Siirry pääsisältöön


1632. Yhteiskuntasopimuksen olemassa olo ja Kreikan tie


     Taideteoksen olemassa olo on usein kyseenalainen asia. Samankaltainen futuristinen näkökulma koskee myös yhteiskuntasopimusta. Tällä hetkellä sen tulevaisuus on hyvin pitkälle sen tiedon varassa, minkä vallassa olevat sanovat olevan totta ja mitä maatamme uhkaa, ellei sopimusta synny.  Juuri nyt he sanovat nyt, että Suomessa tehty työ ei ole hintakilpailukykyinen.

     Se on aivan eri asia kuin toteamus, että Suomi tai suomalainen työ ei ole hintakilpailukykyinen. Kun sanotaan, ettei Suomessa tehty työ ei ole hintakilpailukykyinen, luodaan mielikuva työn siirtämisestä Suomesta pois ja että muutoin vientituotteita syntyy, mutta palkat ja työaika ovat jarruina.

     Tähän on aivan turhaa odottaa tueksi mitään tilastotietoja suomalaisen työ kalleudesta verrattuna muihin maihin. Luodaan ja levitetään vain poliittinen tieto, että näin on ja sillä siisti, vaikka tavoite saattaa kaikota nopeammin, kuin sitä pystytään saavuttamaan.

     Pääministeri Sipilä pelotteli Kreikan tien odottavan Suomea ja maallemme menevän monella mittarilla mitattuna vielä huonommin kuin Kreikalla.  Stubb jatkoi poliittista retoriikkaa lausumalla televisoissa kokoustaulun tekstin, että määritellään tavoite, prosessi, asialista ja aikataulu yhteiskuntasopimuksen saamiseksi. Vastavetona hallituksen näkemyksille OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen puolusti vimmatusti opettajien kesälomaa.

     Kaikki yhteiskuntasopimusprosessiin osallistuvat osapuolet tekevät omasta mielestään oikein. Toimivassa demokratiassa oikeastaan muutoin ei voida menetelläkään kuin puolustamalla omaa taustaryhmäänsä, koska kyseiset pomot ovat sitä varten olemassa.

     Kasalaisilta kuitenkin vaaditaan valppautta erottaa liioittelu, tarkoitushakuisuus, vaikeneminen ja väistely realistisista mahdollisuuksista, etenkin suurimman osan kansasta ollessa sivustakatsojia.


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Lähetä kommentti
Lue lisää

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j
Lähetä kommentti
Lue lisää

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *