Siirry pääsisältöön


1590. Etsijä Hercule Poirot ja hallitusohjelma


     Kieli on ihmisen hämmästyttävän taipuisa ja ilmaisuvoimainen työkalu. Pari esimerkkiä. Kun kirjailija kirjoitta tekstissään mesikämmen, hän luo teoksessaan lukijalle mielikuvan leikkisästä, ystävällisestä ja suuresta metsäneläjästä. Lukijalle tulee sama tunne. Kun hän kirjottaa sanan karhu, tulee mielikuva otuksesta, joka halutessaan ottaa kaiken, mutta joskus jättää rippeitä muillekin. Eläin pysyy samana, mutta tunnelma on toinen.

     Kun poliitikko kirjottaa sanan leikkaus, tässä subjekti ja objekti muodostavat niin sopeutuvan ilmaisun, että se pitää selostaa, tullakseen ymmärretyksi, paikaan päällä työttömälle tai kunnan talouspäällikölle. Sanottakoon heti, että indeksikorotuksien poistaminen ei ole leikkausta, vaikka hölmö opiskelija aluksi näin luuli. Viimeisin Jälkiviisaat-ohjelma valisti tässä asiassa opiskelijaa tikkariesimerkillään.

     Se kuinka ilmaisutaiteen eri lajit voivat luoda häkellyttävän itsevarmasti ja yksikertaisesti eteemme leikkauksia yhteiskunnista, on ällistyttävää. Nyt tässä leikkaus oma juttunsa, eri kuin yllä.

     Eilen iltainen Poirot elokuva loi muutamilla vedoilla noin 1930-luvun Englannista luokkatietoisen, hiearkkisen sekä suuret tuloerot ja omahyväisen eliitin käsittävän yhteiskunnan, joka kuitenkin toimii ja menestyy. Oli hämmästyttävää, kuinka luontevasti herra Poirot julisti lopuksi. – Etsivä Poirot ei ole kansakunnan asialla, vaan yksittäisen kansalaisen tukena.

     Hallitusohjelman yksityiskohtien selvittyä sen teksti ja henki tulevat kuvaamaan Porot-elokuvan väkevyydellä ja tarkkuudella suomalaisen yhteiskunnan tilaa ja arvoja. Leikkaus-sanat on korvattu uudistamisella, innovaatiolla, kokeiluilla ja dynaamisilla vaikutuksilla. Ohjelma on kansakunnan asialla eikä yksittäisen ihmisen tukena.

     PS. Herra Poirot noudattaa aina lakia. Sen sijaan hallitusohjelma saattaa nyt rikkoo sitä?

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *