Musiikin voima perustuu siihen, että musiikki
antaa kokonaisvaltaisien ruiskeen aivojen limbisille tunnealueille, koko
aivojärjestelmälle. Se toimii valtavana virittäjänä eri aivokeskuksille.
Uusimalla aivokuvantamisella tämä on voi osoittaa monissa tutkimuksissa.
Tutkimuksien mukaan musiikki auttaa aivohalvauksista ja aivovammoista toipumisissa. Se vaikuttaa mielentilaan ja mielialaan ja lieventää kivuista kärsivien oloa. Se helpottaa depressiossa.
Musiikin ihmeellisen parantavasta voimasta oli tänään juttu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä, jossa yhdysvaltalaine Melody Gardotin kertoi toipuneensa kitaran soittamisen ja opiskelun avulla liikenneonnettomuudessa saamastaan aivovammastaan. Hänen tapauksessaan yhdistyvät opiskelun aivoja virkistävästi rasittava ja liikkeelle paneva ponnistelu sekä itse musiikin kuulemisen aiheuttama mielihyvä.
Gardotin tapaus on esimerkki siitä, että musisointi sen lisäksi, että se tuottaa aivoja virkistävää mielihyvä, se jumppa niitä aivolohkoja, joissa on tajuttava, miten nuotit saadaan instrumentista soimaan kauniisti ja miellyttäväsi. Itse instrumentilla soitettu musiikki myös opettaa aivoja, miten kädet ja sormet mototorisesti parhaiten toimivat soittimen näppäimillä. Tämän oppiminen on mielihyvän tunnetta vahvistavaa.
Soittaminen ja sen opiskelu on oikea superruiske aivoille. Se panee kauttaaltaan aivot hyrräämään motoriikassa ja tunteissa
Lapsille, jotka nuorena kuulevat ja kuuntelevat musiikkia (esimerkiksi Bach, Mozart), se auttaa matematiikassa. Rytminen musiikki edistää motoristen käskyjen vastaan ottamista. Kaiken kaikkiaan runsas musiikki elvyttää opiskelua.
Musiikilla on suora yhteys tunteisiin. Se onkin kuin huumetta Se vaikuttaa aivoja virkistävien dopamiinin tuotantoon. Kuunneltu musiikki voi olla räpistä Motzartiin, kunhan se tuntuu miellyttävältä. Soittimella itse soitettu musiikki antaa suurimaan hyödyn aivoille.
Tutkimusten mukaan musiikkia voidaan käyttää myös työuupumuksen ja kipujen hoitoon. Aiemmin sitä on käytetty muiden muassa ADHD:n, skitsofrenian riippuvuuksien, Parkinsonin ja Alzheimerin tautien hoitoon.
Musikaalisuuden karkeat piirteet periytyvät. Mutta ne voivat hypätä sukupolven yli jälkiä jättämättä yliloikattuun. Musiikkigeenit saaneelle geenit voivat olla myös piilossa koko iän. Tästä syystä jokaisen tulisi kokeilla, kuinka musikaalien itse on.
Pitääkö olla musikaalinen saadakseen musiikista apua aivoille ja toipumiselle. Ei tarvitse olla, sanovat tutkijat. Lapsuudesta tuttujen kappaleiden kuunteleminen nostaa miellyttäviä tunteita pintaa
Lähteet: Yle TV1, Aamu-tv, fysiatri Juha Pekka Kouri ; HS, Jean Sibeliuksen juhlavuosi 2015; Helsingin Yliopisto-lehti,
8/2014; HS, Nyt liite, 12.12.2015
Tutkimuksien mukaan musiikki auttaa aivohalvauksista ja aivovammoista toipumisissa. Se vaikuttaa mielentilaan ja mielialaan ja lieventää kivuista kärsivien oloa. Se helpottaa depressiossa.
Musiikin ihmeellisen parantavasta voimasta oli tänään juttu Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä, jossa yhdysvaltalaine Melody Gardotin kertoi toipuneensa kitaran soittamisen ja opiskelun avulla liikenneonnettomuudessa saamastaan aivovammastaan. Hänen tapauksessaan yhdistyvät opiskelun aivoja virkistävästi rasittava ja liikkeelle paneva ponnistelu sekä itse musiikin kuulemisen aiheuttama mielihyvä.
Gardotin tapaus on esimerkki siitä, että musisointi sen lisäksi, että se tuottaa aivoja virkistävää mielihyvä, se jumppa niitä aivolohkoja, joissa on tajuttava, miten nuotit saadaan instrumentista soimaan kauniisti ja miellyttäväsi. Itse instrumentilla soitettu musiikki myös opettaa aivoja, miten kädet ja sormet mototorisesti parhaiten toimivat soittimen näppäimillä. Tämän oppiminen on mielihyvän tunnetta vahvistavaa.
Soittaminen ja sen opiskelu on oikea superruiske aivoille. Se panee kauttaaltaan aivot hyrräämään motoriikassa ja tunteissa
Lapsille, jotka nuorena kuulevat ja kuuntelevat musiikkia (esimerkiksi Bach, Mozart), se auttaa matematiikassa. Rytminen musiikki edistää motoristen käskyjen vastaan ottamista. Kaiken kaikkiaan runsas musiikki elvyttää opiskelua.
Musiikilla on suora yhteys tunteisiin. Se onkin kuin huumetta Se vaikuttaa aivoja virkistävien dopamiinin tuotantoon. Kuunneltu musiikki voi olla räpistä Motzartiin, kunhan se tuntuu miellyttävältä. Soittimella itse soitettu musiikki antaa suurimaan hyödyn aivoille.
Tutkimusten mukaan musiikkia voidaan käyttää myös työuupumuksen ja kipujen hoitoon. Aiemmin sitä on käytetty muiden muassa ADHD:n, skitsofrenian riippuvuuksien, Parkinsonin ja Alzheimerin tautien hoitoon.
Musikaalisuuden karkeat piirteet periytyvät. Mutta ne voivat hypätä sukupolven yli jälkiä jättämättä yliloikattuun. Musiikkigeenit saaneelle geenit voivat olla myös piilossa koko iän. Tästä syystä jokaisen tulisi kokeilla, kuinka musikaalien itse on.
Pitääkö olla musikaalinen saadakseen musiikista apua aivoille ja toipumiselle. Ei tarvitse olla, sanovat tutkijat. Lapsuudesta tuttujen kappaleiden kuunteleminen nostaa miellyttäviä tunteita pintaa
Lähteet: Yle TV1, Aamu-tv, fysiatri Juha Pekka Kouri
Kommentit
Lähetä kommentti