Länsimaiden on naivia tyrkyttää demokratiaansa venäläisille. Viimeisimpiä epäonnistumisia ovat amerikkalaisten Irakin ja Afganistanin demokratiaretket. Yhdysvallat on kerran onnistunut demokratiansa viennissä pommittamalla kostoksi kahdella atomipommilla Japania, mikä jälkeen Tyynen valtameren laivaston komentaja MacArhtur saneli 1945 komento sillaltaan Yhdysvaltain peruslaista Japanin perustuslain.
     On spekuloitu paljon, miten raakaöljyn hinnan pitkään jatkunut alamäki vaikuttaa Venäjän talouteen, kun lisärasitteina vielä ovat USA- ja EU-pakotteet. Venäjä on tehnyt vuoden 2016 budjettinsa 50 dollari barrelihinnalla, joka nyt matelee 35 dollarissa. Venäjän pankkiongelmista ja rahapesusta kertoo paljon se, että vuonna 2015 noin 100 pankkia menetti toimilupansa. Yksityis-, alue-, valtio- ja keskuspankki sekä valtio ovat sekaantuneet monilla tavoin toistensa ja yritysten toimintopihin (http://anikolen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209387-venajan-talouden-hankala-vuosi-2015?ref=poiminnat).

     Historia on kuitenkin osittanut Venäjän kestävän lähes millaisia iskuja tahansa ja aina se on selvinnyt. Tarina kertoo, kun IMF:n tarkastajat totesivat Venäjän talouden saavuttaneen pohjan, venäläiset kaivoivat vain lisää.  Kenraali Kutuzovin strategia Napoleonia vastaan kertoo samaa. Kutuzov vetäytyi  Napoleonin tieltä  niin sekasortoisesti, että Napoleon tulitti valtavalla tykkiarmeijallaan sellaisia  venäläisjoukkoja, joita ei ollut olemassakaan ja paikkoihin, jossa ei niitä ei ollut milloinkaan ollutkaan. Stalin otti iskuja vastaan ja lopussa oli kukistamassa Hitleriä.

     Enää ei ole  varmaa, että Venäjä selviäisi pakotteista valtavalla juostavuudellaan ja omintakeisilla ratkaisuillaan talouskriisistään.

      On melko varmaa, että Venäjän Suomen rajalle päästämällä pakolaisvirralla ei ole mitään tarkka tavoitetta, muuta kuin natisuttaa kokeiluluonteisesti EU:ta liitoksistaan kauttaaltaan. Se testaa mitättömin kustannuksin mm, miten EU käyttäytyy ulkorajojensa sulkemisuhkauksissaan ja rakoileeko EU:n yhtenäisyys sen pakotelinjauksissaan.



 

 

    

tiistai 5. tammikuuta 2016

1793. Järjestelmällisyys ennustaa pitää ikää

      Oletko ulospäin suuntautunut, herkästi hymyilevä, et murehdi asioita ja uskot  kaiken järjestyvän parhain päin? Onnittelut! Varmaankin nautit elämästä  normaalia enempi. Monet sanovat myös, että positiivisen elämänasenteesi vuoksi elät pitkän ja hyvän elämän.

     Jos olet sisään päin kääntynyt, murehdit asioita ja  varaudut aina pahimpaan, ei hätää.

     Uuden laajan  metatutkimuksen mukaan ihmisen perusluonne tai mentaliteetti ja ikä eivät korreloi keskenään, vaikka yksittäistutkimuksissa tilastollista riippuvuutta on havaittu . Aiheesta on Antti Kivimäen juttu ja professori Markus Jokelan kommentti Yliopistolehdessä 10/2014.

     Jokelan mukaan se, että yhteyttä on löydetty, johtuu tutkimuksen yleistä vääristymästä. Tämä tarkoittaa, että sellaiset tutkimukset, joissa pyritään osoittamaan esimerkiksi masennuksen ja syövän korrelaatiota, saavat herkemmin rahoitusta ja huomiota kuin alan nollatulostutkimukset.

     Meta-analyysilla löydettiin Mäkelän mukaan yksi mielenkiintoinen tulos: nelikymppisenä havaittu   järjestelmällisyys ja tunnollisuus ennustavat pitkää ikää.


sunnuntai 3. tammikuuta 2016

1792. Vaarana on, että poliittiset kaaderilaiset alkavat johtaa nimityksiensä jälkeen sote-alueita ja itsehallinnollisia maakuntia

     Johtamisen vastuullisuutta kuvaa, että yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilän johtamista. Sote-alueita tulee 15 ja itsehallinnollisia maakunta-alueita 18.

     Sote-alueen ja maakunta-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisetä vastaa ko. alueen kuntayhtymä. Nimitettäviä johtajia ja esimiehiä on kymmeniä tuhansia.

     Perustehtäviltään sote-alueita voidaan pitää keskenään identtisinä samoin kuin itsehallinnollisia maakunta-alueitakin. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernin johtamisesta on kutienkin kyse. Yhtenä ehdottomana pätevyysvaatimuksena ylimpien johtajien virkoihin on korkeakoulututkinto ja kokemus suuren organisaation muutosjohtamisesta.

     Moneen kertaan soten palikoiden yhteen sovittamisessa ja näköpiirissä odottavien muutostarpeiden puristuksessa, on painotettu johtamiseen laadun merkitystä soten eri tasoilla. Saman tasoista johtamisen laatua tarvitaan maakuntienkin johtamisessa. Tarvitaan huipputason johtamista. Muuten hanke voi kariutua jo alkumetreillä tähän perustavaa laatua olevaan ongelmaan. 

     Hereää kysymys, miksei tässä tilanteessa ja sote-alueiden samakaltaisten johtamishaasteiden vallitessa, ei ole asianomaisessa sote-laissa yhdenmukaistettu johtajien pätevyysvaatimuksia. Tässä tapauksessa yhdenmukainen korkean johtamisen laatu palvelisi ylimmän konsernijohdon mahdollisuuksia saavuttaa ne miljardiluokan eurojen säästöt, joita sote-ministeri Rehula piti jopa vähimmäistavoitteena. Miksi tuottavuustavoite saatetaan uhanalaiseksi yksinkertaisella lakitempulla? Sama johtamislaatu koskee myös maakuntien johtamista.

     Uudistuksen onnistumien ehdoton edellytys on, että jokaisella tasolle saadaan mahdollisimman pätevä ja tehokas johtaja ja esimies.

     Tämän saavuttamiseksi vastaus ei voi olla, että yksittäisellä sote- ja maakunta-alueen kuntayhtymällä paikallisena toimijana ovat parhaat edellytykset muotoilla pätevyysvaatimukset niin, että pätevimmät saadaan virkoihin.

     Ettei vain olisi niin, että tällä tavalla saadaan sopivimmat virkoihin muotoilemalla pätevyysvaatimukset kulloiseenkin tilanteeseen sopiviksi? Täytyy myöntää, että tämä on hieman ikävästi sanottu, mutta parempi sanoa se nyt, kuin silloin, kun hiiri on kissan suussa. Herää myös epäily rakenteellisen poliittisen korruption mahdollisuuksista.

     Jos tälle tielle lähdetään, pahimmassa tapauksessa sote-alueen ja itsehallinnollisten maakunta-alueiden johtaja ja seuraavan tason johtajat ovat kaikki valittu poliittisen perustein, tarvittaessa pätevyysvaatimuksia uudelleen muotoilemalla.

     Tästä voi alkaa se iänikuinen keskustelu, ettei poliittisuus saa olla este virkaan valitsemiselle. Täytyy huomata, että tätä itsesään selvyyttä ei ole milloin sanonut kukaan muu kuin poliitikko. Ei tietenkään se ole este.

lauantai 2. tammikuuta 2016

1891. Mikä tällainen maatalo on - whalroosilainen verotusmaa

      Mikä on se, joka alun perin oli selkeälle kalliorinteelle rakennettu kaunispiirteinen ja maisemaan hyvin sointuva ja istuva talo. Taloa hallitsevien sukujen ja perintökirjojen riitaisuuksista johtuen talon isännät  vaihtuivat toisiaan sättien kovaan tahtiin. Katovuodet siivittivät isäntien kaatumisia ja palveluskuntaväen töihin joutumista.

     Kulloinkin vallassa olevien pojat ja tyttäret aivan kuin valtansa menettämisen pelossa riivaamina rakensivat vuoron perään taloon ja sen sivurakennuksiin ja tilusasumuksiin, kellareita, käytäviä salahuoneita, piiloluukuja ja rappusia, ullakoita, roikkajohtoja, tuulimyllyjä, vesipyöriä, myllyjä ja komeroita, laitureita, venevajoja, kanavia, veneitä, aittoja, riihiä, jne.
      Lopulta aluksi selkeästä maatilasta tuli hökkelikylä, jossa vain taidokkain osasi perimätiedon varassa hyödyntää jotain kohtaa hökkelikylän tarjoamista tarkoin varjellusta eduista. Toisen sukuhaaran edustaja on hankkinut toisen taidot hyödyntää suuren salaisuuden suojassa toista etua, jne.

     Lopulta kaikki asukkaat repivät tavalla tai toisella hyötyjä talosta irti taitojensa ja kykyjensä mukaan.
      Kenenkään asukkaan mieleenkään ei tullut tehdä maatilaan peruskorjausta, koska vuosien saatossa saavutetuista eduista voitaisiin joutua luopumaan. Nyt päärakennus on lusimassa sille niin rakkaalta kalliolta jokeen.

     Kyse on Suomen verotusjärjestelmästä. Kyynikko voisi sanoa, että jokeen se joutaakin. Ei jouda, sillä ehdottomasti on parempi ennen jokeen luiskahtamista rakentaa nykyistä parempi järjestelmä, olkoon erotusjärjestelmämme jakaantunut kuinka 666 pääkohtaan, jotka puolestaan jakaantuvat 666 alakohtiin jokaisen näistä jakaantuessa 666 poikkeukseen. Ei se aivan näin mene, mutta suurin piirtein.
      Tosiasiassa maamme verotusjärjestelmästä on tullut niin monimutkainen poikkeussääntöineen, että se on muodostunut vakavaksi esteeksi kansatalouden nousulle. Sen kokonaisuudistamien näyttää mahdottomalta. 

 

1790. Robotiikka ja digitalisaatio eivät kehity itsestään

      Siellä missä on mahdollisuuksia, kasvua ja kannustumia, robotiikka ja automaatio marssivat kuin Darwinin evoluutio.

     Monet tutkijat pitävät tätä kolmantena teollisena vallankumouksena digitalisaation ohella. Kehitysaaltoja voi tulevaisuudessa olla paljon enemmän, sillä tiede ja sovellutukset menevät harppoen eteenpäin.

     Yhtenä esimerkkinä siitä voi olla oman kehomme toimintojen jatkuva tarkkailumahdollisuus digitaalisten sovellutusten avulla. Eräät jopa pakastavat säännöllisesti ulostenäytteensä myöhempiä analysointeja varten.

     Aineeton internet huolto tunkee jätesäiliöihimme kertoman, mikä on koostumus ja milloin kannattaa tulla tyhjentämään ja mitä reittiä pitkin.

     Todennäköisesti ollaan ylös päin kiintyvästi kaareutuvalla kehityskäyrällä, jossa on pikku juttu opettaa ict-sovellus alan julkaisuista diagnostisoimaan sairaus paremmin kuin etevimmät lääkärit.

     Kaikki pelkäävät kummitusta, mutta kukaan ei ole sitä nähnyt. Poliitikkojen pitäisi reagoida ristiriitaiseen näkymää: automaatio vie kiihtyvästi työpaikkoja, mutta maassamme vuosikymmen eteen päin tarvitaan 400 tuhannen henkilön verran käsiä tekemään työtä. Oma työvoima ei riitä, vaikka meillä on 300 tuhatta työtöntä. Onneksi saatiin ehkä kymmeniin tuhansiin nouseva pakolaisjoukko, joista kunnon kotouttamisella saadaan apua työvoimapulaan ja eteenkin jatkuvasti kasvavalle vanhusryhmälle auttavia käsiä.

      Tulevaisuuden hahmottamisen vaikeutta lisää vielä se, että toinen puoli nuorisosta hallitsee digisovelluksia, toinen puoli ei. Saman suuntainen suhde on vanhemmalla ikäluokilla.

     Murros ei mene ohi. Kehityksen meri tuo jatkuvasti aaltoja, joiden harjalle evoluutio alati työntää surfaajia nauttimaan kehityksen antimia. Osa putoaa mereen, ellei edistys ole terveellä pohjalla.

perjantai 1. tammikuuta 2016

1789. Potilasjärjestelmä Apotti, tuleeko mitään

     Talouselämässä 44/2014 Lauri Ojala kirjoitti Suomen digitalisoinnin ontumisesta. Aivan syystä. Esimerkkinä hän käytti hallituksen esitystä energiatehokkuuslaiksi. Siinä hänen mukaansa ei ole huomioitu uusimman digiteollisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Sipilän hallitus on ottanut agendalleen sähköälyverkot, mutta mitään ulos päin näkyvää ei ole tapahtunut asian etenemisessä.

    Yhtä huolestuttavampaa myös on, että Suomi on pudonnut kelkasta myös digitalisoinnin hyödyntämisestä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa, vaikka tämä oli nimenomaan Sipilän tavoite.

      Tämä näkyy muiden muassa siinä, että jokainen sote-alue ja todennäköisesti myös keskustan jokainen itsehallinnollinen alue kehittävät omia ict-sovellutuksiaan toisistaan tietämättä ja toisiaan kuuntelematta.

    Murheellisin esimerkki on pääkaupunkikuntien ristiriitoja täynnä oleva 450 000000 euron budjetin potilastietojärjestelmä Apotti, jossa kuitenkaan Espoo ei ole mukana.  Apotin vaikeudet ovat erittäin turmiollista, koska juuri tallaisten järjestelmien avulla julkisen sektorin tuottavuutta voidaan kohottaa ja aivan erityisesti  sosiaali- ja terveystoimessa.

     Se mitä median kannattaisi digitalisoinnissa ja älyjärjestelmissä seurata, on muiden muassa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carean ict-järjestelmien kehittäminen ja sen eteneminen. Siinä ovat mukana Fujitsu toimittajana ja VTT asiantuntijana. On siis panostettu.

     Jos tässä hankkeessa onnistutaan, sillä on suuri merkitys sekä asianomaiselle soteyhtymälle että rohkaisijana koko julkiselle sektorille. Niin paljon jälkimmäinen on saanut viime aikoina ict-aikomuksistaan kuraa niskoilleen.