Pakkolakeja ja työpakkasopimista puolustavat hokevat uuvuttavan
säännöllisesti Saksaa esimerkkinä menestyksellisestä työmarkkinauudistuksesta ja
sen tuomasta kilpailuedusta. Tämä esimerkki on vailla pohjaa.
Ensiksi täytyy huomata, että Saksan talous on ylivoimaisesti
EU:n suurin. Kun suuri talous ryhtyy yhtenäisessä talousalueessa ensimmäisenä
toimenpiteisin viennin edistämiseksi, se vääjäämättä heikensi pienenpien EU-maiden
taloutta. Tämä näkyi Saksan vaihtotaseen kasvuna, joka puolestaan näkyi
naapurien vaihtotaseiden alijääminä. Tämä toi kilpailuetua Saksalle. Tämän
lisäksi suurena taloutena Saksa erityisesti hyötyi euron kalleudesta ja 2000-vuosikymmenen
alun korkeasta korkotasosta. Se pystyi korosta huolimatta, suurena luotettavana
taloutena, velkarahalla investointeihin.
Saksan 2000-luvun alun kehitysloikkaa voidaan verrata rikkaan
miehen ensirokotteen varastamiseen köyhiltä. Tämän seurauksena köyhät naapurit sairastuivat
ja sillä aikaa maa vetäisi kilometrin etumatkan. Nyt nämä kaikki köyhät rokottavat
yhtä aikaa vanhentuneella rokotteella suonen täydellä itsenään, mutta etumatka
säilyy ja rokottajat sairastuvat vain lisää. Suomi rokottaa oikein olan takaa potilaiden
kaatuillessa vuoron perätään vuoteeseen.
Saksan mallissa työvoimakustannusten alentaminen perustui ennen kaikkea 0- ja paikalliseen sopimiseen. Saksan vientiyrityksistä on suurin osa perheyrityksiä, joten työtekijä- ja työnantajapuolet välillä on perinteisesti vallinnut paikallisisin sopimuksiin tarvottavaa luottamusta.
Se on varmaa, että Saksan pätkätyöreformin seurauksena maahan tuli suuri työtätekevien kaupunkilaisten köyhälistöluokka.
Se on varmaa, että Saksan pätkätyöreformin seurauksena maahan tuli suuri työtätekevien kaupunkilaisten köyhälistöluokka.
Kommentit
Lähetä kommentti