Sivut

sunnuntai 16. elokuuta 2015

1638. Päätösvallan siirtäminen maakuntiin alkaa


     Tämä oli seurausta siitä, kun kehys- ja tulosohjauksessa delegoitiin asioita virastojen ratkaistaviksi ja siitä, kun valtionosuusjärjestelmä rukattiin ja normeja väljennettiin niin, että nämä sallivat kuntien päättää, miten valtion rahat käytettiin ja palvelut tuotettiin.  Siinä samalla menivät myös tietojärjestelmäkysymykset ja laiteasiat ministeriöistä virastojen ratkaistaviksi.

     Seurauksena oli ,että jokaisella ministeriöllä oli omat tietohallintostrategiansa ja toisten ministeriöiden tietojärjestelmiin yhteen sopimattomat sovellutuksensa, hajaannus oli suuri.

     Lopputuloksena oli, että kuntien palvelujen taso ja saatavuus poikkesivat suuresti toistaan. Syntyi myös suuri määrä yhteen sopimattomia ict-sovellutuksia, mikä vaati koordinaatiota, erilaisia johtoelimiä ja standardeja.

     Hajaannusta ei olisi tapahtunut, jos keskushallinnon valvontaan palvelujen tuottamisessa olisi panostettu ja koordinaatio virastojen ict-laitehankinnoissa olisi säilytetty.

     Merkittävä, julkilausumaton periaate oli myös, että lakkautettavien keskusvirastojen tilalle perustettaville kehittämiskeskuksille ei annettu riittävästi toimivaltaa ja resursseja hoitaa hallinnon ohjausta. Tämä johti siihen, että poliittiset ministeriöt suoraan ohjasivat aluehallintoa, mikä oli kyseenalaista vallan kolmijaolle.

     Tällöin suurena vaarana on, että ministeriö valmistelee sellaisia lakeja, joita sen on mukava ja helppo toimeenpanna ottamatta huomioon yhteiskunnan kokonaistarpeita. Nämä periaatteet olavat myös ristiriidassa miniteriöiden koon pienentämisen kanssa, koska miniteriön operatiiviset ohjustehtävät vaativat lisähenkilökuntaa.

Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti