Valtiovarainministerin aloituspuheenvuoro oli odotetun ärhäkkä,
puolustukseen sopivan perusteellinen ja harkitun ilmaisuvoimainen. Siitä kuului
ja näki heti, että Stubb ei enää keskustelussa asiaa palaa paitsi loppupuheenvuorossaan,
jossa hän esiintyi nöyränä.
Keskustelun pääsisältö oli kuitenkin lain valmistelun heikko
taso. Tässä tuli esiin, kuinka sukupolvet vierivät etten päin ja samat asiat täytyy
keksiä aina uudestaan. Sääliksi käy kansliapäällikkö Tiina Astolaa, joka on jo
1970-lvuvlta lähtien ollut mukana kymmenissä lainsäädännön tason nostamishakkeissa.
Milloin lisättiin lainvalmistelijoiden koulutusta, milloin laadittiin uusia
oppaita ja milloin pohdittiin vaikutuksien selvittämistä. Ei saa olla kyyninen,
mutta kannustavassa mielessä on todettava, että kymmenistä vaikuttavuuden selvittämistoimenpiteistä
huolimatta vaikuttavuuskysymys on jäänyt kylmenneeksi ongelmaksi. Täytyy vain uskoa,
että uudet vereksiset voimat tuovat puhtia ongelman ratkaisemiseen.
Eduskunnan pohdinta lainsäädännön tasosta on eteenkin nyt
oikea ongelma, mutta se on ainakin osin hurskastelua, koska syys nykytilaan on
hallituspuolueiden. Suuressa salissakin todettu hallituksen itse aiheuttama kiireriippuvuus
on keskeinen syy heikkoon tasoon. Toinen syy kiistämättä on hallituksen noudattama
tarkoituksenhakuinen salaamislinja ja luulo, että se voi ohittaa
prosessikaavion nimissä huolellisen valmistelun.
On varmaa, että jos hallituksen kaavailemat lakiesitykset
olisivat menneet normaalin virkamiesvalmistelun ja asianosaisten kuulemisen
kautta, esitykset olisivat olleet ilman kiirettä nähtyjä tasokkaimpia.
Onneksi Sipilä näytti ottavan onkeensa vanhan komiteatyöskentelyn
uudelleen käyttöön ottamisesta.
Kommentit
Lähetä kommentti