Siirry pääsisältöön


1734. Hälyttäviä tieoja lasten liikkumattomuudesta

     Puolet alaluokkalaista ja yksi viides osa yläluokkalaista liikkuu tarpeeksi. Eilisen IL:n erikoislääkärin jutun mukaan eräät lapset eivät osaa juosta ja pelästyvät hengästymistä. Kuperkeikan teko ei onnistu puhumattakaan leuanvedosta. Tuhansille perheille tutua, että lapset koulusta päästyään menevät lukkojen taakse omiin huoneisiinsa räpläämään kännyköitään ja katsomaa youtubea.

     Se miksi kännykkä voittaa liikkumisen on jo mutkikas kysymys, sillä on myös totta noin 10-15 prosenttia harrasta monipuolisesi liikuntaa. Naapurissa saattaa asua poikia, jotka käyvät yhteensä kymmenen kertaa viikossa jalkapallo-, jääkiekko- ja  säbäharjoituksissa. Vastaavasti toisella puolen on nuorisoa, joka säikähtää sykkeen nousua.

     Ehkä hälyttävin ilmiö on fyysiseen ponnistellun tottumattomuus. Tämä tulee ilmi cooperin testissä, jossa juoksemin lopetetaan kuin seinään kerran huokaisten aikomustakaan ponnistella läkähdyksiin. Tätä voidaan pitää eräänä indikaattorina hyvinvointipalveluin adaptoitumisesta, tottumisesta.

     On väärin syyttä yksinomaan vanhempia ja koulua jälkikasvun vähäisestä liikunnasta. Perimmäiset syyt saavat alkunsa teknologian aiheuttamista elämän tapamuutoksista. Japanissa ja Koreassa on jopa havaintoja jatkuvasta näyttöruutuun tuijottamista johtuvasta likinäköisyyden lisääntymisestä. Onko vain ajan kysymys, milloin evoluutio alkaa supistaa fyysisen voiman edellyttämiä elintoimintoja, keuhkojen tilaavuus pienenee, jne?

     Ylen aamu-tv:ssä tänään esiintynyt Liikkuva koulu-kärkihankeen ohjelmajohtaja Antti Blom toi selkeästi esille liikunnan kantavan voiman merkityksen aikuisiässä. Se joka on nuorena tottunut liikkumaan, elää paremman ja pitemmän elämän.            

 
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Lähetä kommentti
Lue lisää

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j
Lähetä kommentti
Lue lisää

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *