Obamacare astui voimaan liittovaltion korkeimman oikeuden
päätöksellä 6-3. Se oli valtava voitto noin 10 miljoonalle köyhälle amerikkalaiselle.
Republikaanit eivät voi sitä enää suhmuroida kumoon viemällä pois nyt
saavutettu valtavan merkittävä etu vähäosaisilta.
Suomessa ongelmaa ratkaistaan päin vastaisesta näkökulmasta.
Talouselämälehden nro
24:n mukaan OP-ryhmä, Terveystalo ja Mehiläinen rakentavat innokkaasti uusia
sairaaloita. OP-ryhmä laskee hyötyvänsä, kun se voi vakuutusasiakkailleen tarjota
nopean ja tehokaan hoidon. Myös asiakkaan työnantaja saattaa kuvitella hyötyvänsä
nopeasta hoidosta. OP-ryhmän toisen sairaalaketjun johtaja Harri Ahon mukaan sairaalatoiminta
paisuu kuin pullataikina muiden muassa olkapää- ja polvileikkausten takia. Se
laajenee myös sydänsairauksiin ja urologiaan.
Myös kunnat ja kuntayhtymät haluavat olla eturintamassa ja
etuajassa, kun sotessa ratkaistaan, millä konseptilla se toimii ja mitä
yksiköitä siihen kuuluu. Mitään jyrkkä rajaamista ei tietenkään tehdä, vaan järjestelmä
on tältä osin järkevää pitää joustavana, mutta nyt investoijien kannalta: varhainen
lintu madon löytää.
Tämä kehityssuunta, jossa sotessa toimii sekä yksityisiä
että julkisia sairaaloita on järkevää, jos se toteutetaan tehokkaalla työnjaolla ja kilpailutuksella
sekä tasokkaalla laatu- ja kustannusseurannalla.
Yksityisten sairaaloiden toimiessa bisnespää edellä ongelmia
saattaa tulla ylikapasiteetista ja hoidon laadusta. Jälkimmäisestä ainakin
keskustellaan. Ylikapasiteettiuhka liittyy aina liiketoimintaan. Se on tässä konseptissa
helpoin ratkaistava tekijä.
Sotesta käsin tarkasteltuna, kun siinä keskeisinä elementteinä
on bisneslogiikalla toimivia suuria yksiköitä, suuri haaste on, miten
sovitetaan yhteen julkinen rahoitus bisnekseen ja miten turvataan julkisen sektorin
terveydenhoidon pitkän aikavälin tavoitteet bisnessektorin kvartaalitalouden
paineessa.
Muistin virkistämiseksi on syytä toistaa , että terveydenhoito ei ole pelkästään palveluala eikä siinä ei
pelitä yksinomaan profit motive, vaan myös eettisyystekijät ohjaavat
voimakkaasti toimintaa. Sen keskeinen laatutekijä on vaikuttavuus eikä
välttämättä asiakastyytyväisyys. Muita laatutekijöitä ovat oikea-aikaisuus,
tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus.
Kommentit
Lähetä kommentti