Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2015.


1670. Kolme valtiosihteeriä

     Aamuinen keskustelu eduskunnassa kilpailukyvystä (tiedonanto) toi paljastavasti esiin hallituksen puutteellisen tietoperustan lainsäädännön valmistelussa. Hallituksen aamun sekoilu oli jatkumoa SSS-kolmikon yleiselle kokemattomuudelle hallitustyöstä ja erikoisesti se oli osoitus taitamattomuudesta pakkolakikriisissä vaadittavalle osaamiselle.      Kun asioita ei ole mietitty loppuun asti, tulee ministeriaitoista sellaisia vastauksia, kuin lomarahojen leikkaus ei koskekaan pienyrittäjiä. Koskene sillä, jos työsopimuksessa ei ole mainittu lomarahoja, niin uusi laki edellyttäisi silloin lomarahaa, josta leikataan.      Edellä mainittu on vain yksi esimerkki höntyilystä. Kokonaisuudessaan hallituksen työtä leimaavat kierät ja sanellut tavoitteet ja aikataulut, hätäiset leikkaukset ja niiden peittely kärkihankkeilla, vakuuttelut päättäväisyydestä, muutokset jo päätettyyn, peitellyt uhkailut ja vähemmällä enemmän-hokemat. Siis kiihdyttelyä, jarruttelua, sattumanvaraisen sirpal

1669. Volkswagenin päästöskandaali ja yrityksen arvot

     Tutkinta, testaus, seuranta, tarkkailu, itsetestaus, itseilmoitus, huijaus. Nämä ovat keinoja, joilla yritys voi raportoida tuotteensa lain mukaisuudesta ja normien täyttämisestä, kaiken kaikkiaan toimintansa eettisyydestä ja työssään noudattamistaan arvoista.      Meillä Suomessa kyseenalaista mainetta itseilmoituksella päästöjensä vähyydestä viranomaisille raportoijista on niittänyt Finavia lentomelusta. Milloinkaan ei ole rikottu melulupaehtoja eikä liiallisia maapäästöjä ole ollut, vaikka lentokentän radan tunnelin rakennustöissä (2012) löytyi 50 miljoonan euron edestä glykolipäästöjen siivoamista. Lokapojat Oy:ltä meni maine (2008) lopullisesti heidän huijattua valvovia viranomaisia tyhjentämällä keräämänsä kotilalouksien WC-päästöt suoraan hulevesiverkkoon about neljän vankilavuoden verran.      Volkswagen hujaus ei ole niin karkea kuin Lokapoikien, mutta on törkeä eikä sen hienostuneisuus sitä miksikään muuta. Jos tietoisesti kymmeniin miljooniin uusiin autoon keh

1668. Kaksi tuhatta määräyskirjettä - miten liiallinen normisto syntyy

     Eräässä keskusvirastossa on yleiskirjejärjestelmä, jonka kirjeillä keskushallinto ohjaa paikallishallintoa ja antaa sen asiakkaille pakottavia normeja. Uusia kirjeitä annetaan jopa useita kuukaudessa. Niillä lähes aina viitataan joihinkin jo annettuihin kirjeisiin, joskus kumotaan vanhoja ja harvoin ne ovat täysin itsenäisiä. Järjestelmä sisältää noin 2000 kirjettä.      Säännöllisin väliajoin kokoelma on keskustelun aiheena johdon neuvottelupäivillä vakaana tarkoituksena uudista se kokonaan. Yhtä monta kertaa se on jäänyt vain aikomukseksi. Siksi se onkin paisunut viidakoksi, jossa vain alkuperäien asukas osaa kulkea. Kun alkuperäisiä asukkeja ei enää ole, kukaan hallitse sitä ja tunne omakseen, siihen tulee päällekäisiä ja ristiriitaisia määräyksiä. Viidakko vain pahenee seuraavien sukupovien tehtyä siihen omat puumerkkinsä. Lopulta sen on kaikille osapuolille pelkkää pakkopulla, jota on vain syötävä.      Yllä kerrottu kuvaa karrikoidusti lainsäädännön kehittymistä.

1667. Turvapaikkahakijoiden kustannukset ja maahanmuuton hyödyt

     Torstain TV 1:n a-talkin maahanmuutto-ohjelmassa 24.9. kokoomuksen Ben Zyskowicz käyttäytyi poikkeuksellisen aggressiivisesti turvapaikanhakijoita kohtaan. Sama aggressiivisuus teeman käsittelyssä näkyi myös perjantain 25.9 A-studiossa kansanedustaja Wille Rydmanin esiintymisessä.      Molempien perustelut pakolaisten Suomeen ottamiseen perustuivat ennen kaikkea juridisiin sääntöihin ja niistä johtuvaan pakkoon ottaa maahan turvanpaikanhakijoita. Esiintymisessään he ”ryöstivät” puheenvuoroja, puhuivat päälle eikä ylimielisyyden peittely ollut onnistunutta. Näytti siltä, että heidän piti saada sanottua heti sanottavansa, kun he sitä keksivät.      Liekö Rydmanin kohdalla tähän ollut syynä kansanedustaja Li Andersonin raikas argumentointi maahanmuuton puolesta?          Uusi Suomi-verkkolehdessä 26.9 Hjallis Harkimo oli laskeskellut turvapaikanhakijoiden aiheuttamia kustannuksia. Hän piti nykyistä 200 miljoona euron vuosikustannuksia aivan alakanttiin arvoituna. Hj

1666. Hallituksen tiedottaminen muistuttaa melkein propagandaa

     On selvää, että minkä tahansa hallituksen tiedotusstrategia on osa sen toimintastrategiaa ja tiedottamisen pitää tukea hallituksen toimintaa kaikilla tasoilla      Liekö kuitenkin Sipilän hallituksen omintakeinen ja aktiivinen tiedottaminen saanut oivalluksia siitä, miten ja mitä keskivertokansalainen alkaa pitämään päivän totuuksina. Joka tapauksessa jos eliitti jatkuvasti toistaa eräiden yhteiskunnallisten seikkojen olevan totta, nämä muuttuvat vähitellen myös kansalaisten silmin todeksi.      Toinen mahdollisuus valitulle tiedotusstrategialle on, että se on konsulttien tekele.      Olkoon asia niin tai näin Sipilän hallituksen harjoittamasta tiedottamista paistavat läpi tarkoituksenhakuisuus, omaksi eduksi liioittelu ja kummallisuus.      Muutama esimerkki: Pääministeri sanoi Suomen velkaantuvan miljardi euroa tunnissa, todellisuuden ollessa 0,6. Maahanmuuttajien vastaanottamisessa Suomi on pääministerin mukaan Saksan tasolla, todellisuudessa 2,5 kertaa vähemm

1665. EU evoluutionäärisen kehityksen tiellä

     Talouselämän numerossa 31 oli ajatuksia herättävä artikkeli, mihin suuntaan EU:n menee. Kyse ei ole yksinmaan siitä, mihin suuntaan sitä uudistetaan, vaan mihin se on menossa riippumatta siitä, onnistuvatko tai vaikuttavatko kehittämisponnistelut vai eivät.      Kuvaavaa oli Piia-Noora Kaupin toteamus, että euroalueen on pakko kehittyä johonkin suuntaan. Samassa yhteydessä Paavo Väyrynen kommentoi, että onnistuakseen valuuttana euro tarvitsee valtion. Voi näin ollakin.      Eurooppa-neuvoston, euroryhmän, Euroopan parlamentin ja komission puheenjohtajien ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan yhteisessä raportissa on esitetty linjauksia, jotka veisivät vääjäämättä EU:ta liitovaltiota kohti. Yhteisvastuullinen talletussuoja, yhteiset osake- ja joukkolainamarkkinat, vero- ja budjettipolitiikan yhtenäistäminen ja maiden väliset tulonsiirrot muodostaisivat tien EU:n tiivistämiseksi liittovaltioksi.      Verratessa näitä yhtenäistämiskomponentteja Yhdysvaltin talousjärjeste

1664. Hallitus tuli istumaan ay-väen penkille

     Kuuluisa Janten laki sanoo.   - Älä luule, että olet jotain. Joku filosofi huomautti aikoinaan, että Janten laissa voi muhia diktatuurin siemen.      Janten lain sovellutuksesta tulee kyllä mieleen Sipilän yksi johtamismetodi. Tätä kuvaa hyvin se, että aluksi Sipilä kertoi, mitä hallitus tekee, myöhemmin mitä hallitus ja hän tekevät, ja nyt mitä hän tekee.      SAK:n työvaliokunta on juuri linjannut, että viiden prosentin tuottavuusloikan tavoite ei käy, neuvotteluissa pitää tarkastella hallituksen tarjoamaa suurempaa keinovalikoimaa ja kahden viikon aikataulu on liian kireä. EK on tämän Häkämiehen suulla torpannut.      Tietenkään Suomessa ei olla diktatuurin tiellä, mutta kiistämättä sanallinen judo on käynnissä pakkolaeissa hallituksen ja EK:n linjan sekä SAK:n kannanottojen välillä.      Mitä todennäköisin vaihtoehto on, että edessä on EK:n ja SAK:n jonkin asteinen välienselvittely, jossa hallitus tarjoaa taustatukea EK:lle. Oikeastaan asiat ovat tähän as

1663. Pakkolait ja talousguru Stiglitz

     Professori J. Stiglitz luki taas kerran madonluvut kuripolitiikkaa harjoittaville Suomen kaltaisille maille. Erityisen höykytyksen koki kokoomuksen Juhana Vartiaisen työntarjonnan lisäämisen politiikka. Tätähän hallitus nyt ajaa pakkolailla, pätkätöillä, työttömyysturvan heikentämisillä ja jo solmuun menneellä päivähoito-oikeuden heikennyksillä.      Työntarjonnan lisääminen tuntuu hölmöläisten hommalta tilanteessa, jossa maassa on 400 tuhatta työtöntä ja maahan tulee joka päivää satoja työkykyisä pakolaisia.      Professorin mukaan hallituksen pitää ennen kaikkea pitää huolta bruttokansantuotteen ja ihmisten hyvinvoinnin kasvattamisesta ja toissijaisesti velan hoidosta. Eihän valtio ole velanhoitoa varten.      Se että luottoluokittaja juuri säilytti maamme luottokelpoisuuden nykyisellään, kertoo tämän olleen Stiglitzin linjoilla.   Kuvaavaa on myös, että valtiovarainministeriön asiantuntijat päivittelevät sokean Reetakin näkevän, että luokitusta pitäisi laskea.

1662. Sietämätöntä kun pakkolakien vaikutuksia ei kerrota

     Viiden prosentin tuottavuusloikka on loikkinut itsensä kummalliseen asentoon. Hallitus ja EK ovat sanelleet tavoitteet, ja kun ay-väellä ei ole ollut heti mahdollisuus keinoja esittää, nekin on saneltu. Mitään aitoja neuvotteluja ei siis ole käyty.      Hallitus ja EK odottavat ay-väeltä vielä ehdotuksia keinoksi, kunhan tavoite pitää. SAK:n on tässä vaiheessa ajettu nurkkaan. STKK ja Akava ovat valmiit sopimaan.      Päätökset tehdään aina jollakin logiikalla, tiedostaen tai tiedostamattaan. Jos esimerkiksi on heittänyt 10 kertaa lanttia tuloksen ollessa joka kerta kruunu, moni seuraavaksi panee roponsa klaavan puolesta. Tällainen päätöksenteko perustuu ikivanhaan a priori-metodiin, jossa ongelma ratkaistaan arkiajatusten avulla. Terve järki sanoo, että nyt on klaavan vuoro.   Näin ei välttämättä ole, sillä mahdollisuudet ovat fifty/fifty, koska edelliset heitot eivät vaikuta millään lailla seuraavaan heittoon.      Moni teoria etenkin psykologiassa, filosofiassa ja

1661. Sipilän kakkosasuntotarjous laukaisi pakolaisvirran Suomeen

     Ylen Ykkösaamussa 5.9. Seija Raution haastattelemana pääministeri Sipilä kertoi sijoittavansa pakolaisia Kempeleen kakkosasuntoonsa. Siitä tuli maailmanluokan uutinen, joka noteerattiin monissa länsimaisissa vaikutusvaltaisissa lehdissä. Nousi jopa pienoinen kohu.      Sipilän ilmoituksen jälkeen tuhannet pakolaiset ilmoittivat suosikkikohteekseen Suomen, viimeksi eilen Unkarin rajalla pakolaisten toistivat: Suomi on hyvä maa. Monet ruotsalaiset lehdet hehkuttivat Suomen nousseen kärkeen pakolaisten kohdemaana. Ruotsin rautateillä matkustaakin virtanaan maan avittamina pakolaisia Haaparantaan päämäärä Suomi ja sen etelän kaupungit.      Suomea on tähän asti pidetty kylmänä ja kaukaisena maana, joka suhtautuu nuivasti pakolaisiin. Nyt maankuva on muuttunut muutamassa viikossa nuivasta hyväksi maaksi ja suomalaiset lähes mykistä suulaiksi persooniksi.      Tämä on yksi esimerkki Sipilän kokemattomuudesta, mitä on olla maan vaikutusvaltasin poliitikko. Hän ei selvästikä

1660. Mitä tapahtuu mielenosoituksen jälkeen

       ”Maallamme on 1000-vuotinen kulttuuriperimä. Emme halua kansamme murtuvan globaalin pakolaisongelman edessä. Asetamme rajalle 900 vasta valmistunutta poliisia opettamaan tapoja.”      Tämä on hyytävää puhetta Unkarin päämieheltä Orbanilta.      Suomessa ei vielä ole kuultu tällaista retoriikkaa. Sen sijan meillä on jo pitkään jatkunut tasainen melankolinen päivittely taloutemme kurjasta tilasta ja menojen karsimisesta. Nyt päivittely on kääntymässä kovasärmäiseksi huuteluksi. Helsingin keskustaan kokoontuneet mielenilmaisijat protestoitavat Sipilän pakottavaa lainsäädäntöä vastaan ja laukoen ympärilleen toraisia on kimmokkeita.      Tästä väkijoukon kokoontumisesta joidenkin mieliin on nousee 1991 syyskuisen illan soihtujen leikkaavat varjot ja tykyttävät liekit. Illalla tunnelma oli kummitusmainen katujen autuudessa näkyessä vain aavemaisia soitujen kantajia.      Pelottavaa on, että yhteiskunnan mielialoja ei sävytä niinkään jatkuvan kriisin tunnelma, joka

1659. Carl Haglund lobbarijohtajana

     Entinen puolustusministeri, kulttuuriministeriministeri ja nykyinen RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund vaikuttaa kiireelliseltä ja tahtovalta mieheltä HS:n haastattelussa 12.9.2015. Eduskunnan puhemiehistön palaveri odottaa.      Eduskunnan verkkosivuston mukaan Haglund ei ole kiireiltään ehtinyt tulla nimetyksi eduskunnan minkään valiokunnan jäseneksi. Jos asia on näin, se on valitettavaa Haglundin äänestäjien kannalta, koska tunnetusti vaikuttaminen asioihin tapahtuu valiokunnissa.      Kalenteriin Haglund on kuitenkin saanut järjestettyä sen verran tilaa, että ehtii toimia viestintä ja mediayhtiö Miltton Oy:n hallituksen jäsenenä Jorma Ollilan toimiessa puheenjohtajana.      Miltton haluaa olla maailman paras viestintätoimisto suomalaisille organisaatiolle (julkishallinnolle), tuotemerkille ja Pohjoismaissa toimiville kansainvälisille brändeille. Sen tuotesegmentteihin kuuluvat muiden muassa sidosryhmäsuhteet, varainhankinta & yritysyhteistyö, yhteiskuntasuhteet

1658. Bismarckia Natolla ja Juustilla

     Historiaan taaksepäin ei yleensä kannata katsoa, sillä harva sinne on menossa hankkimaan energisiä uusia polkuja tai avauksia kuljettavaksi.      Tätä neuvoa ei pidä ottaa kovin tosissaan. Muiden muassa Jukka Tarkka on uusimmassa kirjassan pohtinut Suomen natoon liittymistä ja Suomen hukattua kultareunaista aikaikkunaa 1990-alussa, jolloin ikkuna oli ollut apposellaan natoon. Ahtisaari ja Halonen saivat Tarkalta kyytiä mahdollisuuden hukkaamisesta.      Tähän voidaan sanoa, että soso, soso tohtori.      Tarkka, jos kukaan tietää, kuinka epävarmoja ja hetkeen sidottuja tällaiset rynnistykset ovat. Suomi katsoi sisällissodan jälkeen 1920-luvulla, että sillä oli mahdollisuuksia ottaa NL:n Aunuksesta maa-alueita omakseen. Kaikki Suomen värkkäämät historian häämyyn peittyneet Aunuksen retket epäonnistuvat epärealistisina.      Jos onnistuneita ja monilla tavin toistaan poikkeavia maa-alueiden valloituksia halutaan tarkastella, niitä löytyy muiden muassa Otto von Bis

1657. Sipilän sinne päin politiikka

     Pääministeri Sipilää on viime päivinä röykytetty kovakouraisesti leikkaussuunnitelmista ja työehtojen heikennysesityksistä. Suuri osa palkansaajista ja ay-liike SAK:n johdolla reagoivat kiristyksiin mielenilmaisuilla tajuten, että kun lumipallo alkaa vyöryä, pitää työntää. Ei auta Sipilän lupaamat kymmenet tuhannet uudet työpaikat, 50000 aluksi.      Mistä tällainen luku on tempaistu? Nyt pitää ryhtyä puolustamaan Sipilää, vaikkei hän siitä ehkä pidäkään.      Otetaan aseeksi Sipilän koulukunnan omat aseet. Esimerkiksi fysiikassa on tunnustettu, ettei lähes tulkoonkaan jokaista teoreemaa voida tarkasti todistaa, ei oikeastaan yhtään, jos ollaan matemaattisen tarkkoja. Kaikki fysiikan lait perustuvat kokeiden tuloksiin, hienosti sanottuna approksimaatioihin. Väljästi tulkiten voisi sanoa, että approksimaatio on iteroinnin tulos. Koko fysiikka on approksimaatioiden joukko.      Absoluuttisten totuuksien sijasta onkin tyydyttävä enemmän tai vähemmän tarkkoihin likiarvoi

1656. Ensi vuonna Suomeen 100000 uutta turvapaikanhakijaa

     Sisäministeriön epävirallisten arvioiden mukaan Suomeen saattaa tulla ensi vuonna yli sata tuhatta turvapakan hakijaa. Näin suuren määrän edessä kenenkään ei kuitenkaan tarvitse alkaa harjoitella itsetukiskelua tuomio päivän edessä eikä langeta mielentilaan, joka muistuttaa huonoa omatuntoa.      Tunnetusti viime kuukausina räjähtänyt pakolaisinvaasio Eurooppaan johtuu siitä, että pakolasivirojen esisijaisina pidikkeinä länteen toimineet maat, kuten Libanon ja Turkki sekä Kreikan saaret ovat tupaten täynnä pakolaisia. Puskurit, maljat ovat vuotaneet yli äyräiden.      Myös monnissa maissa, kuten Syyriassa ja Afganistanissa, pitkään ja toivottamattomalta näyttävät vainot ja tappamiset ovat saanet ihmiset tekemään lopulliset päätökset maistaan lähtemiseki. Ihmiset ovat katsoneet, että jos ei nyt, niin ei koskaan. Tämä koskee myös Irakia ja osaa Afrikan maita, kuten Somaliaa, Kongoa ja Sudania..      Erityisesti Isis on kasvanut valtavakasi tapavaksi hämähäkiksi, joka v

1655. Hallituksen puuhalista - Ei SAK grilliltä pois pysyttele

     Puuhalistaksi kutsui S-Pankin päästrategi Vesa Engdalh hallituksen toimia niin sanotussa yhteiskuntasopimus II:ssa. Hänen mukaansa siinä esitetyt toimenpiteet yhteiskunnan talouden piristämiseksi syövät toisiaan kokonaisuuden pyöriessä paikallaan. Rokottaahan työehtopaketti aputoimineen kolme prosenttia ostovoimasta. Tämä on kova lovi talouteen kokonaiskysynnän muodostaessa puolet kotimaisesta kysynnästä.      Aivan toisen käsityksen sai tänään eduskunnan kyselytunnilla käydystä keskustelusta. Siellä hallituksen toimia ei pidetty puuhina, vaan huijauksena (Heinäluoma) ja suohon vievinä muljutuksina (V.Niinistö).      Keskustelussa Sipilän mainitsema 50000 uuden työpaikan saaminen työehtoreformeilla on toiveajattelua.      Todennäköisesti SAK:n liitot tekivät historiallisen virheen EK:n siivittämänä hylätessään Sipilän toiseen tarjoukseen yhteiskuntasopimuksen aikaan saamiseksi. Maan kannalta tämä on valitettavaa, sillä SAK:lla olisi ollut taitoja luovia neuvottelut l

1654. Taitamaton työehtoheikennys

     Sipilästä tulee mielleyhtymä, että jos yksi vastustaja on ollut heikko, niin muutkin vastustajat ovat heikkoja. Muiden muassa työoikeuden professori Tiitisen mukaan hallitus on joutunut ennennäkemättömälle törmäyskurssille palkansaajajärjestöjen kanssa.      Ehkä kuitenkin suurin syy ay-väen aliarviointiin ovat Sipilän, Stubbin ja Soinin kokemattomuus käytännön neuvotteluista, työskentelytavoista ja-kulttuurista ay-siiven kanssa. Onhan se melko epäammattimaista sanelutavoittein yrittää ensin viikossa ja myöhemmin kolmen kuukauden päästä kahdessa viikossa saada aikaan yhteiskuntasopimusta.      Ammattiliitot ovat jyrähtäneet. Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen kuittasi Sipilälle tämän todetessa hylätystä yhteiskuntasopimuksesta, että sitä saa mitä tilaa. Niin saa. Lakko on tulossa, jyrisi Suhonen.      Sipilällä ei ole käytännössä yhtään kokemusta tulosta tuottavista neuvotteluista ay-kentän kanssa valtakunnan tasolla. Päinvastoin hän on vielä

1653. PM:n kp:n esittelymuistio

     Ylen tekstitelevisio uutisoi tänään, että PM on peukaloinu esittelymuistiota.      Yleisellä tasolla esittelymuistion laatiminen etenee suurin piirtein näin:      ”Ensin hakijoista karsitaan muodollisesti epäpätevät henkilöt. Tätä ennen ministerin esikunta on usein laatinut omat erityisosaamisvaatimukset valituksi tulevalle. Tunnettu konsulttitoimisto ei ainoastaan haastattele, vaan myös järjestää päivän testin lupaavimmin tuntuisille ehdokkaille ja tekee oman suosituksensa kolmen parhaan ryhmästä. Seuraavaksi astuu esiin ministerin esikunnan evästämänä esittelymuistion kirjoittaja. Hän on yleensä kokenut virkamies. Esittelymuistio on asiakirja, johon perustuen valtioneuvosto tekee nimittämispäätöksen. Kokeneen virkamiehen tekemänä laatiminen sujuu vaivatta. Tässä vaiheessa yleensä tiedetään, kuka valitaan, koska ministeri, jonka ministeriötä nimitys koskee, käytännössä ratkaisee asian.  Muistio laadintaan periaatteella, että hakija, jolla on epäkattavin ja sopimattomin

1652. Juustin nimityksessä Yleltä törkeä menettely

     Tänään Ylen A-studiossa toimittaja lueskeli puolustusministeri J. Niinistölle ministeriön kansliapäällikön viran täytön esittelymuistioita. Yle tiesi muistion olevan ei julkinen nimitysprosessin ollessa kesken. Siitä huolimatta toimittaja kysyi, miksi Juusti on parempi virkaan kuin Räty.      Kokoomus ajaa voimakkaasti virkaan Rätyä. Ylellä on kokoomuslainen toimitusjohtaja. Tästä tulee vääjäämättömästi mieleen 60- ja 70-lukujen Ylen aktiivinen rooli poliittisessa vaikuttamisessa. Moni hölmöydessään on jo unohtanut, että tällaiset ajat ovat ohi. Mutta eiväthän ne ole. Ei tarvitse muistaa, kuin M. Jungnerin ulos ajo Ylen pääjohtajan virasta.      Presidentti Halosen nimitettyä kyseenalaisin perustein muutaman ministeriötason huippuvirkamiehen virkoihinsa presidentiltä otettiin kokoomuksen johdolla kansliapäälliköiden nimitysvalta pois. Maksaako kokoomus nyt potut pottuina?      Kun poliittisille virkanimityksien tielle on jo lähdetty, peli pelataan aina loppuun saakka

1651. Miksi Tanssitalo Helsinkiin

     Päivän HS:n mukaan Helsingin kärkipoliitikot kannattavat Tanssitalon rakentamista. Aikoinaan presidentti Halosen sisäministeriön kansliapäälliköksi demarien mandaatilta nimittämä ap. johtaja Ritva Viljanen on vastustavalla kannalla. Hänen pitkä polveileva virkamiesvastauksensa HS:ssä tanssitalokysymykseen muistuttaa tyypillisen poliitikon sanailua. Nyt Viljaselta tarvitaan samanlaista päättäväisyyttä tanssitalon puolesta, mitä hän osoitti 1990-luvun alussa, kun hän sai valtion tunnustuksen läänien lakkauttamisen hyväksi tehdystä työstä.       Tanssi on ihmisen vanhimpia tunteiden esittämistapoja, joka sytytti koko yhteisössä polttavia mielialoja ja väkeviä sielun purkauksia. Taiteellisen ilmaisuvoimansa ja antinsa lisäksi tanssi kehittää koko kehon fysiikka, koordinaatiota, liikeratojen hallintaa. Se voi olla myös voimakas itseilmaisun ja terapeuttisen kokemuksen keino. Tänä päivänä tanssin esittäjien ja harrastajien joukko ulottuu huippuartisteista ja lavatanssijoihin.

1650. Kymmenen pientä sote-poikaa

     Talouselämässä nro 29 oli hyvä artikkeli yksityisten terveysfirmojen rynnistyksestä markkinoille julkisen sektorin kurjistumisen ja sote-sotkujen jatkuessa. Artikkelissaesiintyvät terveysyritysten pomot rehellisesti tunnustivat, että asiakkaita riittää. Työterveyshuolto ja vapaaehtoiset sairausvakuutukset suorastaan työntävät potilaita sisään ja varakkaat menevät sinne, mihin tarve kulloinkin edellyttää. Uusia vakuutusinnovaatiota odotellaan.      Terveyspomojen vakuuttelut kilpailun tuomasta kustannusten alentumisesta, työtapojen virtaviivaistamisesta ja prosessitehokkuuden noususta ovat varmaankin totta, mutta heidän väitettä laadun parantumisesta ei kannata heti niellä. Joka tapauksessa julkisen sektorin terveysasemilla on syytä ottaa mallia yksityissektorin hyvistä käytännöistä, kuten Espoossa on tehty.      Yksityissektorin ryntäykseen maamme terveysmarkkinoille sisältyy suuri haaste. Miten varmennetaan, että terveydenhoito tapahtuu koko maan tasolla parhaita hoitos

1649. Hallitus ajautuu törmäyskurssille pakolaiskysymyksessä

     Ulkoministeri Soinin palatessa Yhdysvalloista arktisesta kokouksesta hän lausui Yle 1:n tv-toimittajalle pakolaiskysymyksestä. – Tilanne on sietämätön, kun Dublinin sopimista ei noudateta. Sääntöjä pitää noudattaa. Hallitusohjemassa on linjaus.      Hän ei ottanut kantaa EU:n pysyviin pakolaiskiintiöihin enkä siihen, mitä Eurooppaan jo tulleiden kanssa pitäisi tehdä ja miten EU:n tasolla voitaisiin menetellä.     Ei ollut kovin dynaamista puhetta.      Samaan aikaan hänen ihannemaansa Britannia ottaa tuhansia uusia pakolaisia suoraan pakolaisleireiltä, vaikka D. Cameron pari viikkoa sitten oli kiristyspolitiikan kannalla. Mielet muuttuvat EU:ssa.      Maahanmuuttoviraston tuoreimman arvion mukaan tänä vuonna Suomeen voi saapua jopa 30 tuhatta turvapaikan hakijaa. On turhaa väittää, ettei Suomessa ole kiinteistöjä pakolaisten sijoittamiseksi. Lakkautetuissa varuskunnista saadaan tiloja tuhansille. Asian voi tehdä PS:lle kiusalliseksi se, että osa tiloista voi vi

1647. Välimeren tällä puolen

     Päivän uutisten mukaan Turkista Kreikkaan tulee päivittäin 3500 ja Saksaan tunnissa 100 pakolaista. Vaikka Suomessa pakolaiskysymys on nyt vahvasti esillä, kokonaisuudessa aiheen ympärillä meillä on paljon kysymyksiä ratkaisematta, on säikyttävän hiljaista. Vain muutamien kuntien kieltäytymisistä vastaanottaa turvapaikan hakijoita tekosyihin vedoten on saanut osakseen huomiota.      Tässä yhteydessä maassamme on onneksi oltu vaiti yli 400 tuhannen evakon uudelleen sijoittamisesta rajojemme sisäpuolelle. Se oli suursaavutus silloisessa tilanteessa ja olosuhteissa. Se on nyt historiaa.      Euroopan mahtimaiden, etunenässä Iso-Britannian, Saksan ja Ranskan, kolonialistinen menneisyys ei voi olla vaikuttamatta niiden suhtautumiseen pakolaiskysymyksessä, vaikka ketään ei velvoittaa hyvittämään isovanhempiensa pahoja tekoja. Jos joku on syyllinen, niin koko Eurooppa on syyllinen. Mainitut maat ovat suuremmin nurisematta ottaneet miljoonia maanmuuttajia vastaan poliittisen ja

1646. Ministeriöiden yhdistäminen on järkevää

     Hankkeen taustalla on vuosikymmeniä jatkunut riittämätön yhteistyö ministeriöiden välillä. Niinpä nyt on taas kerran katsottu, että ministeriövetoinen hallinto saa riittää. Tämä ei ole mikään poliittinen puuska. Siiloutumisen vähentämiseksi Lipposen hallituksilla oli strategiasalkku, joka pikkuhiljaa paisuu kunnon repuksi. Vanhasen hallitutus taisteli eristäytymistä vastaan monen ministeriön yhteisillä ohjelmilla, jotka lässähtivät niiden rahoituksen monimutkaisuuteen. Sipilä yritti urheasti hallituksen tiimityöskentelyä. Se kariutui jo pelkästään työskentelyinfraan ja logistiikkaan.      Sipilän hallitustyön soveltamasta aidosta yritysstrategian menetelmistä ei tässä vaiheessa voi sanoa mitään.” Vaikuttaa tyypilliseltä konsulttityöltä, joka lopahtaa ajan ja kasvojen kuluessa”, sanoi eräs asiantuntija. Toivotaan parasta maan edun nimissä. Koska hallitus näyttää onneksi olevan halukas perehtymään hyviin käytäntöihin, se on varmaan tutustunut Ruotsin malliin hallitustyöskentel

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *