Siirry pääsisältöön


1721. Muutos on kehityksen ainoa välttämätön edellytys

     Ehkä kaikkien aikojen tiivistys muutoksen puolesta on Bertolt. Brechtin tokaisu. – Mikä on, ei pysy. Muutos on siis välttämättömyys. Kaikki muutokset eivät tietenkään ole kehitystä. Ikävimmin tämän kokee vakavasta sairaudesta kärsivä henkilö, jonka tilanne vain pahenne päivä päivältä.

     Teemaan ei ole hyödyllistä kytkeä maailman kaikkeutta, mutta sen verran täytyy mainita, että jos universumissa muutos loppuu, jäljelle ei jää kuin äänetön pimeys. Siitä ei voida sanoa, onko se edes ääretöntä, koska mitään ei ole.

     Jo pääsisi soten kanssa aamupalalle, se osaisi kertoa muutokselle muutamia yleispäteviä syitä.

     Ensiksi muutoksen pakottaa historia, lyhyt tai pitkä. Edellisestä hyvä esimerkki on Itävallassa 1900- vuosisadan vaiheessa syntynyt art nouveau taidesuuntaukseen kuulunut sessionismi. Se edustajat kerta kaikkiaan kyllästyivät keisarin ja valtion taidetalon sanelemaan ainoaan sallittuun koristeellisen konservatiiviseen tyylilajiin perustamalla vapautta, irrottelua ja seksialisuutta ilmentävän kuva- rakennustaidemuodon. Se kyllä lopahti nopeasti. Jälkimmäisestä kelpaa esimerkiksi Venäjän vallankumous, jossa vanha oli tullut tiensä päähän suistamalla maan sekasortoon ja kurjuuteen, siis ei edistystä.

     Toiseksi muutoksen voi aiheuttaa ongelma. Tässä kohta sote nyökyttelisi innokkaasti. – Nykysysteemi ei pelitä, vaan vaaditaan valtava reformi.

     Kolmanneksi innovaatiota on pidetty kaikkina aikoina väkevinä muutoksen ajurina. Digitalisaation mahdollisuudet ovat tästä luonteva esimerkki.

     Neljäntenä ja ehkä elinvoimaisin ja hedelmällisin muutoksen momentum lähtee paremman tulevaisuuden tavoittelusta. Siina kytkeytyy kauniisti yhteen vain ihmiselle luotu ominaisuus katsella kauaksi tulevaisuuteen. Tähän liittyy valitettavasti filosofinen ongelma: Tulevaisuutta ei ole, on vain tämä hetki. Mutta tämän saivartelu saa nopeasti sote-seuralaiselta lähtöpassit, kun tämä muistuttaa ilmastomuutokseen hidastamisen välttämättömyydestä.
     

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *