Puolet alaluokkalaista ja yksi viides osa yläluokkalaista liikkuu tarpeeksi. Eilisen IL:n erikoislääkärin jutun mukaan eräät lapset eivät osaa juosta ja pelästyvät hengästymistä. Kuperkeikan teko ei onnistu puhumattakaan leuanvedosta. Tuhansille perheille tutua, että lapset koulusta päästyään menevät lukkojen taakse omiin huoneisiinsa räpläämään kännyköitään ja katsomaa youtubea. Se miksi kännykkä voittaa liikkumisen on jo mutkikas kysymys, sillä on myös totta noin 10-15 prosenttia harrasta monipuolisesi liikuntaa. Naapurissa saattaa asua poikia, jotka käyvät yhteensä kymmenen kertaa viikossa jalkapallo-, jääkiekko- ja säbäharjoituksissa. Vastaavasti toisella puolen on nuorisoa, joka säikähtää sykkeen nousua. Ehkä hälyttävin ilmiö on fyysiseen ponnistellun tottumattomuus. Tämä tulee ilmi cooperin testissä, jossa juoksemin lopetetaan kuin seinään kerran huokaisten aikomustakaan ponnistella läkähdyksiin. Tätä voidaan pitää eräänä indikaattorina hyvinvointipalvel
Maailmassa parhaiten jaettuna on terve järki, sillä kukaan ei halua sitä enempää, kuin hänellä sitä on. (Descartesia mukaillen)