Siirry pääsisältöön


1699. Ministeri Grahn-Laaksosen kirje yliopistoille tupsahti suohon


     Vanha sääntö on, että kysymykset paljastavat kysyjän asiantuntemuksen. Tämä näkyi karusti ministeri Sanni Grahn-Laaksosen avoimessa kirjeessä korkeakouluille 28.10. Sen kieli on epämääräinen ja fokus puutuu. Kirje on poliittinen roiskaisu suuntaan, jossa oletetaan korkeakoulujen majailevan. Se osui suolle.

     Ministeri muiden muassa kysyy. – Millä alaoilla aiotte olla maailman kärjessä vuonna 2025? Kysymys paljastaa, että ministeri ja kirjeen kirjoittajat eivät ole perillä tutkimuspressien luonteesta ja miten tutkimukset etenevät.

     Tutkimusala käsite on ensiksi jäsentämisen apuväline ja toiseksi hallinnollinen termi. 2000-luvun tutkimukset etenevät lähinnä ilmiöiden suuntaamina, eivätkä alojen. Hyvänä esimerkkinä ovat aerosolien vaikutuksien ja synteettisen lihan tutkimukset

    Kysymyksen aikajänne vuoteen 2015 mennessä on hölmö. Siihen ei tarvitse vastata.

     Hyvän kuvan tutkimuksen luonteesta saa seuratessa, miten synteettistä lihaa pyritään saamaan aikaan. Rahoitusta hankkeeseen myöntäessään amerikkalainen säätiö ensin selvittää tutkimushankkeen ainut laatuisuuden, merkittävyyden, vetäjän meriitit, johtamiskyvyn ja verkostot. Tähänkö hallituksella on kykyä, kun se suuntaa strategisia lisäpanostuksia tekojen mukaan, kuten kirjeessä todetaan.

     Ministeri on kirjesään hyvin varma, että päällekkäisyyksistä pitää päästä eroon. Synteettisen lihan tutkimuksessa katsotaan suureksi eduksi, että sitä tukivat edistyksellisellä tavoilla muiden muassa USA ja Hollanti. Kun ministeri puhuu tutkimuksesta, niin yhtäkkiä alan toimijoita ei saikaan olla kuin yksi tai muutama, vaikka hän muutoin kannattaa avointa kilpailua.

     Ministeriltä olisi odottanut, että hän olisi käsitellyt jäsentyneemmin erikseen tutkimusprosesseja ja erikseen opetus- ja oppimisprosesseja. Tämä vain lisäsi kirjeen epämääräisyyttä.

     Ideana tulisi olla, että yliopistoista ja korkeakouluista valmistuneilla on osaamista osata jatkaa eteenpäin ja sitä kautta työelämään. Pitää hyväksyä se, ettei ole mitään saavutusten kasaantumista, vaan erilaisten kokeilujen kautta ote työelämästä vahvistuu. Siksi kirjeen oletus, että nyt pitää kouluttaa viiden vuoden päähän avautuville ammateille työvoimaa, on utopiaa. Tässä ei ole mikään maa onnistunut.

     Kirjeen käskyttävä luonne on sitäkin oudompi, kun otetaan huomioon Suomen sijoitus kolmen merkittävimmän yliopistoja vertailevan laitoksen tulokset. Niin mukaan 20000 yliopiston 500 kärkijoukkoon kuuluu yhdeksän suomalaista yliopistoa.
     

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *