Yksi hierarkioiden murtamista
edistävä tekijä oli opiskelijapiirissä alkanut radikalismi. Sen mainingit tarjosivat
otollista maaperää toimintavapautta sallivalle ja jopa sitä korostavalle johtamiselle.
Samoihin aikoihin tapahtuneella vasemmistoradikalismilla ei ollut tässä murroksessa
merkittävää roolia. Sen sijaan meidän ikävuosilla oli.
Olimme nuoria, kuolemattomia
ja tiesimme kaiken. Vallalla oleva neutraalin hallintomallin rusahtelu
raameistaan antoi meille sytykkeitä puhua uudistumisen tähdellisyydestä. Vanha
neutraali hallintomalli perustui siihen, että noudattamalla vain säädöksiä ja
ohjesääntöjä kansalaiset saivat oikeudenmukaiset palvelut. Pidimme tämän
koulukunnan kannattajia vanhoillisina. Mielestämme heidän uudistushankkeilla
oli kyllä pitkät varjot, mutta valot olivat matalalla. Näin ajattelimme,
vaikkei meillä yhtenäistä hallintomallia ollutkaan tarjota tilalle.
Omaksuimme itse kukin
omaan tahtiin sieltä täältä onkien tavoitejohtamisen periaatteita ja välineitä.
Management by objectivies oli lähtökohtamme ja Ackoffin ja Ansoffin opit esikuviamme.
Ajan myötä oli
kuitenkin taivuttava siihen, että kaikilla oppialoilla ei ole luonnontieteellistä
varmuutta ja arjen havainnot olivat usein hyviä osviittoja siihen, mikä oli hyvää
ja mikä huonoa käytäntöä. Uskoimme vakaasti, että laskentatoimen esille nostama
kustannustietoisuus sai johtavat virkamiehet tosissaan tavoitteleman tehokkaampaa
ja parempaa hallintoa.
Saimme kuitenkin karvaasti
kokea, että harva oli kiinnostunut kustannuksista, kunhan rahat riittivät. Joku
umpiviisas talouspäällikkö totesi kerran, että momentti voittaa aina. Eli jos rahaa
tarvittiin, sitä revittiin vaikka mistä.
Konsultin
muistelmat, Pekka Huttunen, 2012
Kommentit
Lähetä kommentti