Ennen vanhaan valta lepäsi papereissa. Nyt on kiusausta uskoa,
että valtaa on niillä, jotka hallitsevat julkisuutta, sillä julkisuus on
suureksi osaksi mielikuvia ja tunnetta. Tästä syystä moni uskoo nyky-yhteiskunnan
olevan tunteiden luokkayhteiskunnan. Tätä ei pidä ministerivalintoja tekevien niellä.
Sipilän hallitusohjelman päällimmäisinä vaateina johtamiselle on
ammattitaito, päättäväisyys ja realisten mahdollisuuksien tunnistaminen ja
niiden hyväksikäyttö.
Muodollisten vaatimusten mukaan ministerillä ei tarvitse olla
johtamiskokemusta, toimialatuntemusta eikä ei juuri työkokemustakaan. Pitää
olla hyvä maineinen Suomen kansalainen.
Tämä ei riitä mihinkään.
Jos sanotaan, että ministerin pitää olla johtajatyyppi, ei sanota juuri mitään, sillä johtajatyyppi voi kätkeytyä nukkavieruun ja saamattomaan hahmon taakse. Näytöt ja teot ratkaisevat.
Jos sanotaan, että ministerin pitää olla johtajatyyppi, ei sanota juuri mitään, sillä johtajatyyppi voi kätkeytyä nukkavieruun ja saamattomaan hahmon taakse. Näytöt ja teot ratkaisevat.
Siispä.
Ensiksi ministerin tärkein ominaisuus edellä
sanotun lisäksi on ymmärtää niitä suuria prosesseja, joiden varassa yhteiskunta
toimii.
Toiseksi hänen oltava perillä, miten
päätöksenteko hallituksessa ja eduskunnassa etenee.
Kolmanneksi hänellä on oltava kyky esittää ryhmässä
kantansa ja viedä se päätöksentekoprosesseihin ja oltava niissä
vakuuttava.
Neljänneksi hänen on osallistuttava lobbaus-
ja kuohuviinitilaisuuksiin, joissa verkotutaan ja asioita epävirallisesi
valmistellaan.
Viidenneksi hänen on johdettava ministeriötään
ja sen lainsäädännön valmistelua. Ministeriön tehokkaalla johtamisella
ministerillä on mahdollisuus luoda taloudellisesti ja vaikuttavasti
hallinnonalansa tulokset ja hyvinvointipalvelut riippumatta siitä, mitä niistä
on hallitusohjelmassa sanottu.
Toivon mukaan löytyy tasamääräisesti kielitaitoisia ja
esiintymiskykyisiä päteviä naisia ja miehiä ministereiksi. Asuinpaikka ei nyt saa ratkaista.
Kommentit
Lähetä kommentti