Siirry pääsisältöön


1701. Tekeekö Soini villeniinistöt


     Päivän HS:ssä oli analyysi perussuomailaisten hallitustyöskentelystä. Sen mukaan perussuomalaisten apupuolueeksi liukumisen estämiskesi puolueen pitäisi repäistä kunnolla kannattajakuntaansa innostavalla tavalla.

     Ehkä näin. Mutta puolueen tulevaisuuden kannalta suuri kohtalon kysymys on, mistä löytyy Vennamon ja Soinin typpinen puoluejohtaja kansanliikkeen kärkihahmoksi tulevaisuudessa. Ehkä hän on jo olemassa, mutta hahmon ei ole annettu saada huutaa sanojaan julkisuuteen.

     50-luvulla pienviljelijät panivat pyhäaamuisin limodanivaatteet päälle ja menivät kioskille juomaan pilsneriä ja puhumaan hallituksen vääryyksistä. Sen ajan tunnelmat ja tunnot olivat sellaisia, että Veikko Vennamo oli näille kioskeilla istujille ja talon nurkkien pyhäsillä ruohikoilla makoileville pihapoliitikoille ainut toivo paremmasta. Vennamon retoriikka antoi toiveille aineellista kehikkoa ja habitus suunnan paremman tekijöistä. Soini on toiminut täsmälleen oppi-isänsä mukaisesti, mutta kuitenkin omana Soininaan.

     Aika puhuu Soinin väistymisen puolesta. Lähtötilanne, jossa PS onnistui ja joutui kohtalonomaisesti pääsemään ja menemään hallitukseen, oli sille mitä surkein. Se jouti eniten poikkeamaan maan taloudellisesta tilanteesta johtuen ohjelmastaan hallituksesta päätettäessä ja myöhemmin antamaan periksi äänestäjäkunnalle antamistaan lupauksista.

     Tässä tilanteessa Soini saattaa tehdä villeniinistöt, eli lähteä hallituksesta ennen nelivuotiskauden loppua. Silloinhan hän olisi saanut tyydytettyä suuren osan täyttymyksestään ministerinä toimimisesta, eikä edessä olisi varmaa vaalitappiota.

     Lohdullista PS:lle on, että se luokka, joka ei koe kodikseen vasemmistoa, kristillisiä eikä keskustaa puhumattakaan RKP:tä ja kokoomusta, on pysyvä ja kasvava. Köyhyys ja osattomuus lisääntyvät. Tämä muodostaa kuunsillan PS:n tulevaisuudelle, mutta mistä hahmo joukkojen kokoamiselle Soinin jälkeen.
     

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *