Tämä vanha totuus on tulee mieleen Sipilän hallituksen käsittämättömästä
luottamuksesta siihen, mitä se tekee. Se uskoo kuin vuoreen, että työehtojen heikentäminen
ja budjetin raju painopisteen siirtäminen yrityselämän oletettuja tarpeita
tukemaan, olisi kansakunnan etujen mukaista. Toisaalta hallitus menettelee juuri
niin, kuin suomalaisen politiikan vanha sääntö opettaa: jaa omille ja tue
niitä, joilta luulet apuja saavasi.
Niinpä niin. Poliittisen johtamisen ytimessä vallitsevat
toisenlaiset lait kuin yritysjohtamisessa. Tämä tuli ilmi kuunnellessa Kone
Oy:n arvostetun entisen toimitusjohtaja Matti Alahuhdan haastattelua sunnuntain
Yle1:n Arto Nybergin ohjelmassa.
Alahuhdan mukaan suurimpia yritysjohdon virheitä ovat:
*johdon innostuksen sammuminen
*johon liian kapea-alainen kuva ja mittarit yrityksen menestymiseen
vaikuttavista tekijöistä. Jokin mittari saattaa näyttää pahaa, mutta toinen mittari voi
kumota tämän monin kertaisesti
*laajentuminen läheiselle toimialalle, joka on kuitenkin
vieras (esimerkiksi asiakkaiden tarpeet).
Alahuhdan mukaan poliittisuus ja sidosryhmien paineet tuovat
omat kompromisseja suosivat päätöksensä, jotka eivät edistä radikaaleja uudistuksia,
vaan mieluimmin pitäytymistä vanhaan. Johtajaa päätökset pitäisi olla selkeitä
ja varmoja. Alahuhta ei ottanut kantaa niin sanottuun kätilöpäätökseen.
Päivän HS:ssa Raimo Sailas kritisoi hallituksen hapuilua ja
päätösten veivaamista.
Onko nyt Sipilän hallitus pudonnut Alahuhdan varaottamiin
suden kuoppiin? Kyllä on.
Sipilä siirsi oman johtamistapansa ja -menetelmänsä
yritysmaailmasta suoraan poliittiseen toimintaympäristöön luullen virheellisesti
osaavansa toimia johtajana olkoon toimiala mikä tahansa. Niin ei näytä tapahtuvan.
Hallituksen työilmapiiri rakoilee ja innostus suuntautuu
omien rivien kasassa pitämiseen. Joiltain osin hallitus kulkee lähes koomisesti
sokkona hapuillen tukea huonekaluista, kuten lomarahojen pyörittely osoitti.
Sipilän hallitus ei osannut lukea oikein kansakunnan menestykseen
vaikuttavia mittareita, vaan ylenkatsoi koulutuksen ja tutkimuksen merkitykset panostaen
sokeasti yritysten tukemiseen.
Tällaista painopisteasettelua voidaan pitää jo katastrofaalisena
virheenä. Koulutus ja tutkimus pelastivat meidät 90- luvun lamasta.
Tutkimusten mukaan suorat yritystuet vääristävät kilpailua
ja pitävät kaatumassa olevia yrityksiä muutaman vuoden hengissä sotken
terveiden yritysten markkinoita (Yle, MOT 5.10). Miksi Viking Line ja Tallink Silja
saavat tukia?
Investointitukia ei tarvita, koska markkinarahoitusta on
saatavilla. Tuet päätyvät usein konkurssipesiin, kuten Uudenkaupungin maan
mahtavassa soijatehtaassa SRV:n rakentamana kävi.
yritystuki, johtamistapa, johtamismenetelmä, investointi
Kommentit
Lähetä kommentti