Siirry pääsisältöön


1559. Pihlajalinna pörssiin - ennakkokäsitykset rutisevat


     Päivän Helsingin Sanomien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava Pihlajalinna konserni aikoo listautua pörssiin. Liikevaihto on nyt noin 150 miljoona euroa ja henkilöstä noin 2000.

     Toimitusjohtaja Harri Wiren kertoi Ylellä, että tällä tavalla pyritään turvaamaan rahoitusta ja estämään yhtiön liukumista liikaa ulkomaalaisomistuksen käsiin.  

     Listautumisella pörssiin osake-enemmistön joutumista ulkomaalaisten käsiin pikemminkin edistetään kuin rajoitetaan. Oikeastaan ei ole pitävää keinoa estää rahoittajia ostamasta osakeyhtiöitä ja muodostamasta niistä millilaisia konserneja ja uusia yhtiöitä tahansa.

     Eilen Wiren Ylen uutisissa vakuutti, että eettiset näkökulmat Pihlajalinnan liiketoiminnassa ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin liiketaloudelliset. Tätä linjausta tuskin on madollista päättää Pihlajalinnan kaupparekisteriasiakirjoissa, vaan konsernin sisäisissä strategioissa. Silloinkin vain, jos eivät ne eivät ole ristiriidassa pörssin sääntöjen kanssa.

     Eettisten linjausten näkyminen käytännön toiminnassa saattaa jäädä kokonaan kannattavuuden ja voiton tavoittelun alle. On tietenkin selvää, että eettiset säännöt kuitenkin pitää olla kunnossa, ja niitä pitää noudattaa ja valvoa. Tässä kohtaa on tietenkin kaksinaismoralille tilaa.

     Näin suuren terveys- ja hoitoalan yksikön meneminen pörssiin antaa koko sote-uudistukselle haasteita ja mahdillisuuksia. Tällaisten yksiköiden täytyy toimia hyvässä yhteistyössä julkisen alan verrokkiyksiköiden kanssa ja koko alaa ohjaavien johtoelinten ja virkamiesten kanssa.

     Haasteellisuutta vielä lisää se, että terveydenhoito ei ole pelkästään palveluala eikä siinä ei toimi yksinomaan profit motive, vaan myös eettisyystekijät ohjaavat toimintaa. Sen keskeinen laatutekijä on vaikuttavuus eikä välttämättä asiakastyytyväisyys. Muita laatutekijöitä ovat oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus.

     Valtakunnan tasolla ala vaatii konserniohjausta ja tulosten pitkäjänteistä arviointia ja evaluointia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *