Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on lokakuu, 2015.


1701. Tekeekö Soini villeniinistöt

     Päivän HS:ssä oli analyysi perussuomailaisten hallitustyöskentelystä. Sen mukaan perussuomalaisten apupuolueeksi liukumisen estämiskesi puolueen pitäisi repäistä kunnolla kannattajakuntaansa innostavalla tavalla.      Ehkä näin. Mutta puolueen tulevaisuuden kannalta suuri kohtalon kysymys on, mistä löytyy Vennamon ja Soinin typpinen puoluejohtaja kansanliikkeen kärkihahmoksi tulevaisuudessa. Ehkä hän on jo olemassa, mutta hahmon ei ole annettu saada huutaa sanojaan julkisuuteen.      50-luvulla pienviljelijät panivat pyhäaamuisin limodanivaatteet päälle ja menivät kioskille juomaan pilsneriä ja puhumaan hallituksen vääryyksistä. Sen ajan tunnelmat ja tunnot olivat sellaisia, että Veikko Vennamo oli näille kioskeilla istujille ja talon nurkkien pyhäsillä ruohikoilla makoileville pihapoliitikoille ainut toivo paremmasta. Vennamon retoriikka antoi toiveille aineellista kehikkoa ja habitus suunnan paremman tekijöistä. Soini on toiminut täsmälleen oppi-isänsä mukaisesti, mutt

1700. Henkilöstön edustus johtoelimissä

      Virastodemokratia eli kukoistusaikaansa. Osaston johtoryhmässä oli kolme henkilöstönedustajaa. He toivat sinne esityksiä ja ottivat kirjallisesti kantaa tärkeisiin kysymyksiin ja käyttivät siellä puheenvuoroja. Virastodemokratia näkyi päivittäistoiminnassa runsaina kokouksina, kahdenkeskisinä neuvonpitoina ja kahvipöytäkeskusteluina. Ei siis päivää ilman virastodemokratiaa! Tosin se sai aikaan positiivisuutta muiden muassa tiedotuksessa, koulutuksessa ja nimitysasioissa.      Virastodemokratian vaikutus ei rajoittunut vain sen edustajien kokoukissa pitämiin puheenvuoroihin. Kokousten ollessa joskus tupakansavun täyttäviä ja sekavia, joudun johtoryhmän jäsenyyteni ohella hoitamaan kokouksessa käsiteltävien asialistan tekemisen lisäksi kirjoittamaan pöytäkirjat. Niinpä henkilöstön edustajat kävivätkin usein luonani esittämässä mielipiteitään, mitä asioita pitäisi ottaa esille, joskus jopa näkemyksensä pöytäkirjan yksittäisiin kohtiin.

1699. Ministeri Grahn-Laaksosen kirje yliopistoille tupsahti suohon

     Vanha sääntö on, että kysymykset paljastavat kysyjän asiantuntemuksen. Tämä näkyi karusti ministeri Sanni Grahn-Laaksosen avoimessa kirjeessä korkeakouluille 28.10. Sen kieli on epämääräinen ja fokus puutuu. Kirje on poliittinen roiskaisu suuntaan, jossa oletetaan korkeakoulujen majailevan. Se osui suolle.      Ministeri muiden muassa kysyy. – Millä alaoilla aiotte olla maailman kärjessä vuonna 2025? Kysymys paljastaa, että ministeri ja kirjeen kirjoittajat eivät ole perillä tutkimuspressien luonteesta ja miten tutkimukset etenevät.      Tutkimusala käsite on ensiksi jäsentämisen apuväline ja toiseksi hallinnollinen termi. 2000-luvun tutkimukset etenevät lähinnä ilmiöiden suuntaamina, eivätkä alojen. Hyvänä esimerkkinä ovat aerosolien vaikutuksien ja synteettisen lihan tutkimukset     Kysymyksen aikajänne vuoteen 2015 mennessä on hölmö. Siihen ei tarvitse vastata.      Hyvän kuvan tutkimuksen luonteesta saa seuratessa, miten synteettistä lihaa pyritään saamaan ai

1698. Onko Venäjän pelko vähentynyt

     Tämä  tulee ensimmäsienä mieleen tarkasteltaessa tuoretta kyselyä, kokevatko suomalaiset Venäjän uhkana. Uhkana pitävien määrä on vähentynyt vuoteen 2014 verratuna viisi prosenttiyksikköä ollen nyt 51 prosenttia.          Slovenian presidentti Borut Pahor sanoi 25. 10 Ylen tv-uutisissa, että EU on kaatumassa valtaviksi paisuneisiin pakolaisvirtoihin. EU:ta perustettaessa tällainen vaara kuului samaan sarjaan kuin pelot maailman väkimäärän kasvamisesta yli maapallon kantokyvyn. Nyt sotien ja vainojen yli maiden rajojen ajamat valtavat väkijoukot ovat muuttamassa EU:n olemassa olon perustaa jokaisen maan alkaessa sulkea alueensa maanhan tulijoilta.        Syyriasta on lähtenyt neljä miljoona pakolaista maan sisäisen pakolaisuuden ollessa kuuden miljoonan luokkaa. Afrikan maiden pakolaisvirta Eurooppaan kasvaa tasaisesti riippumatta siitä, mitä Lähi-idän kriisialueilla tapahtuu.      EU:n johto pitää entistä imperiumi Turkkia avainasemassa kriisin ratkaisemisessa. Maan

1697. Yksityistämisen vaarat

      Luennoissa oli merkille pantavaa, kuinka eleettömästi alustajat esittivät asiansa paikallaan istuen ilman piirtoheitintä ja pysyen tiukasti agendassaan. Yksityistämishallinnon pääjohtaja Aleksander Margolin piti fanaattisen luennon ylistäessään yksityistämisohjelmaa. He olivat määritelleet Neuvostoliiton arvon vuoden 1979 arvossa ja jakaneet luvun väkiluvulla ja näin saaneet yhden voucherin hinnaksi 25 000 ruplaa. Myöhemmin voucherin määrittelyssä oli käytetty teollisten tuotantolaitosten arvoa. Voucherilla kukin kansalainen sai ostaa perustettavien yhtiöiden osakkeita.       Hän kertoi miljoonien ihmisten myyneen arvosetelinsä pilkkahintaan. Akateemikko pääjohtaja kertoi huvittuneena, kuinka Neuvostoliitto oli tuottanut kahdeksan kertaa enemmän traktoreita kuin Yhdysvallat, mutta oli unohtanut korjuuvälineiden tekemisen, jolloin sadot olivat romahtaneet. Hän pelkäsi, että tuottavuuden noustessa ongelmaksi tuli vapatuvan työvoiman työllistäminen.

1696. Laiskuus ja hyvinvointivaltio

        Leikkausten kohteina olevien tuskaisuutta lisää vielä se, että työttömyysturvan leikkaukset, nuorisotakuun ja oppisopimuskoulutuksen heikentäminen ja etsivän nuorityön alas ajo antavat hallitukselta vahvan signaalin näiden leikkausten kohteena olevien laiskuudesta. Hallitus on sen jo melkein äänen sanonut.

1695. Armahduslakia oli mautonta Ylellä elilen verrata nuorisorangaistukseen

     Elisessä A-studio-ohjelmassa käsiteliin tasapuolisesti vastustajien ja kannattajien näkökulmista tehokaan katumisen lakiesitystä ja hallintarekisterikysymystä. Onnistuneina juontajina toimivat Annika Damström ja Markus Liimatainen. Väittelijöinä olivat Kansanedustaja Antti Häkkänen ja Sanna Marin.      Häkkäsen pääargumentit armahduksen puolesta olivat kansainvälisen finanssitoiminnan tehostuminen ja sitä kautta investointien lisääntyminen Suomeen. Näiden argumenttien tarkempaan perusteluun Häkkänen ei ollut näkemyksiä. Niinpä ne jäivät hyvin teoreettiselle tasolle.      Marinin todetessa, että laki suosii pientä erityisryhmää eikä ole kaikille tasapuolinen, Häkkänen tyrmäsi Marinin tämän näkökulman. Häkkänen korosti, että on muitakin tapauksia, jossa jotain erityisryhmää on suosittu, mainiten nuorisorangaistuksen.      Se todella suosii nuoria rikoksentekijöitä, mutta se on ennakolta kaikkien tiedossa sekä myös käytössä, toivon mukaan mahdollisimman vähän. Se sijaan

1694. Terveydenhoidon reformi törmää seinään

     Turhautuneisuus ja väsymys ovat piirtäneet yhä syvempiä vakoja Sipilän reformeja läpi ajavien henkilöiden kasville. Etäistä toivoa vielä on, mutta tv-kommenteista puuttuu polttava tahtoa viedä asioita läpi. Eniten tämä näkyy rehellisen ministeri Rehulan kasvoilla hänen kertoessa viimeisimmistä sote-reformin ongelmista.      Toivon hiipumista ei selitä reformiin sisältyä 4 miljardin euron vuosittainen julkisen menojen säästötavoite. Sipilä ja hänen takanaan seisova kehittäjäporukka on karaistunut selittämään, miten tämä säästö syntyy: ennalta sairauksia estävä työ uudistuu, hoitoketjut integroidaan tehokkaiksi prosesseiksi, jolla kullakin on omistajansa, kussakin prosessin osassa tehdään parhaiten koko hoitoprosessia maksimaalisesti hyödyttäviä toimenpiteitä ja kaikkialla pyritään suunnittelemaan prosessit niin, että osaamiset ovat parhaiten hyödynnettävissä kokonaisuuden kannalta.      Tämä on hyvin haastavaa, mutta Sipilän kehittäjien lausunnoista ja kommenteista päätel

1693. Armahduslaki ja kokoomuksen vaalirahalahjoittajat 2006

Olkoon jänis kuinka viisas tahansa, se on vain jänis, sanoi kettu katsellessaan jäniksen pyyntipuuhia. Metafora tulee mieleen kuunnellessa keskustan entisen puoluesihteeri Korhosen selitystä vuoden 2006 presidentin vaalien rahoituskähminnöistä.      Joka tapauksessa kokoomus jätti laillisesti selvittämättä noin 600 tuhannen euron tukipotin lahjoittajat. Tämä on ristiriidassa kokoomuksen avoimuusdoktriinin kanssa. Kaiken pitäisi olla mahdollisimman avointa. Valtiovarainministeri Stubb puhuu aivan erityisesti avoimuuden puolesta.      Vuoden 2006 kokoomuksen presidentin vaalien rahoituksessa laillisuus toteutuu, mutta moraali ontuu ja avoimuus romahti.      Nyt kokoomus on puuhaamassa armahduslakia veroparatiiseihin varojaan kätkeneille ja veronkiertoa ja harmaata taloutta edistävää hallintarekisteriä.      Eilisessä IL:n verkkolehdessä entinen valtiovarainministeriön ylihohtaja ja nykyinen Aalto Yliopiston kansataloustieteen professori Sixten Korkman kritisoi näitä v

1692. VATT Sipilän pakkolakien tukena

     VATT on pyrkinyt olemaan puolueeton valtion talouden tutkimuslaitos.      Reino Hjerppen aikana tämä onnistui demarisävyistä huolimatta melko hyvin. Ylijohtaja Seija Ilmakunnas oli ay-taustainen toimien melko näkymättömästi.      Ylijohtaja Aki Kangasharju oikeistolaisine ajatuksineen halusi halkaista heti maapallon säkenöiden televisiossa Kataisen ajatuksien puolesta, viljellen lausunnoissaan äkäisiä kuripolitiikkaan kannustavia iskulauseita. Siinäpä on puhdasverinen USA:n markkinatalousmallia kannattava mies.      Rinteen vahingossa nimittämä kaappikoomuslainen Vartiainen viestitti kirjoituksillaan ja sanoillaan työn tarjonnan lisäämisen puolesta. Hän oli täydellinen dynaamisen vaikutusten mies, tosin pehmeän laaman hahmossa.      Stubbin VATT:n ylijohtajaksi nimittämä tuore Anni Huhtala on vielä kääntämätön kortti.  Mutta tänään jyrähti, kun VATT:n kokoomuslaisen Juha Honkatukian johdolla laadittu Sipilän hallituksen linjauksia kiittelevä raportti julkaistiin.

1691. Kuulunko viranhaussa demarileiriin

     Aamulla marssiessani sateisella kadulla berberin kaulukset korville vedettynä vieras hyvin pukeutunut mies veti minut kohteliaasti, mutta päättäväisesti näyteikkunan eteen markiisin suojaa. Tunnistin miehen Paavo Virkkuseksi. – Ennen nimityksen vahvistamista, kysyisin nopeasti, oletko minkään puolueen jäsen. – En. Etkö edes demarien? – En.      Kuukauden ajan toimittuani valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristössä huomasin, että minua ennen oli juuri nimitetty demarien Hannu Vesa ja keskustan Raimo Ikonen sihteeristön erikoistutkijoiksi.      Yritin keskittyä vain omaan työhöni, muta jonkin verran kitkaa syntyi, kun en viihtynyt kahvihuoneessa keskustelemassa politiikasta ja sen merkityksestä sihteeristön toimenkuvaan.      Myöhemmin sihteeristö hajotettiin sen luottamuksen heikentyessä toimia riippumattomana konsultoivana asiantuntijayksikkönä.   Ministeriön sisäisten poliittisten kärhämät olivat lakkauttamisen toinen syy.      Myöhemmin Hannu Vesa nimitet

1690. Ylellä valtakunnan syyttäjältä ei poliittisille virkanimityksille

     Valtakunnan syyttäjä Matti Nissien ja Työ- ja hyvinvointilaitoksen johtaja Marina Erhola vastustivat rajusti Ylen illan tv-uutisissa poliittisia virkanimityksiä. Heidän mukaansa ne vaarantavat hallinnon legitimiteettiä, heikentävät johtamisen tasoa ja loukkaavat virkaa hakevien tasa-arvoista kohtelua.      Kertomansa mukaan Nissiseltä oli kysytty jäsenkirjaa hänen hakiessa poliisiylijohtajan virkaa.        Talouselämä-lehdessä 44-45/2014 oli Seija Holtarin ytimekäs juttu sote-alueiden johtajien virkojen täyttämisestä. Kyseessä on miljardiluokan budjettien yksiköiden johtamisesta. Vaaran on, että nimitykset politisoituvat.      Illan uutisissa Erhola vahvisti, että politisoitumisen vaara on todellinen.      Poliittiset pimitykset palaavat kuin röyhtäisyt, vaikka niiden lopettamisiseksi luetaan loitsuja kilpaa, etenkin ennen vaaleja. Ilmiön legendaarinen motto on: poliittisuus ei saa olla este nimitykselle.      Se on kannatettava lause. Ilman sitä puoluekaader

1689. Itse aiheutettu sähkökatkos

     Hyvällä kunnon hokemalla voidaan sanoa, että Suomen energiapolitiikka on murroksessa. Sen taustalla ovat globaalisesti saavutettu käännepiste kohti uusiintuvia energiamuotoja, keskipitkän aikavälin muutokset pohjoismaisessa sähkön tuotannossa ja omat kansalliset erikoisuutemme.        EU:n sähköstrategian neuvonantaja Myckle Schneiderin mukaan lukemattomat maat ovat uudistaneet energiaohjelmiaan. Kiina panostaa aurinko- ja tuulienergiaan 83 miljardia dollaria, USA 35 ja Eurooppa 57. Japani on panostanut vieläkin enempi. Australia on oma lukunsa. Tämä on koko maailman energiaohjelmien perussuunta. Suomessa luku on noin 1 miljardi.      Ruotsi on ajamassa alas ydinvoima 3000 MW:n verran ja on varautunut tuomaan Sakasta halpaa sähköä kulutuksen huippujen tasaamiseksi. Englanti on taas tehnyt Norjan kanssa pitkäaikaiset sopimukset vesivoiman käyttämisestä omien energiahuippujensa tasaamiseksi.      Nyt siis näyttäisi siltä, että pohjoismaista Suomi ei saisi reservisähköä

1688. Ylen eilinen A-studio ei jättänyt enää mielikuvitukselle tilaa, millainen hallituksen harmaan talouden torjunta on. Se on nyt jämptiä.

     Ohjelmansa poliisitarkastaja Tarmo Lamminaho moneen kertaa täsmensi, että pitsa on kaikkien tuntema ja nauttima ruoka. Sen tuoterakenne on yksinkertainen ja valmistusprosessi selkeä. Poliisin harmaan talouden torjuntayksikö on tiedottanut mm, somessa, että jos kansalainen kadulla törmää kuuden euron pintaan hinnoiteltuihin pitsoihin, kansalainen voi ilmoittaa siitä poliisille. Näin kansalaiset voivat osallistua laajassa rintamassa harmaatalouden torjuntaan.      MARA:n tj. Timo Lappi nyökytteli vieressä. –   MARA ei tutki harmaata taloutta, se vain on mukana selvittämässä kuuden euron pitsan kulurakennetta ja valmis ilmoittamaan siitä poliisille hamaan talouden kitkemisen edistämiseksi. Pitsa on kohteena siksi, koska sitä syödään yleisesti ja hintarakenne on helppo selvittää.      Lappi suhtautui nihkeästi yleisesti myydyn 7,90 euron aamubuffetin hintarakenteen selvittämiseen. Hän myönsi, että hinta tuntuu pieneltä eteenkin, kun otetaan huomioon, että siihen kuuluu lih

1687. Yläkiluokka porskutaaa

      Johtavissa viroissa olevat ovat yhä suuremassa mittakaavassa ylimmän ja toiseksi ylimmän yhteiskuntaluokan edustajia. Heiden lausunnoistaan ja mediaesiintymisistään tulee väkisinkin, jopa heidän sitä tajuamattaan, esiin yläluokkaisen maailmankuvan arvonäkemykset. Tässä saatetaan mennä jopa niin pitkälle, että heidän puheitaan aletaan pitää kyseenalaistamatta totena, jolloin poliittisessa vallassa olevien retoriset mielipiteet muuttuvat myös todeksi, esimerkiksi kestävyysvaje nopeasti umpeen ta sunnuntailisät pois.      Tämä hetken Suomen poliittisessa tilassa yllä karkeasti kuvattuun ns. oikeistolaistumiseen liittyy merkillinen satunnaistekijä: perussuomalisten oli uskottavuussyistä pakko tässä hetkessä mennä hallitukseen; ja niinpä jouduttiin kummalliseen tilanteeseen, jossa hallituspuolueiden äänestäjäkunnasta valta osa kuuluu alempiin yhteiskuntaluokkiin, mutta hallitus ajaa kuitenkin pääsääntöisesti kahden ylimmän yhteiskuntaluokan etuja. asiantuntija, oikeustolaisuus, p

1686. Ministeri Tiilikaisen mahdollisuus sankariksi

     Ennen kun Tiilikaisen maa- ja metsätalousministeriössä päättää mitään tarkkaa talousmetsien yhtiöittämisestä, ministeriön talousporukan kannattaa lukea Adam Smithin uusi 1000-sivuinen suomennos kirjasta Kansojen varallisuus.      Kun kirjan pääteema modernisoidaan tämän päivän tilanteeseen, se tarkoittaa, että se joka hallitsee luonnon varojen arvon nostamisen ja liiketoiminnan, hallitsee myös taloutta.      Hitaasti ja mutkitellen, mutta nyt tavattoman kiihkeässä poliittisessa puuskassa valmisteltu lakiesitys talousmetsien yhtiöittämisestä etenee nyt hiljaisuudessa, mutta rytinällä. Hiljaisuus johtuu Suomessa vieläkin perinteenä olevasta salaisesta hallintomallista ja kiire 1.6.2016 voimaan tulevasta EU-direktiivistä, jonka mukaan kilpailuttaminen koskee myös metsäsektoria.      Adan Smithillä oli ministeri Tiilikaiselle vielä toinenkin havainto, jonka soisi moni muistavan myös meillä Suomessa. Rahaa ei voi syödä. Raha tuottaa aitoa hyvinvointia ja iloa vain, kun si

1685. Robotiikka ja kiertotalous - Veli ja sisar

     Maalimankuva käsite syntyi vasta 1800-luvulla ja me jo nyt puhumme tunteikkaasta ystävärobotti Pepperistä (HS 14.10). Sosiaali-ja terveydenhoitoyhtiö Attendo suunnittelee robottien käyttöä lääkejakelussa. Varmaan se on järkevä hanke, jos tavoitteena on automatisoida lääkedosetin sisältö, jonka ihminen antaa potilaalle.      Kaiken kaikkiaan automaatio, digitalous ja robotiikka ovat kaikissa OECD-maissa kärkihankkeita tuottavuuden kohottamisessa. Yhdysvallat, Etelä-Korea, Saksa ja Japani ovat robotiikan johtavia maita. Australiassa jopa tuorevihannestuotanto on automatisoitu huippuunsa.      Tästä huolimatta näissä maissa työttömyys on alhainen, robotit eivät ole syöneet työpaikkoja, ehkä päinvastoin.      Yhtenä syynä tähän on vaha, mutta edelleen pätevä argumentti, että automaatio kehittyäkseen jatkuvasti vaati uusia innovaatiota, menetelmiä, materiaaleja ja uudenlaista ja erilista osaamista ja asiantuntijoita ja henkilöitä.      Tämä on vain puoli totuus.

1684. Kristittyjä mukaan pakolaiskiintiöön

     USA:n hyökättyä Irakiin vuonna 2003 valtaan nousi shiaa enemmistöinen yhdysvalain tukema al Malkin hallinto. Monet Husseinin shiía sotilasta siirtyivät radikaali- ja terroriryhmiin ja myöhemmin Isikseen. Tästä on alkanut Irakin valtakunnan monivaiheine ja-portainen romahtaminen ja väkivaltaistuminen.      Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että vallatessaan Irakin, USA:n täytyi pitää hyvin matalaa profiilia kaikissa vähäänkin uskontoon viittaavissa toimenpiteissään, ettei sotaa olisi leimahtunut valkoisten kristittyjen ja tummien muslimien väliseksi sodaksi.      Sodan laajentuessa Syyriaan siellä on karkeasti ottaen muodostumassa kolme aluetta, joista eteläistä ”miehittää” shiia-arabit, keskistä sunniarabit ja pohjoisessa kurdit. Isis ja muut terroristijärjestöt ovat hämähäkkimäisesti levittäneet lonkeronsa ja väkivaltansa koko Lähi-idän ylle. Ajantasaista kokonaiskuvaa on vaikeaa kenenkään hahmottaa.      Viimeiset tiedot Venäjän Syyrian pommituksista ja Turkin ter

1683. Ylen eilen uutisoimia Thl:n laatima ja Tuuliwatin rahoittama tuulivoimameluselvitys joutaa romukoppaan

     Eilen Yle-uutiset moneen kertaan raportoit THL:n tuoretta Tuuliwatin rahoittamaa selvitystä Porin seudun ja Pyhäjoen tulivoimaloden melun vaikutuksista ja kokemisesta. Tutkimus perustui melualueen asukkaiden haastatteluihin.      Porissa 20 prosenttia piti melua häiritsevänä, Pyhäjoella 1. Oliko tämä yksi henkilö ja yksi prosentti, jutussa ei tullut ilmi.      Tutkijan mukaan päätulos oli, että melu vaikuttaa sitä häiritsevimmin, mitä epämiellyttävämpiä tunteita ihmisillä on tuulivoimaa kohtaan, ei niinkään äänen voimakkuus, jos se oli 35-42 desibelin rajoissa.      Tämä kaltainen tulos kuuluu ikivanhaan 60-luvulta peräsin olevaan genreen, jossa yhdysvaltalaiset insinöörit väittivät lentomelun olevan suurimaksi osaksi asennekysymys. Jos suhtautuu positiivisesti elämään, melu ei haittaa. On totta, että rynnätesä diskoon 80 desibelin jytkytys ei häiritse.      Tässä tapauksessa Tuuliwatin rahoittavan tutkijan tulos oli kirkkaasti 0-tulos. Kärjistäen, jos kiviporari

1681. Länsirannan jäätynyt korruptio

     Vuoden 1948 sodan seurauksena noin 700000 palestiinalaista jouti pakenemaan pysyvästi kodeistaan Palestiinasta. On turhaa kiistellä kumman osapuolen kertomukset joukkopakenemisesta ovat totta: sionistien vai palestiinalaisten.      Kummallakin osapuolella on omat kansalliset myyttiset tarinansa, joita tukevat ja kumoavat toisen osapuolen historian kirjoittajat. Näiden tutkimuksien heikkoutena on arkistojen osittainen kiinni pysyminen ja se, että nämä historioitsijat ovat pääsääntöisesti aikalaisia. Se ei ole hyvä lähtökohta pitävälle historian tutkimukselle ja tulkinnalle.      Toivottavasti uuden polven ns. radikaalitutkijat tuovat puolin ja toisen uutta arvokasta tietoa.      Professori Hannu Juusola on kuvannut esitelmässään 17.10.2002 tilannetta näin: Olennaisinta muutoksessa on kenties se, että Israelin syntyhistoria alkaa enemmän ja enemmän menettää kummankin puolen siihen liittämiä, elämää suurempia attribuutteja. Israelin syntyyn liittyneiden osapuolten toime

1680. Soinin pitkät jäähyväiset

     Tämä ei ole moite perusomalaisten pitkäaikaiselle puheenjohtaja Soinille, vaan yritys kertoa, kun joutuu johtamaan, yhtenä monista, usealla eri tavalla muotoaan muuttavan kansaryhmän poliittisia pyrkimyksiä ja niiden ympärille rakennettua puoluetta.      Sotien jälkeen osa kenttäharmaisiin pukeutuneista jäi seisoskelemaan ja seilaamaan yhteiskuntaan ilman sen kummempaa päämäärä. Pitkin ja poikin maata, etenkin maaseudulla jolkotteli runsaasti tilapäistöissä pyrähtäviä kulkumiehiä, jotka aamumulla isännältä rahat saatuaan lähtivät pullon ostoon. Osa evakoista kuka mistäkin syytä jäi joutomiehiksi. 1960-luvun maaltamuutto lähiöihin lisäsi irrallisuuden tunnetta. Osa sopeutui ja osa palasi tai muutti Ruotsiin 400000 muun jo maahan muuttaneen suomalaisen perään. Osa palasi Ruotista. Sosiaalinen kierto ja ihmisten asettumien paikoilleen olivat myllerryksessä.      Tämä karkeasti kuvattu yhteiskunnallinen sosiaalinen prosessi synnytti tyytymättömyyttä. 40-luvun lopulla ja 50-l

1679. EU-direktiivi tyrmää Suomen sote-uudistuksen lopullisesti

     Pöystin 60-henkilön sote-porukka ulospäin näyttää istuvan kuin surumielinen kirjoittajatyhmä pohtimassa kaiken runollisuuden katoamista. Tämä gogolilainen aron henki tulee mieleen verrattuna siihen, millaisia vaatimuksia tähän reformiin kohdistuu, viimeisimpänä EU-direktiivi päästä hoitoon ulkomailla kotimaan julkisen palvelun hinnoilla (Talouselämä nro 34).      Kun hallitus toteuttaa kuribudjettiaan, ensi vuonna vähäosaiset ovat yhä enemmän eksyksissä ja hukassa. Selviytyminen päivän haasteista piirtää yhä syvempiä vakoja monen kasvoille. Jos ei olisi työterveydenhoidon järjestelmää ja lasten runsasta sairasvakuutusta, maa olisi täysin takapajula. Mikä maa on sellainen, jossa itse pitää kustantaa perustuslain takamaat palvelut?      Soten sekasotkua pahentaa vielä se, Suomen on komission vaatimuksesta muutettava lainsäädäntöään niin, että suomalaiset voivat hakea lääkäripalveluja lähes ilmaiseksi (Talouselämä nro 34). Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wiren toteaa, e

1678. Leuka Virtaselta rajua arvostelua hallitukselle Yle aamussa

     Ylen aamu-tv-ohjelmassa vm:n entinen apulaisbudjettipäällikkö ja nykyinen TEM:n evp kansliapäällikkö esitti Sipilän hallituksen valmistelutyölle kova kritiikkiä. Päätökset on tehty kuin tikkatauluun heittämällä, ensin rykäistään ja sitten katsotaan tulos.      Hallituksen ulostulo pakkolaissa oli hätäinen. Virtanen ei ole milloinkaan nähnyt 5 prosentin tuottavuusloikkaa eikä usko siihen nytkään. Sairaspäivän karenssi vaikutukset on arvioitu virheellisesti eikä ole otettu huomioon seimerkiksi, miten se kohtelee etätyötä tekeviä..      Virtasen mukaan 90-luvun kriisissä vm:n virkamiehet valmistelivat yöllä asiat ja aamulla oli leikkauslistat valmiina ja ne hyväksyttiin sellaisinaan. Milloinkaan ei jouduttu perumaan päätöksiä.     Huonon valmistelun syyksi Leuka sanoo olevan se, että joko ministerit eivät kuuntele tai jotain virkamiehille on tapahtunut.      Virtasta hämmästyttää Pöystin 60-henkilön sotetyöryhmä, joka ensin hinkkaa aluejakoa sen sijaan, että se ensi

1677. Ääni on Eesaun, mutta kädet ovat Jaakobin

     Iisak tunnustellessaan hämärtyneillä silmillään kummasta pojasta oli kyse sanoi: ”Ääni on Eesaun, mutta kädet ovat Jaakobin. Tee, mitä käsken”. Tästä Mooseksen Kirjan tekstistä tulee mieleen metafora, että ohjaavatko verhon takana olevat näkymättömät kädet myös Sipilän hallituksen työltä.      Toinen vakavampi kysymys kuuluu, missä määrin Ahon epäonnistunut työreformi ja sen ehkä aiheuttama revanssihenki näkyvät Sipilä operaatioissa.      Siitä ei voi vielä vetää johtopäätöksiä, että Sipilä näyttää ajoittain olevan yhtä hukassa kuin Aho aikoinaan. Asioihin saadaan varmaankin lisää valaistusta ”leuka” Virtasen muistelmien ilmestyttyä?      Se miten Sipilä rakentaa päätöksentekoketjunsa ja sen eri vaihtoehtojen toteutumisesta lähtevät ratkaisut, muistuttaa pelimiehen logiikkaa, ehkä korttipelimiehen ajattelua.   Sipilä ei tunnu pyörtävän päätöksiään tiedeihmisten neuvoista, vaan tekee eräät ratkaisunsa epäpätevien ohjeiden mukaan ja yksittäisten kasalaisten mielenpuusk

1675. Hallituksen kärkikakkarat suututtavat

     Päivällä Sipilän hallituksen eduskunnalle esittelemistä visiosta, painopisteistä, kärki- ja kivijalkahankkeista sekä reformeista tulee mieleen valtava tutkimushanke. Jos tällaisen suurhankeen, jossain pienessä osassa saadaan mullistava tulos, koko hanke voi kääntyä pääleilleen.      Näin kävi juuri tänään kosmologiassa, kun saatiin selville, että neutriino on samanaikaisesti ainetta ja aineeton. Kosmologian teoriat voivat muuttua.      Nyt jo tiedetään, että 90-luvun leikkaukset mielenterveydestä ja kuntouttamisesta lisäsivät köyhyysasetta ja piirsivät 1986-1987 syntyneisiin ikäluokkiin lähtemättömiä viiltoja.      Tästä huolimaata hallitus nyt vain lisää köyhien ja lasten kurittamista ottamatta huomioon, että Sipilän hanke on jo saanut varoittavan tuloksen 1980-luvulla syntyneiden pahoinvoinnista ja köyhyyden periytymisestä monilla eri mittareilla mitattuna (Kristian Wahlbeck). Tuloerot ovat kasvaneet 90-luvullta lähtien.      Tällaiset tulokset eivät pysäytä Si

1674. Suorat yritystuet vääristävät klpailua

     Tämä vanha totuus on tulee mieleen Sipilän hallituksen käsittämättömästä luottamuksesta siihen, mitä se tekee. Se uskoo kuin vuoreen, että työehtojen heikentäminen ja budjetin raju painopisteen siirtäminen yrityselämän oletettuja tarpeita tukemaan, olisi kansakunnan etujen mukaista. Toisaalta hallitus menettelee juuri niin, kuin suomalaisen politiikan vanha sääntö opettaa: jaa omille ja tue niitä, joilta luulet apuja saavasi.                  Niinpä niin. Poliittisen johtamisen ytimessä vallitsevat toisenlaiset lait kuin yritysjohtamisessa. Tämä tuli ilmi kuunnellessa Kone Oy:n arvostetun entisen toimitusjohtaja Matti Alahuhdan haastattelua sunnuntain Yle1:n Arto Nybergin ohjelmassa.      Alahuhdan mukaan suurimpia yritysjohdon virheitä ovat: *johdon innostuksen sammuminen *johon liian kapea-alainen kuva ja mittarit yrityksen menestymiseen vaikuttavista tekijöistä. Jokin mittari saattaa näyttää pahaa, mutta toinen mittari voi kumota tämän monin kertaisesti *laa

1673. Kokoomukselta taas propagandaa

     Toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan (IL-verkkolehti 5.10) patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) ollaan perustamassa ajantasainen rekisteri pörssiosakkeiden omistuksista. Rekisteri olisi valmis 2018.      PRH:n uudella rekisterillä olisi tarkoitus listä avoimuutta, kun siirrytään kokoomuksen ajamaan hallintarekisterijärjestelmään, joka muutoin salaisi omistajuuden. Valtiovarainministeriön viime syksyisessä hallintarekisteriesityksessä tämä elementti puuttui. Nyt avoimuusvika siis korjataan näin näppärästi. PRH ei tiedä asiasta mitään.      Suomessa on noin 600 tuhatta osakesäsäätäjää päivittäisten tapahtumien ollessa tuhansia. Ne ovat hajautuneet kotimaisiin pankkeihin, joissa kussakin on omat toisiinsa sopimattomat korkean turvallisuusluokan ict-sovellutukset. Sellaisen ict-sovelluksen rakentaminen, jossa kansalainen voi netin avulla seurata omistuksia, kestää noin kymmenen vuotta kustannusten ollessa kymmeniä miljoonia.      Tämän tietää se, joka on ollut mu

1672. Hallitusta ei huolestuta korruptio eikä harmaa talous

     Niin kauan kuin omistamisen rekisteröintiä koskevat lait suojelevat rahanpesijöitä ja veronkiertäjiä, lainsäädäntöä voi määritelmän mukaan pitää korruptiivisena. Selvimmin tämän asian on sanonut Iso-Britannian pääministeri David Cameron, Lontoon cityn etujen vastaisesti. Se, että tällaista pääsee tapahtumaan, kielii todella suurista ongelmista (Transparency Suomi ry. 16.12.2014 ).      Valtiovarainministeri Stubb on puuhaamassa lakia, jolla suomalaiset voivat salata pörssiomistuksena hallintorekisteriin. Esitystä vastustavat muiden muassa poliisi, syyttäjät ja oikeusministeriö.      Vastustamiselle on pätevät syyt, sillä esimerkiksi, miten silloin valvotaan, etteivät kansaedustajat ja ministerit tue lainsäädännöllä sellaisia yrityksiä, joissa heillä on omistusta. Ja miten ylipäätään tämän jälkeen harmaata taloutta voidaan tehokkaasti torjua. Kaiken lisäksi torjunnasta ensi vuoden budjetissa nipistetään noin 6 miljoona euroa. On selvää, että hallituksen perään kuuluttama

1671. Russia, Syria, USA

     Venäjällä on ohut YK:n mandaatti tehdä Syyriassa ilmaiskuja ISIS:ta vastaan. Tätä maa käytti heti jo viikon alussa väittäen pommittaneensa isis-joukkoja, ilmoittamatta USA:lle mitään. Tätä on laajalti paheksuttu.      Ylen tiistain ajankohtaisohjelmassa Syyrian edustaja eräiden muiden asiantuntijoiden tavoin epäili kohteena olevan Syyrian opposition joukkoja ja jopa siviilejä. Venäjällä tuntuukin olevankin omituinen kiire osoittaa voimaansa Syyriassa.      Hyökkäyskynnystä madaltavana tekijänä varmaakin on se, että Neuvostoliitto-Venäjä akseli ja     Syyria eivät ole katkaisseet väljään kuten esimerkiksi Egypti. Putinin mukaan Bashar al Assad olisi pyytänyt Venäjältä sotilaallista apua.      Intoa ilmaiskuihin lisäävät Venäjän intressit tavalla tai toisella nousta maailmanpolitiikan voimakeskiöön, missä se näkee yhtenä keinona sotilaallisen tuen lisäämisen Assadille ja kaikenlaiset Venäjän sotaväkioperaatiot alueella. Tämä pitäisi varpaillaan myös Israelin ja saattai

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *