Vanha sääntö on, että kysymykset paljastavat kysyjän asiantuntemuksen.
Tämä näkyi karusti ministeri Sanni Grahn-Laaksosen avoimessa kirjeessä korkeakouluille
28.10. Sen kieli on epämääräinen ja fokus puutuu. Kirje on poliittinen
roiskaisu suuntaan, jossa oletetaan korkeakoulujen majailevan. Se osui suolle.
Ministeri muiden muassa kysyy. – Millä alaoilla aiotte olla
maailman kärjessä vuonna 2025? Kysymys paljastaa, että ministeri ja kirjeen
kirjoittajat eivät ole perillä tutkimuspressien luonteesta ja miten tutkimukset
etenevät.
Tutkimusala käsite on ensiksi jäsentämisen apuväline ja toiseksi
hallinnollinen termi. 2000-luvun tutkimukset etenevät lähinnä ilmiöiden
suuntaamina, eivätkä alojen. Hyvänä esimerkkinä ovat aerosolien vaikutuksien ja
synteettisen lihan tutkimukset
Kysymyksen aikajänne vuoteen 2015 mennessä on hölmö. Siihen
ei tarvitse vastata.
Hyvän kuvan tutkimuksen luonteesta saa seuratessa, miten
synteettistä lihaa pyritään saamaan aikaan. Rahoitusta hankkeeseen myöntäessään
amerikkalainen säätiö ensin selvittää tutkimushankkeen ainut laatuisuuden, merkittävyyden, vetäjän meriitit,
johtamiskyvyn ja verkostot. Tähänkö hallituksella on kykyä, kun se suuntaa strategisia
lisäpanostuksia tekojen mukaan, kuten kirjeessä todetaan.
Ministeri on kirjesään hyvin varma, että päällekkäisyyksistä
pitää päästä eroon. Synteettisen lihan tutkimuksessa katsotaan suureksi eduksi,
että sitä tukivat edistyksellisellä tavoilla muiden muassa USA ja Hollanti. Kun
ministeri puhuu tutkimuksesta, niin yhtäkkiä alan toimijoita ei saikaan olla
kuin yksi tai muutama, vaikka hän muutoin kannattaa avointa kilpailua.
Ministeriltä olisi odottanut, että hän olisi käsitellyt jäsentyneemmin
erikseen tutkimusprosesseja ja erikseen opetus- ja oppimisprosesseja. Tämä vain
lisäsi kirjeen epämääräisyyttä.
Ideana tulisi olla, että yliopistoista ja korkeakouluista valmistuneilla
on osaamista osata jatkaa eteenpäin ja sitä kautta työelämään. Pitää hyväksyä se,
ettei ole mitään saavutusten kasaantumista, vaan erilaisten kokeilujen kautta
ote työelämästä vahvistuu. Siksi kirjeen oletus, että nyt pitää kouluttaa viiden
vuoden päähän avautuville ammateille työvoimaa, on utopiaa. Tässä ei ole mikään
maa onnistunut.
Kirjeen käskyttävä luonne on sitäkin oudompi, kun otetaan
huomioon Suomen sijoitus kolmen merkittävimmän yliopistoja vertailevan
laitoksen tulokset. Niin mukaan 20000 yliopiston 500 kärkijoukkoon kuuluu yhdeksän
suomalaista yliopistoa.
Kommentit
Lähetä kommentti