Siirry pääsisältöön


1650. Kymmenen pientä sote-poikaa


     Talouselämässä nro 29 oli hyvä artikkeli yksityisten terveysfirmojen rynnistyksestä markkinoille julkisen sektorin kurjistumisen ja sote-sotkujen jatkuessa. Artikkelissaesiintyvät terveysyritysten pomot rehellisesti tunnustivat, että asiakkaita riittää. Työterveyshuolto ja vapaaehtoiset sairausvakuutukset suorastaan työntävät potilaita sisään ja varakkaat menevät sinne, mihin tarve kulloinkin edellyttää. Uusia vakuutusinnovaatiota odotellaan.

     Terveyspomojen vakuuttelut kilpailun tuomasta kustannusten alentumisesta, työtapojen virtaviivaistamisesta ja prosessitehokkuuden noususta ovat varmaankin totta, mutta heidän väitettä laadun parantumisesta ei kannata heti niellä. Joka tapauksessa julkisen sektorin terveysasemilla on syytä ottaa mallia yksityissektorin hyvistä käytännöistä, kuten Espoossa on tehty.

     Yksityissektorin ryntäykseen maamme terveysmarkkinoille sisältyy suuri haaste. Miten varmennetaan, että terveydenhoito tapahtuu koko maan tasolla parhaita hoitostrategioita ja -menetelmiä noudattaen ja miten seurataan vaikutuksia, laatua ja kustannuksia, siis koko maan tasolla? Yksityissektorin tietojärjestelmien yhteensopimattomuus julkisiin on tässä pienimpiä ongelmia, etenkin kun julkisetkin ovat yhteen sopimattomia toisiinsa.

     Samassa lehden numerossa oli prof. Hiilamon ehdotus soten rahoituksesta. Kyllä alkoi puistatuttaa kunnallisen itsehallinnon pyhyys. On vanha tieto, että se liitelee terveydenhoidon potilaiden pään yllä puolella, mutta uutta oli se, ettei kuntien ole pakko laskea veroäyrin hintaa, vaikka valtio rahoittaisi terveyspalvelut.

    On paikallaan vielä toistaa erään asiantuntijan terveysbisnestä koskevia havaintoja:
”Terveydenhoito ei ole palveluala. Siinä ei pelitä profit motive. Sen keskeinen laadun tekijä on vaikuttavuus, ei asiakastyytyväisyys. Siksi se on ennen kaikkea investointiala, joka valtakunnan tasolla vaatii keskitettyä ohjausta ja tulosten pitkäjäteistä evaluointia. Muita laatutekijöitä ovat oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus.” (professori Martti Kekomäki 14.7.214)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *