Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2015.


1552. Tullin valvontaosasto päällikkö puhui Venäjän Duumassa

      Valvontaosasto on Tullin tärkein osasto ulkomaakauppa- ja verotusosaston lisäksi. Karkeasti ottaen ensimmäinen vastaa tavaroiden ja ihmisten rajavalvonnasta ja toinen kerää verot. Valvontaoston päällikön merkitystä korostaa se, että aiempi päällikkö Kaj Blomster kävi puhumassa Venäjän duumassa, lähinnä kyllä omista ansoistaan kutsuttuna 2005.        Osaston rooli onkin tärkeä operatiivisten Venäjä-suhteiden tulliasioiden hoidossa. Ei olekaan ihme, jos Päivi Räsänen oli kiinnostunut avautuneen viran täytöstä, kehottaen Nissistä odottamaan Hartikaisen paluuta      Tullin vt. pääjohtaja Leo Nissinen kuitenkin nimitti Sami Rakshitin valvontaosaston päälliköksi. Tämä tapahtui juuri ennen Nissisen eläkkeelle lähtöä ja pääjohtaja Antti Hartikaisen virkavapauden päättymistä. Nissisen menettelyyn näin, on syynsä.      Kahden kymmen vuoden takaisten kokemusten perusteella Nissisestä, hän on ymmärtänyt nimitystä tehdessään, kuinka tärkeä Tullin valvontaosaston päällikön merkity

1551. Biotalous oli V. Niinistön vaalipuheissa sutki veto

    Olipa somaa kuunnella keskustan ja vihreiden vaalipakinoita, kuinka maa nostetaan lähes yksinomaan biotalouden avulla. 200 000 uutta työpaikkaa pitäisi siltä napata.      Kovin olivat Sipilä ja V. Niinistö intoa täynnä, kun loihtivat äänestäjien meilikuviin, kuinka taianomaisesta sellusta tullaan luomaan älyvaatteita öisille retkille. Ihmesellun johdannaisilla saataisiin myös liikkuvaa mummokuvaa pojan kotiseinälle Reisjärveltä, jossa mummeli painii kotiaskareidensa kimpussa.      Puolustusministeriön varmojen huhujen mukaan bioenergialla toimivat seitsemännen sukupoven ekotankit ovat valmiin pakattuna Rovaniemen lentokentän varastossa, turvallisuussyistä juuri siellä.      Jos palataan Lapista hetkeksi todellisuuteen, bruttokansatuotteen kasvattaminen biotalouden avulla vaatii tutkimusresursseja, innovaatiota, laadukkaita osaajia ja aikaa. Tarkemmin sanottuna ei ole yhtä prosessia, vaan eri puolilla maata eri toimijat kehittelevät menetelmiä ja tuotteita, ideaalitapa

1550. Haglund puhuu lämpimikseen Helsingin edustan sukellusveneestä

     Sukellusvene on kammottava ase todellisessa sodassa. Ei Haglund tietenkään lämpimikseen tällaisesta aiheesta puhu muuta kuin propagandamielessä.      Ruotsin sukellusvenejahti on saanut myyttisen maineen. Jahti on jatkunut säännöllisin väliajoin lähes puoli vuosiasta. Ainut konkreettien tulos syntyi, kun neuvostoliittolainen U137 ajoi karille Karlskronassa lokakuussa 1981. Kaikki muu on olettamusta.      Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikaisen mukaan ei ole mitään sellaista yksitäistä tapahtumaa, joka nyt juuri saisi Venäjän vilkastuttamaan toimintaansa Suomenlahdella.      Niinpä voidaan aiheellisesti kysyä, jatkavatko Suomen natohaukat Haglundin johdolla kampanjaansa sukellusveneväitteillä. Ne muuttuivat jo todeksi operaatiopäällikkö Olavi Natusen lausunnossa Ylellä tänään, kun hän sanoi, ettei mikään muu sovi havaintoihin kuin u-alus. Hänen mukaansa vedenalaisen tarkkailu on jo tiedettä.      Helsingin sukellusvenejupakka syntyi juuri sopivasti e

1549. Juice Leskisen viidestoista yö ja Juha Sipilän neljästoista kysymys

     Minähän en koskaan kysy hintaa, laulaa Juice Leskinen. Minä taas aina tivaan hintaa, ”kirjoittaa” Juha Sipilä.      Sipilän 14. kysymyksessä puolueille tivataan, oletteko sitoutuneet strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen. Kysymys haiskahtaa jesuiittamaiselta, koska pitää olla uskollinen sille, mitä ei tunne.      Mutta Sipilällä ei oikeastaan ole mutta mahdollisuutta, kun vaatia uskollisuutta ja etukäteisluottamusta, sillä muutoin lyhyt strateginen hallitusohjelma saattaa joutua vaikeuksiin siitä eduskunnassa äänestettäessä.      Ydinvoiman puuttumisen kysymyslistalta Sipilä selittää sillä, että asiasta jo keskusteltu puolueiden kanssa, aika epämääräistä.      Kokonaisuudessaan kysymyspatteristo kattava ja sen laatimiseen on uhrattu resursseja. Puolueet saavat kuitenkin olla tarkkoja vastauksissaan, sillä ne saattavat törmätä esiin vielä kiusallisesti hallituksen toimintasuunnitelmassa.

1548. Demarien kompurointia ei voi panna kokoomusjohtoisen Ylen piikkiin

     En tarvitse kirjoja, koska puhelinluettelo on sanoja täynnä, tuumasi entinen mies. Samankaltainen tunne tulee, kun seuraa demarijohdon hallitusneuvotteluihin valmistautumista.      Vanha konkari Juhantalo on seurannut hallituksen ja eduskunnan viime kuukausien sekavaa ja päättämätöntä työskentelyä ihmeissään. Valtakirjojen luovutustilaisuuden tv-haastattelussa hän kaipaisi poliitikoilta parempaa päättelykykyä ja lisää osaamista.      Rinteeltä ja Urpilaiselta näitä varmaakin löytyy, mutta miksi ihmeessä he alkavat nyt kompuroida juuri ennen hallitusneuvottelujen alkamista. Jo Urpilaisen kieltäytymien ryhmäpuheenjohtajuudesta oli omituinen hässäkkä kummaltakin. Yhtä omituinen oli Rinteen jutteleminen Latviassa kollegansa kanssa Urpilaisen kampanjasta takaisin puheenjohtajaksi.      Tällä vaalituksella normaalitilanteessa moiset töppäykset johtaisivat suoraan oppositioon. Mutta nyt ei ole normaalitilanne, vaan ollaan hakemassa laajaa konsensusta saada maa raiteilleen.

1547. Seitsemän suurta tavoitetta, seitsemän uutta ministeriötä

     Kaikki mitä voidaan kuvitella, muodostaa totuudellisuuden kuvan. Tämä erään filosofin lause tulee mieleen muistellessa, millaisia uusia ministeriöitä julkisuudessa on esitetty perustettaviksi. Uusin listatulokas on Irina Krohnin ehdottama sisältö- ja sivistysministeriö.      Luonnonvarain ministeriö lienee selvä tapaus uuden hallituksen ohjelmassa. Muita ehdokkaita ovat olleet mm. perhe-, kaivos- ja ict-asioiden ministeriöt.      Jos Sipilä olisi viimeiseen asti insinööri, hän tietenkin muodostaisi uudet ministeriöt toteuttamaan hallitusohjelmansa seitsemää suurta strategiaa.      Kun tarkastellaan Sipilän poliittishallinnollista esikuntaa, tähän halpaan hän ei mene. Päinvastoin kokemukset ratkaista yhteiskunnallisia suuri kysymyksiä perustamalla uusia ministeriöitä ovat huonot. Massiivinen työ- elinkeinoministeriö on vieläkin sekaisin Pekkarisen jäljiltä ja oma ministeri omistajaohjaukselle tökkii pahasti.      Sen sijaa tulisi edetä valioneuvoston kanslian suun

1546. Tullin Hartikaisesta kaksi kantelua

     Pohjanmaan yhteiskulun johtokunta nimitti 1950-luvulla hätäpäissään everstin opettamaan yhteiskoulun alaluokalle matematiikkaa. Pitävää kuria ei tahtonut syntyä, vaan poikajoukko pulisi jatkuvasti peräpenkeillä. Lopulta eversti karjasi, että olen minä saanut hiljaiseksi kymmentuhatpäisen sotilasosastonkin ja saan teidätkin. Ei saanut. Mies erosi.      Tositarina tulee mieleen, kun seuraa eversti pääjohtaja Hartikaisen kirjoituksia tullin sisäisessä lehdessä ja sähköposteissa alaisilleen.      Yhdessä eriskummallisessa sähköpostissa hän esitti vuosi nimityksensä jälkeen vaimonsa maineen pudistamisneuvottelua puolueettoman henkilön johdolla. Samassa yhteydessä voitaisiin korjata myös tullin lakimiehen mainetta. Etelä-Saimaa lehden mukaan äskettäin on oikeusasiamiehelle tehty kaksi valitusta Hartikaisesta.      Muiden muassa nämä ja kuuluisia Jerevanin kirje saavat aikaan epäilyn, onko hän oikea mies johtamaan tullilaitosta kesäkuun alusta.      Oli ikävää, ettei hä

1545. Kun tunnesiteet ovat poikki, ei asiaa ministeriksi

     Jos ministerikandidaatti tietää olevansa aina oikeassa siksi, että muut ovat väärässä, niin luottamusvetoiseen toimintaan on huonot mahdollisuudet.      Aitoa luottamusta ei saa äänestämällä. Vuosi 1980 oli kuitenkin merkillinen. Silloin Turun kesässä keskustan puoluekokouksessa rentoon rantapaitaan pukeutunut Matti Vanhanen taputti seisaaltaan hurjasti Paavo Väyrysen valinalle puheenjohtajaksi. Se on varmaa, että luottamus tuli 16 äänen erolla Johannes Virolaiseen.      Vuonna 2007 Väyrynen vaati pääsyä Vanhasen II hallitukseen ja tulikin nimitetyksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi.      Nyt tilanne on toinen. Sipilällä ei liene henkilökohtaisia tunnesiteitä keskustan lähimenneisyyteen eikä ehkä ei koko aatteeseenkaan. Ja muutoinkin hän näyttää suhtautuvan ongelmien ratkaisemiseen pragmaattisesti. Tuskin hän kuitenkaan 12 ministerillä selviää. Sipilän mukaan ministereiksi on 40 henkilön jono. Paavo Väyrynen on itse myös ilmoittautunut jonon ohi ministeriksi.

1544. Tehtävänä ei ole luoda hävyttömiä hahmoja

Usein voi kulkea vuosia vain omia jälkiään, mutta elämässä tulee kuitenkin hetkiä, jolloin tietää, että alkaa tapahtua. Silloin joku hellittää meissä. Silloin toivoisi, että kamera pyörisi ja noudattaisi filmin rytmiä sisältöä ja sanottavaa. Turhaan. Se on illuusiota järven rannalla. Konkreettiseksi ideaksi kansliapäälliköiden haastatteluista jäi, että hallitus saattaa tarvita jonkinlaisen strategiasalkun ja työsuunnitelman työsuunnitelmaa ja sen seurantaa hallitus tarvitsi työssään. Ulkopuolista kiinnostusta kyllä riitti, sillä pääministerin kanslia ja maa- ja metsätalousministeriö halusivat tunkea ohjausryhmään edustajansa, mihin valtiovarainministeri suostui. Hankkeelle myönnettiin lisäaikaa marraskuun loppuun asti, joten saimme sen valmiiksi ja ohjausryhmä antoi hyväksynnän. Raportin tärkeimmät ehdotukset olivat hallituksen strategiasalkun käyttöön ottaminen ja hallinnon rajojen yli menevät ohjelmabudjetit. Niistä valtiovarainministeriön edustaja oli työryhmää useaan kert

1543. Voiko valaan kiveksistä valmistetun olueen puutteeseen kuolla

     Kysymys on hyvin samankaltainen kuin Paavo Väyrysen aikoinaan huokaisema valitus siitä, etteihän veellä alkavaan kovaan keljutukseen voi kuolla. Ei voi. Päinvastoin mies on niin intoa täynnä, ettei tiedä mitä tekisi.      Vaalan kiveksillä maustettu olut tuli viikolla esille Yle 1:n PS-ohjelmassa islantilaisena herkkuoluena. Ohjelman vieras lähes kimpaantuneena kysyi, eikö kukaan voi enää snobismia pidemmälle viedä juoma- ja ruoka-asioissa.      Vieraan sanoissa itää ihmettelemisen siemeniä.      Lukemattomat kokkiohjelamat eivät sinänsä ole vaarallisia. Parhaassa tapauksessa ne viihdyttävät kansaa antaen samalla hyviä ruokavihjeitä ja lohtua päivän arkeen.   Lopputulosten maistelu ruokaviineineen on oma taikaseremoniansa. Jokainen maistaja on löytävinään jonkun erikoisen etu-, sivu-, jälki- tai takamaun.      Ravintolat saavat tähtiä sen mukaan, miten niihin Ranskan ötrööstä tullut raati suhtautuu. Media on innoissaan. Kun tähdet rapiset, ravintola voi panna luu

1542. Vankilassa mielikuvitus vilkastuu

     Kaikki eivät sopeudu yhteiskunnan yhteiseen uomaan. Aisan yli astujia varten maa tarvitsee syyttäjä-, tuomioistuin- ja vankeinhoitolaitoksen. Vuoron perään kaikki kolme ovat joutuneet kritiikin kohteiksi      Viime kesän Ylen tutkimuksessa tuomioistuinlaitos sai kovaa kritiikkiä. Neljäs osa asianajoliiton jäsenistä katsoo, että yleisten tuomioistuinten tuomiot ovat huonolaatuisia ja heikosti perusteluja. 13 prosenttia on sitä mieltä, että syyttömiä on tuomittu. Hallinto-oikeuksiin kohdistuu samankaltainen kritiikki. Kyselystä paistaa läpi melko vahva epäily tuomareiden ammattitaitoon. A sianajaja Riitta Leppiniemen mukaan tuomareiden ammattitaito on koetuksella etenkin siviilioikeudessa.      Silloin sekä korkeimman hallinto-oikeuden että korkeimman oikeuden presidentit kieltäytyivät kommentoimasta asiaa.     Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen siirtyvä korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo kuitenkin tänään Yle:llä puuttui asiaan. Hän antoi nyt melko sel

1541. Sipilän insinööritemppujen onnistuminen hallitusohjelman laadinnassa

     Joskus oli tapana, että ennen konsultin vetämän tilaisuuden alkamista, luentopöydälle oli asetettu Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Se symboloi Lammion ja Koskelan johtamistapojen eroja. Sipilä voisi nyt panna jokaisen hallituksen muodostamistaloisiin osallistuvan eteen Juhani Ahon Seitsemän veljestä. Siinä olisi kansa ja kurjuus vastakkain.      Seitsemän veljestä on kuitenkin selviytymistarina. Samaa pitää toivoa myös Sipilän strategiaprosessille.      ”Toukolan pojat” saattavat kuitenkin kurittaa Sipilän ”veljeksiä” jo hallitusohjelman laadinnassa, ellei sitä sovita tai ole jo sovittu etukäteen kaikessa hiljaisuudessa ministeripaikkoineen. Tämä sillä edellytyksellä, että hiljaiset hallituspuolueet ovat lupautuneet hyväksymään lyhyen strategisen ohjelman suuressa salissa.      Ongelmaksi muodostuu yhteiskuntasopimus. SAK:n Lylyhän on vaatinut hallitusohjelman valmistumista ennen yhteiskuntasopimuksen ratkaisemista. Riittääkö hänelle Sipilän pöytälaatikossa oleva

1539. Demarit, pysykää pois hallituksesta

     Syy kehotukseen ei ole pelkästään heikko vaalimenestys, vaan vuosien sisäiset traumat ja kaunat ja ennen kaikkea ajastaan jälkeen jäänyt aatteen sisältö.      On selvää, että Sipilä hallituskumppaneineen tulee heikentämään palkkatyötekijöiden asemaa ja kiristämään opiskelijoiden tukijärjestelmää ja valmistumistahtia. Indeksit jäädytetään. Eläkeläisten taitettuindeksi ja raippavero säilyvät. Perhepolitiikka kiristyy. Valtion henkilömääriä tullaan myös supistamaan rutkasti.      Demareiden kannalta järkevää on pysyä kaukana tällaisista toimenpiteistä, koska näihin sinänsä osin kannatetaviin heikennyksiin on muitakin halukaita ”hallituskipeitä” puolueita. Tämä on hyvä, sillä kuuluisa kilpailukyky ja talous todella kaipaavat reformeja.      Pois jääminen hallituksessa on demareille kuitenkin paljon vaativampaa kuin oppositiotyö ja yleisen maailma menon seuraaminen. Puolueen pitää tällä välin analysoida, miten yhteiskunta ja sen väestösegmentit muuttuvat ja kehittyvät ja

1538. Kokoomuksen koppavat ja persujen perustallaajat samaan hallitukseenko

     Ei Sipilä poliitikkona voi olla mikään oikeudenmukainen hyväntekijä. Hän joutuu tämän tosiasian eteen viimeistään siinä vaiheessa, kun hintakilpailukyvyn kohentamiskeinoja kirjataan hallituksen toimintasuunnitelmaan. Toinen vastuullisuutta ja hiljaisen kansan rivien tuntojen ymmärrystä vaativa ohjelmaosio on yhteiskuntasopimukseen pääseminen, olkoonkin, että se nyt on höttöisellä pohjalla.      Tässä kohtaa moni voi, ajatella, että nythän kokoomuksella on työjoustojen erikoismies J Vartiainen, jota kertomansa mukaan Kaivopuiston väki taputtelee olalle hyvänä tyyppinä ja 0-sopimuksien puolustajana.      Instituutiot menevät yksittäisen ihmisen edelle. Se hyväksytään. Mutta se, että hallituksen neljän vuoden saamattomuuden ja vastuun pakoilun maksumiehiksi pannaan köyhät ja keskiluokka, on vastenmielistä ja eteenkin se tyyli, jolla se työaikajoustot aiotaan toteuttaa.      Jos Sipilä todella haluaa saada työreforminsa taakse palkansaajat, hän kaipaa tuekseen Lauri Ihal

1537. Ylen suuri vaalikeskustelu 16.4: Osa 2

Sipilää on pidetty varmana pääministeriä jo kahden vuoden ajan. Siksi on otettava vakavasti se, että   kärkipoliitikoista hän on ensimmäisenä lanseerannut strategisen hallitusohjelman käsitteen: 5-6 strategista tavoitetta ja muutama aiottu toimenpide. Eduskunta ei tätä niele, vaan se tarvitsee yksityiskohtaisemman ohjelman käsittelyynsä. Perjantaina Ylen Pressiklubi-ohjelmassa Pekka Ervasti Heitti esitti, että hallitusohjelmaa on kyhätty kasaan jo kaksi vuotta. Tämä saattaa pitää paikkansa, jos valmisteluun lasketaan mukaan lobbaajien toiminta vaikuttaa tulevan ohjelman sisältöön. Onkin kummallista ellei näin olisi jo tehty, koska aiempiakin ohjelmia on sanottu valmistestellun ainakin pari vuotta. Tässä tilanteessa voidaan kysyä, miksi ihmeessä hallitusohjelman kaksi pääversiota eivät olisi jo valmiit: porvarivetoinen ja peruspunamulta. Viiteitä tästä antoivat mm. Sipilän kannanotto Ylen suuressa vaalikeskustelussa 16.4, että halitukseen voi nousta aivan hyvin kolma

1536. Hallitusohjelma on jo valmis

     On tiedetty kaksi vuotta, että Sipilästä tulee uusi pääministeri. Sipiläähän ei tunneta sellaisena miehenä, että kun alkaa kyllästyä, se tapahtuu nopeasti. Päinvastoin hän on osaa keskittyä ja ilmeisesti hänellä on myös millä keskittyä      Silloin tällöin mediassa vilahtelee heittoja, että hallitusohjelmaa on kyhätty kasaan jo kaksi vuotta. Tämä varmaan pitää paikkansa, jos valmisteluun lasketaan mukaan lobbaajien toiminta vaikuttaa tulevan ohjelman sisältöön.      Tässä tilanteessa voidaan kysyä, miksi ihmeessä hallitusohjelman kaksi pääversiota eivät olisi valmiit: porvarivetoinen ja peruspunamulta.      Hallitusohjelman pääsisältö näyttääkin olevankin jo valmis. Viitteitä tästä ovat mm. Sipilän kannanotto Ylen suuressa vallikeskustelussa 16.4, että halitukseen voi nousta aivan hyvin kolmannelta sijalta ja Vartiaisen loikkaaminen kokoomuksen valmistelemaan työmarkkinajoustoja. Yhteiskuntaasopimus ja kaavailtu hallitusohjelma toimintasuunnitelmineen ei synny kuukau

1535. Eilinen Ylen suuri vaalikeskustelu: strateginen hallitusohjelma on kupla

     Keskeisten puoluejohtajien perään kuuluttama strateginen hallitusohjelma näyttää osoittautuvan kuplaksi. Stubb tuli tietämättään paljastaneeksi tämän Pekka Ervastin neljän ”suuren” puheenjohtajan haastatteluosuudessa.      Stubb on toistanut monessa vaalikeskustelussa, että ensin laadintaa lyhyt strateginen ohjelma eduskunnan vahvistettavaksi ja sen jälkeen hallituksen toimintasuunnitelma käsitellään kehysriihessä. Näin hän sanoi myös Ervastin haastattelussa.      Muut kolme puheenjohtajat tyrmäsivät tämän, koska ei eduskunta parin liuskan hallitusohjelmaan tyydy ja hyväksy sitä. Tähän Sipiä tokaisi, että panna toimintasuunnitelma liitteeksi.      Kaavailtu strateginen ohjelma ja toimintasuunnitelma käytännössä yhdessä muodostaisivatkin yksityiskohtaisen hallitusohjelman, toki varmasti paremman ja ketterämmän kuin nykyinen.      Lyhyen strategisen hallitusohjelman perustaa horjuu myös Sipilän omassa kannanotossa, että ohjelma ratkaisee kokoonpanon. On vaikeaa kuv

1534. Stubb kuuluu ns. ”Haglund-natoryhmään”

     MTV3:ssa oli eilisiltana neljän suurimman puolueen puheenjohtajien vaalitentti. Väistämätön johtaa toisen väistämättömyyteen, sillä kun suuriakin puolueita on paljon, radikaaleja irtiottoja ei uskalleta tehdä hallituspaikan menettämisen pelossa. Tämä oli keskustelun yleissävy      Kaikki puheenjohtajat onnistuivat retorisesti hyvin, Stubb parhaiten. Hänen ongelmansa on finanssi- ja talousasioiden hallitseminen silloin, kun pitäisi esittää nopeassa tempossa yksityiskohtaisia luetteloita ja päättelyketjua.   Aina jäi jotain uupumaan ja piti peesata muita. ”Lisää kilpailukykyä ja veroja alas”, ei yhteydessä riitä. Pienoinen kompurointi on ymmärrettävää, koska sisäpolitikka ei ole hänen vahvin alueensa. Älyssä ei ole vikaa.      Sipilän argumentointioli oli vakuuttavinta. Jopa niin vakuuttavaa, että hän jo ennen kysymystä torjui vetäjien väittämän keskustan maakuntaverosta. Joka tapauksessa jäi tunne, että vaikka mistä tahansa Sipilän perusteluista olisi kysytty lisää, hän o

1533. Heinäluoman puhe tänään eduskunnalle

     Puhe oli arvokas, tilaisuuteen sopiva ja sisällöltään monipuolinen, mutta yllättävän poliittinen. Vuorineuvoksienkin pitäisi osallistua säästötalokoisiin. No detalji detaljina ei merkitse mitään.      Sen sijaan mitä ei hän suoraan sanonnut, mutta jonka rivinen välistä ymmärtää, oli huomion arvoista.      Hän luonnollisesti jätti mentaali hygieenisistä syistä sanomata, että ainakin ministereiden pitää ymmärtää suuria yhteiskunnallisia prosesseja, joiden varaan hyvinvointimme perustuu ja jotka vievät maatamme eteenpäin.     Tämä sanoma sisältyy Heinäluoman korostukseen suurten hankkeiden läpi viemistä parlamentaarisina projekteina. Hallitusvetoinen kuntauudistuksen suurhanke jouduttiin lopettamaan hallituspuolueiden innon hiipumiseen jättiprojektiin. Sotea yritettiin vimmatusti viimeisin metreihin saakka, sivusta katsottuna vähän naivisti. Perustuslakivaliokunta toimi tässä hälytystilassa.      Heinäluoma totesikin tämän osittavan, kuinka hyvin toimiva perustusl

1532. Tulevien ministerien pätevyydet

      Muodollisten vaatimusten mukaan ministerillä ei tarvitse olla johtamiskokemusta, toimialatuntemusta eikä ei juuri työkokemustakaan. Pitää olla hyvä maineinen Suomen kansalainen.       Ensiksi ministerin tärkein ominaisuus on ymmärtää niitä suuria prosesseja, joiden varassa yhteiskunta toimii.      Toiseksi hänen oltava perillä, miten päätöksenteko hallituksessa ja eduskunnassa etenee.      Kolmanneksi hänellä on oltava kyky esittää ja viedä kantansa päätöksentekoprosesseihin ja oltava niissä vakuuttava.        Neljänneksi hänen on osallistuttava lobbaus- ja kuohuviinitilaisuuksiin, joissa verkotutaan ja asioita epävirallisesi valmistellaan.       Viidenneksi hänen on johdettava ministeriötään ja sen lainsäädännön valmistelua. Ministeriön tehokkaalla johtamisella ministerillä on mahdollisuus luoda taloudellisesti ja vaikuttavasti hallinnonalansa tulokset ja hyvinvointipalvelut.

1530. He kumartavat niin syvään, ettei hymy näy

     Johtamisen sijasta Eisenhower joutui liittoutuneiden osapuolten kenraalien sovittelijan rooliin maihinnousussa. Siinä olikin tekemistä. Montgomery on narsisti vaatien itselle parhaat ja suurimmat joukot. Eisenhowerin avustaja Bradley inhosi Montgomerya ja piti Pattonia sikana. Brittien ilmavoiminen komentaja Leigh-Mallorya vihasivat kaikki, jne. Eisenhower toimi siis isähahmona sovittelemaan kaikkien pääpukarien riidat       Sipilän tulevassa hallituksessa tilanne ei tietenkään tule olemaan näin huono.      Sipilä kuitenkin lähtee toiveikkaasti siitä, että hallituksella on muutama strateginen tavoite, kuten kilpailukyvyn nostaminen, yritystoiminnan ja yrittäjyyden toimintaympäristöjen parantaminen sekä rakenteelliset uudistukset ja tuottavuuden kohottaminen.      Tällaiset tavoitteet edellyttävät osatavoitteiden määrittämistä, niiden jatkuvaa seurantaa ja täsmentämistä sekä hallituksen toimimista johtoryhmänä. Tällaisessa työtavassa luottamus on onnistumisen ehto.

1528. Eduskuntavaaleissa somen valta on harhaa

     Perinteisessä mediassa moni poliitikko on taitava luomaan julkisuudessa haluamansa kuvan itsestään Nettimaailmassa kaikki voi toisin. Aika ja hierarkiat vääristyvät.      Nettisankari on voinut olla vain muutaman kuukauden onlinetyössään, mutta netissä hän puhuu jo loistavasta historiastaan. Nettisankari on kritiikin edessä aseeton aivan eri tavoin kuin offlinesankari.      Poliitikon ei pitäisi unohtaa nettikommunikaation eräitä oikuttelevia pohjavirtoja, vaikka ne eivät aina pulppuakaan pinnassa. Keskustelijat, seuraajat ja visertäjät ovat arvaamattomia ja julmia. Netti-ihmiset muuttavat heti käyttäytymistään, kun näkyvissä parempaa. He eivät sitoudu. Parhaassa tapauksessa tavalliset netti-ihmiset voivat korjata mielipidevoimallaan yksittäisen epäkohdan, esimerkiksi törkeän asiakaspalvelun, mutta ovat harvoin halukaita jalkatyön.      Tällaisessa arvaamattomuudessa ja häilyvyydessä poliitikon todellinen politiikkatyö ja nettiprofiilityö ovat aivan eri maailmoja. Jo

1527. Julkishallinto ja sen talous on kokonaisuus

     Poliittisissa puuskissaan puoluepomot ja vaalien kärkiehdokkaat toistavat tietenkin niitä fraaseja, joiden uskovat uppoavan kansaan. Osa niistä  vailla yhteyttä taustamuuttujiinsa on järkevän tuntuisia, kuten lisää työtä, kilpailukyky ja rakenteet kuntoon, velkaa ja sääntelyä vähemmän, jne.      Jos julkishallinnon talous olisi yrityskirjanpidossa, kokonaisuuden tarkastelu helpottuisi.      Tase olisi hyvässä kunnossa. Tosin on noin 120 miljardin euron velka. Saatavia on kymmenkunta miljardia. Kiinteää omaisuuttaa on muutama sata miljardia euroa. Likvidiä ei strategista varallisuutta on muutama kymmen miljardia euroa. Eläkekassoissa on noin 170 miljardia, tosin lupauksin hoitaa eläkkeet.      Henkisen pääoman ja oikeusvaltion taseet ovat kunnossa.      Tuloslaskelmassa on tällä hetkellä kahdeksan miljardin alijäämä. Voidaan puhua 10 miljardin kestävyysvajeesta kymmenkunnan vuoden perspektiivillä.      Tuottavuutta parantamalla ja rakenteellisilla uudistuk

1525. Johtamisen kehittämisen aikajänne on yli 30 vuotta

      Päivän HS:ssä Sitra esittää, että johtamisen parantamisella voitaisiin säästä julkistaloudessa yli miljardi euroa vuodessa. Hyvä ajatus, mutta vaikea toteuttaa. Ehkä alla oleva valaisee asiaa.  ”Ensimmäistä kerta toimikunnan kokoukseen kutsuttuna en tarkasti ottaen tiennyt, mikä roolini tulisi olemaan. Tiesin vain, että virkamiehistä piti tehdä kansainvälisiä, yhteiskunnan prosesseja ymmärtäviä, laatu- ja kustannustietoisia ja hyviä henkilöstöjohtajia. Nyt alettiin kuroa kiinni todellisuuden ja utopian eroa. Tavoite oli hirveä, mitä en vielä silloin käsittänyt.      Kaksitoista viikkoa kestävää koulutusohjelmaa kutsuttiin JOKO-seminaariksi, jonka vetäjäksi jouduin. Seminaarin kutsuttiin 25 johtavaa virkamiestä ministeriöistä ja keskusvirastoista. Se kesti 12 viikkoa ja ajoittui kahdelle eri vuodelle.      Ohjelmaa pohtinut komitea oli painottanut seminaarityössä teoreettista lähestymistapaa, mutta tämä jäi sitä enemmän taka-alalle, mitä pidemmälle seminaari eteni.

1523. Minkä leikkaa pois, sitä ei saa takaisin, sanoi kirurgi

      Hän katseli potilasta pitkään. Tuli oivallus, että enimmin ei tapahdu mitään, mutta tänään tapahtuu kaikki. Niin vaikealta potilaan K tilanne näytti. K oli yhtä aikaa läski ja jäntevä, mutta voimaton. Kirurgina hän tiesi, että minkä leikkaa pois, sitä ei saa enää takaisin. Niinpä hän päätti miettiä hetken eilisiltaa ennen lääkitystä.      Hänelle oli tullut illalla vaimon kanssa pienimuotoinen kina diagnosoinnista ja hoidosta, noin yleisesti ottaen. Vaimo oli johtava virkamies jossain päin hallintoa. Vaimon mukaan valtiolla oli tavallista, että voi yhtä aikaa istua ja seistä, siis yleisellä tasolla. Sanojensa vakuudeksi vaimo esitteli vielä latinan kielisiä koulukuntia hoito-ohjeiksi valtion talousteen: klassinen liberalismi, uusliberalismi, libertarismi, keynesiläisyys. Ne ovat kaikki puhki tutkittuja ja samaa aikaan toimivia keinoja lamassa ja nousukiidossa.      Vaimokullan mukaan ainakin verotuksessa, investoinneissa ja valtionavuissa saa kyllä takasin, minkä on jos

1522. Odottavien äitien masut näyttäisivät oleva turvassa ja hyvässä huollossa

     Suomi on tunnettu pienestä vauva- ja lapsikuolleisuudesta. Tässä olemme OECD-maiden kärkeä. Maahan tullaan synnyttämään turvallisuussyistä monesta idän maasta. Millä on Arvo Ylpön alulle panema ja yhtä kehittyvä neuvolajärjestelmä, jossa myös isät ovat osallisia, useat myös synnytyksessä. Jokaiselle synnyttäneelle äidille ilmaiseksi jaettu äitiyspakkaus on saanut maailmankuulu mainetta. Byrokratia estää siitä tekemästä kansainvälistä hittituotetta      Maassa myös tarkkaillaan odottavien äitein alkoholin käyttöä ja tupakoinnin vaaroista varoitetaan.      Massa on olut kuitenkin vallalla epävirallinen ohje äideille nauttia salmiakkia tai lakritsia odotusaikaiseen matalaan verenpaineeseen.      Nyt akatemiaprofessori Katri Räikkönen lukee madonluvun tälle lääkitsemiselle. Salmiakki ja lakritsi kyllä kohottavat matalaa verenpaineetta, mutta sisältävät sikiön kehitykselle vaarallista glykyrritsiiniä. Se estää äidin stressihormonien pääsemisen istukkaan ja lisäten näin si

1520. Huippuyksikön johtaminen

     Yksikköni menestymisen kannalta huippututkijoiden vuorovaikutustaidot ovat vähintäänkin yhtä tärkeitä kuin substanssiosaamistaidot, totesi Helsingin yliopiston huippuyksikön johtaja Kari Alatalo 2003. Toista äärilaitaa edustaa erään orkesterin oboistin tokaisu: ”Mitä hemmettiä se minulle kuuluu, mitä nuo toiset tuolla soittavat.”      Lisääntyvät ja monipuolistuvat tietokanavat ja tietotulva yhteiskunnasta ja maailmantapahtumista korostavat vastavuoroisen kommunikaation tähdellisyyttä. Ilmapiirin muuttuminen niin, että ihmiset yhä harvemmin hyväksyvät ylhäältä päin tulevaa käskyttämistä, lisää yhdessä tekemisen tarvetta ja mahdollisuuksia.      Johtaminen ei sijoitu pelkästään vain huipulle, vaan sitä tehdään ja tarvitaan organisaation kaikilla tasoilla. Asiantuntijoita voidaan pitää johtajina, joilla ei ole alaisia. Usein he ovat omaksuneet johtajan roolin itseään kohtaan. He tiedostavat, että heidän osaamisellaan on suuri vaikutus organisaatiossa. Yksiön johtajan yhten

1517. Sipilän yritysopit eivät pure hallituksen johtamisessa

     Kuten tiedetään, Sipilä on johtanut menestyksekkäästi ict-yritystään. Se on toimiala, jossa pätee ennen kaikkea nopeuden ja osaamisen ekonomia.      Luku 1 Nopeuden ja osaamisen ekonomia Se edellyttää johtajalta ja johtoryhmältä kykyä reagoida nopeasti asiakkaiden tarpeisiin ja taitoa tuoda kilpailijoita nopeammin uusia tuotteita ja palveluja markkinoille. Se vaatii johtajalta oivallusta tehdä nopeasti radikaalejakin päätöksiä.      Tämä ekonomia merkitsee myös, ettei menestyminen voi perustua massatuotteisiin, vaan ideoihin perustuviin tuotteisiin ja palveluihin. Yksi irrallinen tuote vailla jatkuvaa kehittelyä harvoin takaa onnistumista. Siksi osaamisen ja nopeuden ekonomiassa on siirryttävä myös nopeasti osaamisesta toiseen.      Luku 2 Poliittishallinnollisen johtamisen nopeus ja ekonomia Ylevästi ilmaistuna tässä johtamisessa pitää johtaa maata, kansaa ja valtiota. Päämärät, joihin pyritään, ovat tulkinnanvaraisia ja osin ristiriitaisia. Loppuasiakkaat ova

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *