Päivän Helsingin Sanomien mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja
tuottava Pihlajalinna konserni aikoo listautua pörssiin. Liikevaihto on nyt
noin 150 miljoona euroa ja henkilöstä noin 2000.
Toimitusjohtaja Harri Wiren kertoi Ylellä, että tällä
tavalla pyritään turvaamaan rahoitusta ja estämään yhtiön liukumista liikaa ulkomaalaisomistuksen
käsiin.
Listautumisella pörssiin osake-enemmistön joutumista
ulkomaalaisten käsiin pikemminkin edistetään kuin rajoitetaan. Oikeastaan ei
ole pitävää keinoa estää rahoittajia ostamasta osakeyhtiöitä ja muodostamasta
niistä millilaisia konserneja ja uusia yhtiöitä tahansa.
Eilen Wiren Ylen uutisissa vakuutti, että eettiset
näkökulmat Pihlajalinnan liiketoiminnassa ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin
liiketaloudelliset. Tätä linjausta tuskin on madollista päättää Pihlajalinnan
kaupparekisteriasiakirjoissa, vaan konsernin sisäisissä strategioissa.
Silloinkin vain, jos eivät ne eivät ole ristiriidassa pörssin sääntöjen kanssa.
Eettisten linjausten näkyminen käytännön toiminnassa saattaa
jäädä kokonaan kannattavuuden ja voiton tavoittelun alle. On tietenkin selvää,
että eettiset säännöt kuitenkin pitää olla kunnossa, ja niitä pitää noudattaa ja
valvoa. Tässä kohtaa on tietenkin kaksinaismoralille tilaa.
Näin suuren terveys- ja hoitoalan yksikön meneminen pörssiin
antaa koko sote-uudistukselle haasteita ja mahdillisuuksia. Tällaisten
yksiköiden täytyy toimia hyvässä yhteistyössä julkisen alan verrokkiyksiköiden
kanssa ja koko alaa ohjaavien johtoelinten ja virkamiesten kanssa.
Haasteellisuutta vielä lisää se, että terveydenhoito ei ole
pelkästään palveluala eikä siinä ei toimi yksinomaan profit motive, vaan myös
eettisyystekijät ohjaavat toimintaa. Sen keskeinen laatutekijä on vaikuttavuus
eikä välttämättä asiakastyytyväisyys. Muita laatutekijöitä ovat
oikea-aikaisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja tehokkuus.
Valtakunnan tasolla ala vaatii konserniohjausta ja tulosten
pitkäjänteistä arviointia ja evaluointia.
Kommentit
Lähetä kommentti