Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2015.


1629. Tullin organisaatio ja luottamusmiesjärjestelmä

      Tullin organisaatiota vallitsi jonkinlainen epävarmuus. Ehkä siksi pääjohtaja Laine käytti luottamusmiehiä omana tiedotusjärjestelmänään, mistä monet eivät pitäneet. Menettely oli joissain määrin ymmärrettävä, koska uutena, ministerin paikalta tulleena pääjohtajana Laine koki, ettei hän muuten saanut otetta laajasta, moniin paikallisyksikköihin levittäytyvästä organisaatiosta. Tämän sain havaita käydessäni tullijohtaja Teuvo Mertensin luona Hangon satamassa. Siellä näkemäni tuontiautojen paljous oli jo sinänsä hämmästyttävää. Lähdin mietteliäänä Hangosta.        Laivalla tullijohtajien seminaarisalin hämäryydessä takimmaiset kuulijat näkyivät mustina hahmoina vaihtaessani piirtoheittimen kalvoja. Olin luokitellut vastaukset sopiviin ryhmiin, jolloin uskoin pystyväni pitämään esityksessäni yllä jonkinlaista juonta. Yhteenvetona totesin piirien odottavan Tullihallitukselta tukea ja suunnannäyttämistä sekä sähkötullauksen ja sen työmenetelmien olevan suuren luokan tulevaisuu

1628. Suomalaisuus

      Näin totesi sosiologi Anna Rastas tänään Ylen aamun televisiossa ja jatkoi, että suomalaisuutta on vain kieli. Keskustellussa mukana ollut yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä valisti lisää, että suomalasiuus muuttuu jatkuvasti ja niinpä pitäisikin puhua moni kulttuurillisuuden sijaan monimuotoisesta suomalasiuudesta.      Heidän mukaansa poliitikot sekä flirttailevat rasismilla että käyttävät sitä opportunistisena voimana ajaessaan omia etujaan.      Rasismi on perimältään pelkoa itseään kohtaan, joka ei uskalla kohdata erilaisuutta vähäänkin oudossa tai yllättävässä tilanteessa. Tällöin rasistille ei jää käteen muuta kuin herjaukset ja loukkaukset.      Perussuomalaisten jyrkän maahanmuuttovastaisen siiven toiminta on tuomittavaa. Jos se jäisi vain tavaksi erottua eliitistä, se ei olisi niin varallista, mutta joka tapauksessa vastemielistä.      Maahanmuuton lisääntyminen noudattaa maailman laajuista kaavaa. Väestö kasvaa yhdeksään miljardiin ihmiseen vuonna 2

1627. Esimies-alainen keskustelut ovat arkkukamaa

     Ylen aamu tv:n 27.7. mukaan esimies-alainen keskustelut näyttävät tulleensa tiensä päähän. Accenturen toimitusjohtaja Frank Korsström piti niitä nykymuodossaan liiaksi menneeseen toimintaan painottuneina ja kerran pari vuodessa toteutettuina ohjausvaikutukseltaan riittämättömänä. Hän kaipasi enemmän nopeutta, ajankohtaisiuutta ja ohjaustehoja.      Korsströmin muukaan keskustelut voidaan korvata projektityön ohella taphtuvana jatkuvana keskusteluna. Tällöin voidaan suunnitella myös työuria, henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen priorisointeja, jne.      Ohjelmassa mukana olleet asiantuntijat Eleviina Saari ja Merja Fischer lähinnä myötäilivät Korsströmiä. Heidän mukaansa suuryritys Deloitte harkitsee myös lakkauttavansa keskustelut.      Esimies-alaiskeskustelujen korvaaminen suorituksen ohjauksessa tapahtuvalla kommunikaatiolla on huono idea. Tähän ei löydy muuta perustetta kuin kustannusten leikkaaminen. Sehän tuo noin yhden työpäivän lisää organisaatiolle. Luopu

1626. Lapsi oikeaan kouluun

     On oikein luottaa omiin kykyihinsä ja pistää lapio syvälle maahan. Tällä tavoin on moni pärjännyt elämässään.      Tilanne Euroopassa on kuitenkin muuttumassa niin työttömäksi ja eksyksissä olemiseksi, ettei pelkällä pärjäämisen eetoksella kukaan voi turvata hyvää elämää. Pelkkään kovaan työhön luottamisessa voi piilläkin epäonnistumisriski.      Opiskelu on tarjonnut suomalaisille korvaamattoman keinon sosiaaliseen nousuun. Maksutonta opiskelujärjestelmää korkeakouluineen ja peruskoulu ovat luoneet yhteiskuntaa eheyttäviä elementtejä ja   yhteisöllistä koheesiota.      Riippuu hyvin paljon vanhempien taustoista, kuinka aktiivisia he ovat vaikuttamaan yläkouluvalintaan. Kussakin kunnassa on kaksi tasoa, jotka vaikuttavat ratkaisuun: virallinen taso erilaisine opetuksen painotuksineen eri kouluissa ja epävirallinen taso, joka käytännössä määrittää oppilaaksi oton kriteerit.      Satu Koivuhovi (2013) on jakanut valintamahdollisuudet nelikenttään kouluiksi: paino

1625. Yhteiskuntasopimus kaipaa punkkareita konsulteikseen

     Suomen henkinen tila alamaissa yhteiskuntasopimuksen aikaan saamiseksi.      Lukiessa oikeusoppineiden mielipiteitä, vaikka päivän HS:stä (Koskenniemi, Tuori), EU:n johtavien politiikkojen ja virkamiesten harjoittamasta kuripolitiikasta Kreikkaa kohtaan ja sen lasillisuudesta, väistämättä tulee mieleen Sipilän hallituksen uhkaus hyvinvointipalvelujen noin 1,5 miljardin euron leikkauksesta, ellei yhteiskuntasopimukseen päästä. Hallitus uhka siis kansan vähäosaisia, jollei se suostu laskemaan elintasoaan ja palkkaetujaan. Onko tämä oikeusvaltion arvojen ja   perustuslain mukaista?      Tässä kohden voisi Sipiltä uudelleen kysyä, miksi Suomen pitää leikata, vaikka maa on euroalueen yksi vähiten velkaantuneimmista maista bruttokansantuotteeseen verrattuna.      Samaan aikaan yritysjohtajien palkat ovat viisin kertaistuneet verrattuna duunariin. Työn määrä ja laatu eivät kelpaa perusteluiksi.      Toisen argumenttina on esitetty, että eliitin huipulta rahat valuvat

1624. Valtio velallisena

    Akatemia professori Tuori pohdiskeli Ylen 17.7 verkkosivuilla, miksi media ja etenkin taloustieteilijät rinnastavat Kreikan yksityiseen velalliseen, joka on lainan antajan armoilla. Hänen perustelunsa tätä vastaan olivat EU-tason monet valtiota ja sen kansalisia suojaavat sopimukset.      Täten rinnastus yksityiseen velalliseen on omituista, etenkin kun näiden sopimusten noudattamisessa muissa kuin kreikkatapauksissa noudatetaan moraalioppia ja anteeksiantamista.      Eihän Kreikka-kysymystä raamattu kädessä ratkaista, mutta jos tapaukseen sovellettaisiin moraalisääntöjä, jonkun tason armahtaminen olisi paikallaan. Tapahtukoon se vaikka sen nimissä, että maa ei kykene milloinkaan maksaan velkojaan.

1623. Koulutusko vastaamaan työelämän tarpeita

     Hallituksella on hyvää tarkoittava aie saada koulutus vastaamaan työelämän tarpeita ja nopeuttaa ammatti- ja korkeakouluista valmistumista. Mutta tässä on monta mutkaa edessä.      Suurten ikäluokkien edustajat uskoivat vahvasti, että koulutuksen ja tiedon määrän kasvaminen olivat menestyksen avaimia. Tavoitteena oli saavuttaa vähintään omien vanhempien saavutukset ja elintaso. Jos ei saanut hyvää koulutusta, oli myös mahdollista, noudattamalla instrumentaalista rationalismia, hankkia maallista menestystä. Asetettiin päämäärä ja valittiin käytettävissä olevat työntekokeinot.      Nyt tiedon määrä on kasvanut sellaisiin ulottuvuuksiin ja mittasuhteisiin, että siitä on vain haittaa. Viimeisen 30 vuoden aikana tieto on lisääntynyt saman verran, kuin sitä siihen saakka oli yhteensä. Turhan tiedon valtava määrä peittää aleen tarpeellisen aivojen kapasiteetin pysyessä ennallaan. Serverillä oleva tieto on eri asia kuin aivoissa oleva.      Samaan aikaan kulutusmarkkinat

1622. Ministeri Rehnin imaginääriluvuilla ei Fennovoiman kotimaisuudelle

     Ylen tv 1:n venäjän kielisten uutisten 17.7. mukaan Olli Rehn on suorittanut pitkän matematiikan ja tottunut n:nen asteen yhtälöihin ja imaginäärilukuihin. Näiden tietojen pohjalta hänellä on varaa suhtautua epäilleen Fennovoiman kotimaisuusasteen nostamiseen lainajärjestelyillä.      Julkisten esiintymiensä perusteella Rehn on lukenut muutakin kuin matematiikkaa ja tutkinut imaginäärisiä lukuja.     Rehnin tapaus osittaa, ettei käytännössä ei ole pitkä ei lyhyttä matikkaa. On vain tarve jäsentää kokonaisuutta, sen elementtejä ja näiden riippuvuussuhteita. Monelle arkijärkeily näyttää riittävän tähän, mutta tunteet voivat hulmauttaa virhepäätelmiin, bisnesidea voi mennä pieleen.      Valistuksen aikaan katsottiin, että saavuttaakseen hyvän sivistyksen, kuuluu opiskella kieliä, matematiikka ja historiaa. Etenkin sanskriitti teki hyvää ajattelulle, koska sen lukuisat taivutusmuodot pakottivat vilkkaaseen aivotoimintaan. Kaiken kaikkiaan eri kielillä puhuminen ja ajatte

1621. Suomen maine rapistuu

     Olemme niin luovia, että haluamme sisällyttää muutaman sadan afrikkalaispakolaisen kiintiöpakolaisryhmäämme, joka käsittää noin 1000 ihmistä. Sanomme korrektisi, että Afrikan pakolaiskysymys pitää hoitaa lähtijämaiden oloja kohentamalla ja tehostamalla leikattujen kehitysapurahojen käyttöä.      ETYK-juhla kokous pidetiin Helsingissä ilman venäläisdelegaatiota. Venäläisten saaminen mukaan olisi vaatinut enemmän rohkeutta ja luovuutta. Sitähän meillä Ollilan raportin mukaan on yllin kyllin..      Fennovoiman ydinlaitoshanke Pyhäjolle tuntuu hyvin vieraalta nykyisessä eurooppalaisessa energiatuotantoilmapiirissä.

1620. Toivomus medialle Kreikka-uutisoinnista

     Yleinen käsitys kansalaisten keskuudessa lienee, että tukipaketin saaneiden Espanjan, Portugalin ja Irlannin talouksien tilanteet ovat ainakin siedettävillä tasolla. Italian tilannetta pidetään myös vakaana ja Ranskan tiedetään kiristäneen talouttaan Hollanden ensi haparoinnin jälkeen valtiovarainministeri Macronin johdolla.      Nyt kun Kreikassa ollaan tienhaarassa, mitä polkuja pitkin kehitys alkaa kulkea ja mitä vaihtoehtoja suomen kansalisilla on edessään osallistumisessa euroalueen tukipaketteihin, oli toivottavaa, että päämediat esittelisivät ainakin Italian, Ranskan, Espanjan, Portugalin ja Irlannin keskeiset talousluvut ja niiden kehitysnäkymät.      Ranskan tilanteen nykyistä yksityiskohtaisempi tuntemien olisi erityisen tärkeää maan ison talouden takia. Onhan Ranska yksi Euroopan suurvalloista. Se tiedetään, että bistroja ja terästehtaita panna kiinni pannaan kiinni ja että Ranskassa kaikki osaavat protestoida.      Olisi myös kohtuulista tietää asiantunti

1619. Mitä Kreikalle tapahtuu

     Vanha Rouva Eurooppa ei ole mikä tahansa untuvikko, vaan hän on tanssinut sota- ja kulttuuritanssia roomalaista voiton paraateista ja normannilaisiin pitoihin, nyt EU:n saleissa.       EU-johtajat (euroryhmä) ovat unohtaneet täysin, mikä merkitys Kreikalla on ollut eurooppalaisuuden ja koko länsimaisen ajattelun kehitykselle.   Jo Aristoteleen tekijäoikeuksien loukkaamisen korvauksilla eroryhmä voisi hoitaa Kreikan velat. Tämä tienkin vaatisi vielä luovempaa mielikuvitusta kuin kolmannen tukipaketin ehtojen asettaminen.      Näyttää siltä, että sekä Ukrainan että Kreikan kriisejä synnyttäessään ja niiden ratkaisuyrityksissään, EU-johtajat olisivat olleet liian kauan jesuiittojen parissa. EU-eliitti elää omassa kuplassaan.      Konkreettien esimerkki omaan kuplaan joutumisesta on Ranskan ENA:n koulutusohjelmat ylimmille hallinto- ja virkamiehille. ENA aateloi eliitin omaksi sisäänpäin kääntyväksi veljes- ja sisarkunnakseen omine arvoineen ja verkostoineen. Niinpä lopp

1617. Kuolema ja syntyminen

     Lähes koko syksyn tuuli pitkin Esplanadia mereltä päin. Ihmiset kääriytyivät vaatteisiinsa näyttäen irti päässeiltä uhrejaan etsiviltä kummituksilta.      Isä haudattiin vaimonsa viereen Malmin hautausmaalle. Lukiessani myöhemmin isän mökkipäiväkirjat ratkaisu oli oikea, sillä isä olisi päässyt sotaveteraanina viimeiseen lepoonsa Hietaniemen sankarihautausmaalle.     Lyhyestä hautajaispuheestani tuli kuin sisäisen pakon sanelema puhe komppanian päällikölle. Vähäiset hautajaisvieraat eivät sitä paheksuneet, ja pappi lähti heti pois juotuaan kahvit, mutta loi minuun närkästynen katseen pannessaan salin oven kiinni.      Parin viikon päästä naisääni soitti Malmin hautausmaan toimistosta ja ilmoitti uurnan laskun olevan viikon päästä. Sinne ei tarvinnut tulla kuin lähiomaisten. Mustiin talvivirkavaatteisiin sonnustautunut vahtimestari odotteli meitä kärsimättömän näköisenä alkaen heti työntää ruumisarkkuvaunuja vajaan. Tietämättä, mitä meidän piti tehdä, hän osoitti yhtä

1616. Yksilöllisyys syö hyvinvointia

     Verkkoihmistä on helppo herjata. Hän kuulemma muuttaa heti käyttäytymistään, kun on näkyvissä parempaa. Hän on protestoija. Hän haluaa irti instituutioista ja auktoriteeteistä. Hän ei tue poliittista valtaa, vaan on häilyvä.      Olkoon totta tai tarua.      Melko varamaa kuitenkin on, että verkossa hierarkiasuhteet ovat erilaiset kuin   face to face-tilanteissa. Hierarkiasuhteet eivät tällöin vääristy, mutta ihminen viisaana olentona muovaa ne itselle mahdollisimman edullisiksi kussakin tilanteessa.      Missä määrin edellä todetut pitävät paikkansa, on tässä sivuseikka. Tärkeää on havaita, kuinka perusteellisesti ympärillämme hääräävä ja erilaisia elämän tapoja mahdollistava tekniikka on muuttanut käyttäytymistämme.      Tilanteen kehittymistä kuvaa hyvin mm. se yksityiskohta, että 1800-luvun alussa ei tunnettu sanaa ihmiskäsitys, puhumattakaan maailmankuvasta. Karkeasti ottaen 95 prosenttia ihmisitä kuului samaan luokkaan ei-keitään, ilman ajatustakaan mistä

1615. Etiikan neuvo Helsingin Etykille venäläisten kutsumisessa. I.Kant olisi kutsunut, S. Beauvoir ei

     Joku tietävä jyrähtäisi heti, että kysymys on absurdi, koska etiikka on henkilökohtainen asia. Se pitää paikkansa, mutta ilman etiikan ohjailua yhteiskunnissa vallitsisi anarkia.      Yksilö tasolla etiikka ja sen kehittyminen muodostavat elämän kestävän projektin itse kullekin. Etiikan pitäisi kysyä meiltä jokaiselta jatkuvasti, mitä ja miksi tämä täytyy tehdä tai jättää tekemättä.     Jo Aristotelesin ajoista etiikkaan on kuulunut onnen tavoittelu, tilanneviisaus ja sosiaalinen kompetenssi ja sosiaalisten sääntöjen hyväksi käyttö. Jälkimmäinen tarkoittaa äärimmilleen tulkittuna kansalaistottelemattomuutta.      Filosofi I. Kant korosti sääntöjen noudattamisen tähdellisyyttä jopa niin pitkälle, että etiikan säännöistä pitäisi tehdä lakeja. Laet määrittelisivät moraalin. Ihminen on vapaa, koska häntä edustavat instituutiot ovat vapaat säätämään lakeja.      Kant olisi tehnyt, kuin Suomen ulkopoliittinen johto teki.      Se mitkä seikat päätöksen teossa otet

1614. Pikalounas peruskoulussa

     Koulu ei ole rappiolla, mutta viitteet alamäkeen on saalkaneett. Hallitus aikoo leikata ties kuinka monennen kerran koulutuksesta ja opettajien arvostus ei näy palkkauksessa. Tämä ei kutenkaan ole pahinta.      Pahin rapautuminen tapahtuu kaikkien kavalimmalla tavalla: vähittäisillä vuosittaisilla pienillä heikonnuksilla, joista sinänsä yksikään ei ole kohtalokas, mutta kokonaisuus loittonee alkuperäisestä tarkoituksesta. Ruotsissa on näin juuri tapahtunut.      Ruotsissa käytiin peruskoulutaistelu 1960-luvulla taustalla 120 vuotiaan kansakoulun ja oppikoulun yhdistäminen. Yhtenäinen peruskoulu voitti. Aluksi tavoite oli, ettei lapsista tule natseja eikä stalinisteja. Myöhemmin idea muotoutui kestäväksi: koko ikäluokan tuli saada yhteiskunta luokkiin katsomatta yhtenäinen koulutus, jossa eri sosiaaliluokkien lapset kohtasivat ja jossa oppimisvaikeuksissa olevia tuettiin. Tällöin koulusta muodostui pienoismaailma, jossa eri luokkien lapset tutustuivat toistensa elämän tap

1613. Kreikka huijasi myös vaalituloksellaan

     Joku on kuvannut tiedon määrän kasvua sanomalla New York Timesin sunnuntainumeron sisältävän niin paljon tietoa, että se riitti renessanssi-ihmiselle koko elämäksi.      Painettu media- ja some-sanomat sisältävät pääasiassa yhteiskunnallista tietoa. Se on kaikkein merkittävin tiedon laji, koska sen perusteella tehdään monet tärkeät poliittiset päätökset. Niinpä on otettava vakavasti nyt jo melkein sloganin asemaan kohonnut hokema, että yhteiskunnallisesti totuuden mukaista tieto on sitä tietoa, mitä vallassa olijat sanovat sen olevan.      Hyvä esimerkki tästä oli elin Kreikassa pidetyt vaalit troikan esittämistä jatkorahoitusehdoista. Yhteiskunnallista tietoa esitti Yle tv1:n eilisissä iltauutisissa prof. Vesa Puttonen toteamalla, ettei ei ole edes esitystä, josta äänestää, koska sopimusmääräaika on kulunut umpeen. Asiallisesti se on näin, mutta totta kai kreikkalaiset äänestivät viimeksi voimassa olleesta esityksestä. Puttosen toteamus on juridis-hallinollinen yhteisku

1612. Afrikka on ollut pettymys

     Afrikka on ollut menestys kiinalaisille ja eräille yhdysvaltalaisille jättifirmoille kuten Shellille ja muutamille lääkeyhtiöille. Mutta tämä kalpea menestyksen sirppi näkyy vain ohuena hymyä näiden firmojen kassanhoitajien ilmeinä, ei afrikkalaisten kasvoilla.      Belgian kuningas Lepold II omisti 1860-luvulla henkilökohtaisesti Kongon. Viisikymmentä luvulla opetettiin kansakoulussa, mitä osat Afrikasta kuuluivat alusmaina millekin Euroopan valiolle. Isäntämaita olivat Ranska, Englantia, Saksa, Espanja, Portugali, Belgia, jne.      Afrikan epäonnistuminen ei ole yksinomaan kiinni siitä, etteivätkö kyseiset maat ja kansainväliset yhteisöt olisivat auttaneet 1960-luvun jälkeen monin tavoin Afrikan maita, Saksa lähes sadalla miljardilla eurolla.      Arabikevät oli takaisku. Se alkoi Tunisiasta. Siihen joutuivat mukaan myös eri vaiheiden kautta Egypti, Libya, Jemen ja Algeria. Levottomuutta lisäväät terrorijärjestöt Boko-Hara ja Isis.      

1611. Halitusten suurhankkeiden johto

     Hallituksen 30 suurhankkeiden johtamisvastuun kallistumien jyrkästi kepun hyväksi on hämmentävää. Kaikki tärkeimmät hankkeet ovat keskutavetoisia. Joko Stubb ja Soini eivät osanneet pitää puoliaan tai heidän taustajoukoistaan ei kerta kaikkiaan löytynyt osaamista. Suuren ja vanhan kepun yksi vahvuus on osaamisen jakaantumien monille hartioille. Osaaminen on valtaa.

1610. Tiedostamaton mieli pahuuden lähde?

     Ihmisen silmänmuna on kehon nopein liikkuja. Viidesosa sekunnissa se voi suunnata katseen toisaalle. Tästä syntyy ensimmäinen harha ihmisen luullessa hallitsevansa ympäristöään. Neljä viidesosaa jää havaitsematta.      Tietoisen mielen osuus ihmisen toiminnasta on pieni, ehkä muutamia kymmeniä prosentteja. Toinen harha on virheet, joissa ihminen arvioi itseään ja joissa järki pettää. Tämä on havaittu kokeissa, joissa ihmiset arvioivat heille sattuvien ikävien tapausten sattumisien todennäköisyyksiä, kuten syöpään sairastumistasaamista, aivopuolison kuolemaa, jne. He aliarvioivat ne aivan alakanttiin, vaikka heille kerrotaan faktoina tilastolliset todennäköisyydet heidän profiililleen tapahtuvista ikävistä tapahtumista.      Miksi todellisuus ei pane optimismia kuriin, vaan aivoilla on taipumus päivittyä vain positiivisilla itseä koskevilla tiedoilla.      Alkuihmistä hallitsi tiedostamaton mieli paljon enemmän kuin nykyihmistä. Tiedostamattomalle mielelle jäi kui

1609. Fennovoimassa bulvaani on eri asia kuin verotuksessa

      Elämässä tulee hetkiä, jolloin tietää, että kohta alkaa tapahtua. Näin oli varmaankin silloin, kun vihreiden puheenjohtajalle Ville Niinistölle koitti hetki määrätietoisesti luennoida, että Fennovoiman uusin omistajaosakas Migrit Solar Energija on bulvaani.      Entinen talousvaliokunnan puheenjohtaja totesi varovasti eilen televisoissa Ylellä, että uusi osakas ei herätä innostusta.      Eduskunnan lainsäädäntöjohtaja Maija-Leena Paavolan mukaan juridinen tosiasia on, että kotimaisuusaste määritellään rakennusluvan harkinta-aikana eli omistuspohja voi vielä muuttua.      Saatujen virallisten merkintöjen mukaan Fortum OYj on sijoittanut noin 10 miljardia euroa Belgian rahoitusyhtiöihinsä, joissa työskentelee keskimäärin 0.8 henkilöä vuosittain. Fortum OYj siirtäessään näiden sijoitusten velkakirjojen korkotulot Suomeen verohyöty vuosilta 2006 - 2008 on noin 400 miljardia eroa (Yle MOT joulukuu 2014).      Keskusteltaessa Migrit Solar Energijan bulvaaniluoteesta o

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *