Ihmisen silmänmuna on kehon nopein liikkuja. Viidesosa
sekunnissa se voi suunnata katseen toisaalle. Tästä syntyy ensimmäinen harha
ihmisen luullessa hallitsevansa ympäristöään. Neljä viidesosaa jää havaitsematta.
Tietoisen mielen osuus ihmisen toiminnasta on pieni, ehkä
muutamia kymmeniä prosentteja.
Toinen harha on virheet, joissa ihminen arvioi itseään ja
joissa järki pettää. Tämä on havaittu kokeissa, joissa ihmiset arvioivat heille
sattuvien ikävien tapausten sattumisien todennäköisyyksiä, kuten syöpään
sairastumistasaamista, aivopuolison kuolemaa, jne. He aliarvioivat ne aivan
alakanttiin, vaikka heille kerrotaan faktoina tilastolliset todennäköisyydet
heidän profiililleen tapahtuvista ikävistä tapahtumista.
Miksi todellisuus ei pane optimismia kuriin, vaan aivoilla
on taipumus päivittyä vain positiivisilla itseä koskevilla tiedoilla.
Alkuihmistä hallitsi tiedostamaton mieli paljon enemmän kuin
nykyihmistä. Tiedostamattomalle mielelle jäi kuitenkin tärkeitä tehtäviä
pakoreaktion lisäksi. Yksi niitä on optimismin säilyttäminen. Se on ihmisen
evoluution kannalta hyvin merkittää, sillä se mahdollisti ihmisen ottamaan
riskejä ja muiden muassa muuttamaan aivan vieraille alueille. Eläimet eivät tee
näin uteliaisuuttaan vaan pakon edessä.
Ihmisen aivoissa on säilynyt niin sanottu keskiaivojen yläkukkulat,
joissa uusimpien tutkimusten mukaan tiedostamattoman tiedon uskotaan
vaikuttavan. Mainitut aivon osat ovat kehittymättömillä olioilla suhteellisesti
paljon suuremmat kuin ihmisillä.
Toinen laji tiedostamatonta tietoa on harjoittelemalla hankittu
taito, esimerkiksi virkkaustaito tai voimisteluhyppy. Aivokuvantamisella on
otettu esimerkiksi, että harjaantuneen virkkaajaan aivotoiminta on intensiteetiltään
verkkaista verrattuna virkkausta vasta harjoittelevaan. Harjoittelun avulla ihminen
voi muuttaa tietiedostetun tiedon tiedostamattomaksi.
Lähde: Ihmiset olettavat hallitsevansa elämäänsä, Yle Teema,
29.3.2015
Kommentit
Lähetä kommentti