Siirry pääsisältöön


1606. Vanhat lähiöt maan tasalle

     Monet kasareista eivät muista lähiöihin muutosta juuri mitään eikä jälkeen päinkään heille ei ole hahmotunut kuvaa,  mitä ja miksi niin tapahtui. Kyse on maan lähiöiden valtavan asuntokannan rapistumisesta, sen korjaustarpeista ja mahdollisista purkupäätöksistä. Professori Mari Vaattovaara on selvittänyt ongelmaa.

     Iloisesti hymähtäen hän kertoi televisiossa 25.6, että ensimmäiseksi piti panna poikaa selvittämään, missä kaikki lähiöt ovat ja paljonko niitä on. Asia koskee useaa sataa lähiötä ja miljoonaa ihmisestä.

     Kaikki alkoi toisesta maalta muuttoaallosta, joka kohdistui kaupunkeihin. Satoja tuhansia muutti. Silloinen maalaisliitto oli kauhuissaan, vaihtoi nimensä Suomen Keskustaksi ja reivasi myös politiikkansa linjan keskustaan. Se onnistui. Puolue selvisi kuivin jaloin.

     Suuren rakennusliikkeet jakoivat rakennusmarkkinat sopuisasti ja löivät kiireellä kasaan lähiöitä kansan hurratessa Lasse Virenin kultamitaleille. Kansa sai aravalainansa, jota inflaatio söi kuin rutto. Nuoret perheet olivat onnellisia. Kasarisukupovi alkoi runsastua  ja riiteli lapsuutensa kesälomat folkkarin takapenkeillä.

     Meni kymmeniä vuosia mukavissa lähiökerrostaloissa. Talkoot pelittivät. Raitaa tuli portaikkojen seiniin. Sitten iski 1990-luvun lama kuin kimeä kirkaisu. Moni yrittäjäperhe meni polvilleen. Toinen osa kansasta ei ollut kuullutkaan lamasta. Toista iskua maa ei kestänyt. Yhdysvaloista 2008 alkaneen finanssikriisin maa taltutti nopeasti itselle vaarattomaksi, mutta mainigit jatkuivat Euroopassa ja nyt Suomessa kaikkein voimakkaimpina.

     Monet lähiöt ovat nyt pulassa. Ne kidutettiin 20 vuoden aikana henkihieveriin. Ei toki kaikkia, mutta yleistilanne on uhkaava, jopa kriittinen. Työttömyys ja vähäosaisuus ovat puraisseet ja purevat edelleen ilkeästi. Ränsistyminen on keskittynyt näennäisen sattumanvaraisesti muutamaan lähiöön ja joidenkin lähiöiden erilliskortteleihin. Kurjuuden laajuutta ei tiedä kukaan ja mikään taho. Taloyhtiöillä ja osakkailla ei ole ollut varaa pitkään aikaan tehdä tarpeellisia kunnostustöitä. Vuosikymmeniin maan hallitus ja kuntapäättäjät eivät ole huolehtineet edes neuvonta-, konsultti- ja tiedotuspalvelujen tarjonnasta taloyhtiöille. Putkifirmat vain tyrkyttävät jostain pilvestä revittyjä menetelmiä ja hintoja hoitaa putkiremontit. Kukaan ei valvo hinta-laatu-suhdetta puhumattakaan, että huolehtisi uusien menetelmien kehittämisestä.

     Mitä tekee Suomen Keskusta tässä tilanteessa? Ministeri Tiilikainen lausui kauniita sanoja lähiöiden puolesta 25.6. televisiossa.  Tiilikaisen tapaaminen on samankaltaista kuin istuisi aamiaisella historian kanssa. Maalaisliitto menetti maalta muuton takia äänestäjiä lähiöihin, ei kovin paljon mutta kirpaisun verran. Taitaa keskustan toimenpiteet lähiöasiassa supistua aluepolitiikan ja hajasijoittamisen edistämiseen. Siinä lääkettä lähiöille.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *