Siirry pääsisältöön


1714. Pienten yritysten rooli sotessa epäselvä

     Sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmä nytkähti selvästi eteen päin aluejaon ratkettua. Sipilän osasto korosti monta kertaa, ettei asia voi tyssätä yhteen lukuun. Kyllä se ratkesi lukuun 18, joka on tulevien itsenäisten hallintoalueiden (nykyisten maakuntien) lukumäärä.

     Luku 18 kannattaa jättää rauhaan ja sen sijaan tarkastella, mitä viime päivinä hoetut vapaa valinta, raha seuraa asiakasta sekä neljän miljardin säästötavoite merkitsevät.

     Asiakkaan vapautta valita hoitopaikkansa on periaatteessa hyvä ratkaisu. Yksinkertaisimmillaan toteutettuna se voisi merkitä, että potilas marssii lähimpään yksityiseen, julkiseen tai yhteisön terveysasemalle, joka lähettää laskun sote-alueen keskusyksikköön. Tämä olisi helppoa, kevyttä ja jopa kaunista hallintoa, mutta ah niin kallista.

     Ensiksi on selvää, että palvelujen kysytä kasvaisi, koska ihmiset luonnollisesti hoidattaisivat kunnolla itsensä. Tämä on niin vaikea pulma, että jätetään se tässä rauhaan.

     Toiseksi ehkä olisi kuitenkin aivan aluksi parasta pohtia, miten 1980-luvulla pintaan noussut palvelupakettikonsepti tässä toimisi. Hyvinhän se toimisi, koska siinä on etukäteen määritelty pakettiarsenaali, jossa kullekin paketille on ennakkoon suunniteltu sisältö, laatu ja hinta.

     Silti epävarmaksi jää pystytäänkö edes terveyden- ja sosiaalihuollon peruspalvelut paketoimaan standardituotteiksi edes niin, että niihin voitaisiin hyllystä ottaa lisäpalveluja. Potilaan kunkin sairauden persuspakettiin lisättäisiin siis standardielementtejä, jotka yhdessä peruspaketin kanssa muodostaisivat palvelukokonaisuuden. Sille voitaisiin etukäteen laskea listahinta ja sillä olisi myös etukäteen määritelty laatutasoja -takuu. Kuulosta monimutkaiselta, mutta niin se onkin.

     Kolmanneksi, tämä ei riitä. Kulloisena hetkenä saatu palvelun taso ja hinta ovat tärkeitä tekijöitä potilaalle, palvelun tilaajalle ja tuottajalle. Tärkein kuitenkin puuttuu: palvelun (hoidon) vaikuttavuus. Tästä näkökohdasta kumpuaa väitteet, että terveydynhoito ja sosiaalihuolto eivät voi olla pelkästään yritysten varassa. Toinen väite, etteivät yritykset ole kiinnostuneita seuraamaan eri hoitomuotojen vaikutuksia, on myös otettava vakavasti.

     Ainakaan koko valtakunnan tasolla tämä ei ole mielekästä. Aina löytyy ilkimys, joka väittää, että yritysten ei kannata pyrkiä korkeaan laatuun, sillä silloin kysyntä vähenisi. Tämä on kovin yksipuolinen väite.

      Joka tapauksessa jo yllä hahmoteltu antaa kuvaa, kuinka monimutkaisesta uudistuksesta on kyse. Ei ole varmaa meneekö reformi edes karkeasti edellä kuvatun kiinnekohtien kautta. Näiden lisäksi rahoituskanavat ja verotus vaativat omat alareforminsa. Edelleen on epäselvää, miten asiakkaaksi listautuminen tapahtuu, miten laatua ja kustannuksia valvotaan ja kuka ohjaa kokonaisuutta. Kysymyksiä riittää, mutta vastauksista on pulaa.

     Neljänneksi näin monessa kohdin avoimena olevassa reformissa neljä miljardin euron säästöt ovat liian optimistisia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *