Siirry pääsisältöön


1663. Pakkolait ja talousguru Stiglitz


     Professori J. Stiglitz luki taas kerran madonluvut kuripolitiikkaa harjoittaville Suomen kaltaisille maille. Erityisen höykytyksen koki kokoomuksen Juhana Vartiaisen työntarjonnan lisäämisen politiikka. Tätähän hallitus nyt ajaa pakkolailla, pätkätöillä, työttömyysturvan heikentämisillä ja jo solmuun menneellä päivähoito-oikeuden heikennyksillä.

     Työntarjonnan lisääminen tuntuu hölmöläisten hommalta tilanteessa, jossa maassa on 400 tuhatta työtöntä ja maahan tulee joka päivää satoja työkykyisä pakolaisia.

     Professorin mukaan hallituksen pitää ennen kaikkea pitää huolta bruttokansantuotteen ja ihmisten hyvinvoinnin kasvattamisesta ja toissijaisesti velan hoidosta. Eihän valtio ole velanhoitoa varten.

     Se että luottoluokittaja juuri säilytti maamme luottokelpoisuuden nykyisellään, kertoo tämän olleen Stiglitzin linjoilla.  Kuvaavaa on myös, että valtiovarainministeriön asiantuntijat päivittelevät sokean Reetakin näkevän, että luokitusta pitäisi laskea.

     Stiglitzkin kaipasi Nokian tilalle innovatiivista vientienergistä yritystoimintaa.

     Hallituksen esittämä ja tukema biotalouden ja digitalisoinnin kehittäminen on vailla sisältöä ja innostusta.

     Meidän pitäisi tarttua siihen mitä meillä jo on eikä kehitellä ideaa jostain suuresta pamauksesta, joka on tietenkin tervetullut.

     Miellä on elektroniikan, digitalisaation ja pelialan sekä näiden komponentteihin liittyvää osaamista. Myös lääketieteen ja kemia osaamista on. Tämä muodostaa keksijälle valtavan aarrearkun, josta osaavalla ja taitavalla poiminnalla voi rakentaa itse aineksia lisäämällä uusia innovatiivisia tuotteita.

     Ei kannata pelästyä, jos joku aarrearkun konsepti on jo keksitty, koska siihen voi listä tai sitä voi parantaa, kunhan noudattaa samalla järkevää patentointistrategiaa. PRH:n patenttidataan perehtyminen tässä yhteydessä lyödään usein laimin.

     Toinen innovaatiolinja on pitkäjänteisellä tutkimuksella kehittää edistyksellinen tuote tapaan ala  A.I. Virtanen, AIV-rehu.

Eli miksi kettu on viisaampi kuin siili? Siksi, että siili osaa vain yhden suuren tempun, mutta kettu useita pieniä.  Valitkaamme kettulinja.

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Lähetä kommentti
Lue lisää

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j
Lähetä kommentti
Lue lisää

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *