Sivut

torstai 30. huhtikuuta 2015

1552. Tullin valvontaosasto päällikkö puhui Venäjän Duumassa

     Valvontaosasto on Tullin tärkein osasto ulkomaakauppa- ja verotusosaston lisäksi. Karkeasti ottaen ensimmäinen vastaa tavaroiden ja ihmisten rajavalvonnasta ja toinen kerää verot. Valvontaoston päällikön merkitystä korostaa se, että aiempi päällikkö Kaj Blomster kävi puhumassa Venäjän duumassa, lähinnä kyllä omista ansoistaan kutsuttuna 2005.  

     Osaston rooli onkin tärkeä operatiivisten Venäjä-suhteiden tulliasioiden hoidossa. Ei olekaan ihme, jos Päivi Räsänen oli kiinnostunut avautuneen viran täytöstä, kehottaen Nissistä odottamaan Hartikaisen paluuta

     Tullin vt. pääjohtaja Leo Nissinen kuitenkin nimitti Sami Rakshitin valvontaosaston päälliköksi. Tämä tapahtui juuri ennen Nissisen eläkkeelle lähtöä ja pääjohtaja Antti Hartikaisen virkavapauden päättymistä. Nissisen menettelyyn näin, on syynsä.

     Kahden kymmen vuoden takaisten kokemusten perusteella Nissisestä, hän on ymmärtänyt nimitystä tehdessään, kuinka tärkeä Tullin valvontaosaston päällikön merkitys voi olla Suomelle. Silloin kun operatiiviset tulliasiat hoituvat tai saadaan luovien ratkaisujen ansiosta hoitumaan Venäjän kanssa mahdollisimman pienellä byrokratialla, maamme idän kaupalla yksi haaste vähemmän. Tämä on puolestaan hyvin pitkälle Suomen puolella kiinni osastopäällikön personasta.

     ”Sisäpolitiikassa” Tullin valvontaosasto kuuluu maamme kymmenen ”kovimman” osaston joukkoon

     Se että Rakshit on ollut asianomistajan edustajana todistamassa Trevoc-oikeuden käynnissä, ei heikennä Rakshit pätevyyttä.


1551. Biotalous oli V. Niinistön vaalipuheissa sutki veto


    Olipa somaa kuunnella keskustan ja vihreiden vaalipakinoita, kuinka maa nostetaan lähes yksinomaan biotalouden avulla. 200 000 uutta työpaikkaa pitäisi siltä napata.

     Kovin olivat Sipilä ja V. Niinistö intoa täynnä, kun loihtivat äänestäjien meilikuviin, kuinka taianomaisesta sellusta tullaan luomaan älyvaatteita öisille retkille. Ihmesellun johdannaisilla saataisiin myös liikkuvaa mummokuvaa pojan kotiseinälle Reisjärveltä, jossa mummeli painii kotiaskareidensa kimpussa.

     Puolustusministeriön varmojen huhujen mukaan bioenergialla toimivat seitsemännen sukupoven ekotankit ovat valmiin pakattuna Rovaniemen lentokentän varastossa, turvallisuussyistä juuri siellä.

     Jos palataan Lapista hetkeksi todellisuuteen, bruttokansatuotteen kasvattaminen biotalouden avulla vaatii tutkimusresursseja, innovaatiota, laadukkaita osaajia ja aikaa. Tarkemmin sanottuna ei ole yhtä prosessia, vaan eri puolilla maata eri toimijat kehittelevät menetelmiä ja tuotteita, ideaalitapauksissa kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaisesti verkottuneina ja yhteistyössä.

     Jos metsäbioenergia aiotaan käyttää rutkasti nykyistä enemmän nykymenetelmillä sähköntuotantoon, saatetaan joutua valtion rahoittamaan tukiviidakkoon, joka seurauksena veroraoilla kyllä työllistetään muutaman tuhannen henkilöä, mutta kokonaisuuden kannalta tehottomasti. Sellutehtaat eivät tykkää raaka-aineensa polttamisesta.

      Laajaan käyttöön tarkoitettu biokaasu ja nestemäinen biopolttoaine vaativat vielä ankaran kehittelynsä

     Koko ala on maailmalaajuisesti kovasti kilpailtu.

     Työ- elinkeinoministeriön raportissa 2011 biotalouteen 2011 on luettu mukaan: maatalous, elintarvike, metsätalous, puuteollisuus, massa- ja paperitalous, rakentaminen, kemia, lääke, uusiintuva energia, luonnon matkailu, metsästys ja kalastus

     Nämä sektorit ovat vanhoja perinteisiä toimialoja, mikä ei vastaa sitä kuvaa, minkä Sipilä ja V. Niinistö ovat antaneet alan kehittämismahdollisuuksista vaalipuheissaan.


     Koko biotalouden osuus on 16 prosenttia BKT:stä, 12,7 työllisistä ja 26,2 viennistä

     Tämä vahvistaa käsitystä, että biotalouden kehittämien on ennen kaikkea yritysten tehtävä. Ei hallituksen kannata sinne väkisin tunkea itseään.


keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

1550. Haglund puhuu lämpimikseen Helsingin edustan sukellusveneestä


     Sukellusvene on kammottava ase todellisessa sodassa. Ei Haglund tietenkään lämpimikseen tällaisesta aiheesta puhu muuta kuin propagandamielessä.

     Ruotsin sukellusvenejahti on saanut myyttisen maineen. Jahti on jatkunut säännöllisin väliajoin lähes puoli vuosiasta. Ainut konkreettien tulos syntyi, kun neuvostoliittolainen U137 ajoi karille Karlskronassa lokakuussa 1981. Kaikki muu on olettamusta.

     Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikaisen mukaan ei ole mitään sellaista yksitäistä tapahtumaa, joka nyt juuri saisi Venäjän vilkastuttamaan toimintaansa Suomenlahdella.

     Niinpä voidaan aiheellisesti kysyä, jatkavatko Suomen natohaukat Haglundin johdolla kampanjaansa sukellusveneväitteillä. Ne muuttuivat jo todeksi operaatiopäällikkö Olavi Natusen lausunnossa Ylellä tänään, kun hän sanoi, ettei mikään muu sovi havaintoihin kuin u-alus. Hänen mukaansa vedenalaisen tarkkailu on jo tiedettä.

     Helsingin sukellusvenejupakka syntyi juuri sopivasti ennen hallitusohjelman valmistumista ja viimeisinä päiviä ennen Stubbin hallituksen eronkirjeen jättämistä presidentille. Nyt Haglund on toimitusministeri, ei poliittinen ministeri.

     Väite sukellusveneestä on loistava veto: se palvelee natopyrkimyksiä eikä siitä voi jäädä kiinni.

tiistai 28. huhtikuuta 2015

1549. Juice Leskisen viidestoista yö ja Juha Sipilän neljästoista kysymys


     Minähän en koskaan kysy hintaa, laulaa Juice Leskinen. Minä taas aina tivaan hintaa, ”kirjoittaa” Juha Sipilä.

     Sipilän 14. kysymyksessä puolueille tivataan, oletteko sitoutuneet strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen. Kysymys haiskahtaa jesuiittamaiselta, koska pitää olla uskollinen sille, mitä ei tunne.

     Mutta Sipilällä ei oikeastaan ole mutta mahdollisuutta, kun vaatia uskollisuutta ja etukäteisluottamusta, sillä muutoin lyhyt strateginen hallitusohjelma saattaa joutua vaikeuksiin siitä eduskunnassa äänestettäessä.

     Ydinvoiman puuttumisen kysymyslistalta Sipilä selittää sillä, että asiasta jo keskusteltu puolueiden kanssa, aika epämääräistä.

     Kokonaisuudessaan kysymyspatteristo kattava ja sen laatimiseen on uhrattu resursseja. Puolueet saavat kuitenkin olla tarkkoja vastauksissaan, sillä ne saattavat törmätä esiin vielä kiusallisesti hallituksen toimintasuunnitelmassa.

1548. Demarien kompurointia ei voi panna kokoomusjohtoisen Ylen piikkiin


     En tarvitse kirjoja, koska puhelinluettelo on sanoja täynnä, tuumasi entinen mies. Samankaltainen tunne tulee, kun seuraa demarijohdon hallitusneuvotteluihin valmistautumista.

     Vanha konkari Juhantalo on seurannut hallituksen ja eduskunnan viime kuukausien sekavaa ja päättämätöntä työskentelyä ihmeissään. Valtakirjojen luovutustilaisuuden tv-haastattelussa hän kaipaisi poliitikoilta parempaa päättelykykyä ja lisää osaamista.

     Rinteeltä ja Urpilaiselta näitä varmaakin löytyy, mutta miksi ihmeessä he alkavat nyt kompuroida juuri ennen hallitusneuvottelujen alkamista. Jo Urpilaisen kieltäytymien ryhmäpuheenjohtajuudesta oli omituinen hässäkkä kummaltakin. Yhtä omituinen oli Rinteen jutteleminen Latviassa kollegansa kanssa Urpilaisen kampanjasta takaisin puheenjohtajaksi.

     Tällä vaalituksella normaalitilanteessa moiset töppäykset johtaisivat suoraan oppositioon. Mutta nyt ei ole normaalitilanne, vaan ollaan hakemassa laajaa konsensusta saada maa raiteilleen. Perään kuulutetun yhteiskuntasopimuksen kannalta demarien jääminen oppositioon voi olla kohtalokasta. Sopimus voi kutistua haaleaksi julkistukseksi, jos siksikään.

     Joko kompuroinnit olivat demareilta vain lipsahduksia tai sitten sattumanvaraista tietoisuutta jäädä oppositioon. Kumpikin tapa herättää vain ihmettelyä eikä sitä voi panna kokoomusjohtoisen Ylen piikkiin.

maanantai 27. huhtikuuta 2015

1547. Seitsemän suurta tavoitetta, seitsemän uutta ministeriötä


     Kaikki mitä voidaan kuvitella, muodostaa totuudellisuuden kuvan. Tämä erään filosofin lause tulee mieleen muistellessa, millaisia uusia ministeriöitä julkisuudessa on esitetty perustettaviksi. Uusin listatulokas on Irina Krohnin ehdottama sisältö- ja sivistysministeriö.

     Luonnonvarain ministeriö lienee selvä tapaus uuden hallituksen ohjelmassa. Muita ehdokkaita ovat olleet mm. perhe-, kaivos- ja ict-asioiden ministeriöt.

     Jos Sipilä olisi viimeiseen asti insinööri, hän tietenkin muodostaisi uudet ministeriöt toteuttamaan hallitusohjelmansa seitsemää suurta strategiaa.

     Kun tarkastellaan Sipilän poliittishallinnollista esikuntaa, tähän halpaan hän ei mene. Päinvastoin kokemukset ratkaista yhteiskunnallisia suuri kysymyksiä perustamalla uusia ministeriöitä ovat huonot. Massiivinen työ- elinkeinoministeriö on vieläkin sekaisin Pekkarisen jäljiltä ja oma ministeri omistajaohjaukselle tökkii pahasti.

     Sen sijaa tulisi edetä valioneuvoston kanslian suunnitelmien mukaan ja pyrkiä häivyttämään ministeriörajat kokonaan. Käytännössä se ei ole täysin mahdollista, sillä poliittista syistä hallituspuolueilla pitää olla ministeriöt johdettavinaan.

     Sipilän kaavailema hallituksen strategien työskentelytapa lieventää kyllä ministeriöiden siiloutumista omiksi bunkkereikseen.

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

1546. Tullin Hartikaisesta kaksi kantelua


     Pohjanmaan yhteiskulun johtokunta nimitti 1950-luvulla hätäpäissään everstin opettamaan yhteiskoulun alaluokalle matematiikkaa. Pitävää kuria ei tahtonut syntyä, vaan poikajoukko pulisi jatkuvasti peräpenkeillä. Lopulta eversti karjasi, että olen minä saanut hiljaiseksi kymmentuhatpäisen sotilasosastonkin ja saan teidätkin. Ei saanut. Mies erosi.

     Tositarina tulee mieleen, kun seuraa eversti pääjohtaja Hartikaisen kirjoituksia tullin sisäisessä lehdessä ja sähköposteissa alaisilleen.

     Yhdessä eriskummallisessa sähköpostissa hän esitti vuosi nimityksensä jälkeen vaimonsa maineen pudistamisneuvottelua puolueettoman henkilön johdolla. Samassa yhteydessä voitaisiin korjata myös tullin lakimiehen mainetta. Etelä-Saimaa lehden mukaan äskettäin on oikeusasiamiehelle tehty kaksi valitusta Hartikaisesta.

     Muiden muassa nämä ja kuuluisia Jerevanin kirje saavat aikaan epäilyn, onko hän oikea mies johtamaan tullilaitosta kesäkuun alusta.

     Oli ikävää, ettei hän jäänyt perehtymään ja kasvattamaan kokemustaan tullin hyvin vaativasta toimialasta, vaan siirtyi vuoden kuluttua nimityksestään EU:n kriisinhallintatehtäviin vastuualueen mm. Armenia. Suomen finanssisektorin tuntemiselle olisi nyt käyttöä.

    Ministeri Räsänen antoi vakavan huomautuksen ja toimintaohjeen Hartikaiselle helmikuussa. Käytännössä nämä eivät merkitse muuta kuin, että Hartikainen palaa virkaansa.

1545. Kun tunnesiteet ovat poikki, ei asiaa ministeriksi


     Jos ministerikandidaatti tietää olevansa aina oikeassa siksi, että muut ovat väärässä, niin luottamusvetoiseen toimintaan on huonot mahdollisuudet.

     Aitoa luottamusta ei saa äänestämällä. Vuosi 1980 oli kuitenkin merkillinen. Silloin Turun kesässä keskustan puoluekokouksessa rentoon rantapaitaan pukeutunut Matti Vanhanen taputti seisaaltaan hurjasti Paavo Väyrysen valinalle puheenjohtajaksi. Se on varmaa, että luottamus tuli 16 äänen erolla Johannes Virolaiseen.

     Vuonna 2007 Väyrynen vaati pääsyä Vanhasen II hallitukseen ja tulikin nimitetyksi ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi.

     Nyt tilanne on toinen. Sipilällä ei liene henkilökohtaisia tunnesiteitä keskustan lähimenneisyyteen eikä ehkä ei koko aatteeseenkaan. Ja muutoinkin hän näyttää suhtautuvan ongelmien ratkaisemiseen pragmaattisesti. Tuskin hän kuitenkaan 12 ministerillä selviää. Sipilän mukaan ministereiksi on 40 henkilön jono. Paavo Väyrynen on itse myös ilmoittautunut jonon ohi ministeriksi.

     Vaikuttaa kuitenkin vahvasti jo mentaalisten tekijöiden perusteella siltä, että Väyrysen peli ministeripakasta on pelattu, vaikka halua on.


lauantai 25. huhtikuuta 2015

1544. Tehtävänä ei ole luoda hävyttömiä hahmoja


Usein voi kulkea vuosia vain omia jälkiään, mutta elämässä tulee kuitenkin hetkiä, jolloin tietää, että alkaa tapahtua. Silloin joku hellittää meissä. Silloin toivoisi, että kamera pyörisi ja noudattaisi filmin rytmiä sisältöä ja sanottavaa. Turhaan. Se on illuusiota järven rannalla.

Konkreettiseksi ideaksi kansliapäälliköiden haastatteluista jäi, että hallitus saattaa tarvita jonkinlaisen strategiasalkun ja työsuunnitelman työsuunnitelmaa ja sen seurantaa hallitus tarvitsi työssään.

Ulkopuolista kiinnostusta kyllä riitti, sillä pääministerin kanslia ja maa- ja metsätalousministeriö halusivat tunkea ohjausryhmään edustajansa, mihin valtiovarainministeri suostui.

Hankkeelle myönnettiin lisäaikaa marraskuun loppuun asti, joten saimme sen valmiiksi ja ohjausryhmä antoi hyväksynnän. Raportin tärkeimmät ehdotukset olivat hallituksen strategiasalkun käyttöön ottaminen ja hallinnon rajojen yli menevät ohjelmabudjetit. Niistä valtiovarainministeriön edustaja oli työryhmää useaan kertaa varoittanut. Valtionvarainministeriö ei halunnut puhuakaan ohjelmaperusteisesta budjetoinnista.

Raporttimme kunnianhimoiseksi nimeksi tuli Ministeriö tuloksentekijänä. Loppuraportin luovuttamisesta tuli farssi: ministeri kieltäytyi ottamasta vastaan sitä. Niinpä menin valtioneuvoston kirjaamoon ja luovutin sen sinne. Virkailija jopa hymyili leimatessaan raportin ja lupasi panna asiakirjan eteen päin.

                 Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012


1543. Voiko valaan kiveksistä valmistetun olueen puutteeseen kuolla


     Kysymys on hyvin samankaltainen kuin Paavo Väyrysen aikoinaan huokaisema valitus siitä, etteihän veellä alkavaan kovaan keljutukseen voi kuolla. Ei voi. Päinvastoin mies on niin intoa täynnä, ettei tiedä mitä tekisi.

     Vaalan kiveksillä maustettu olut tuli viikolla esille Yle 1:n PS-ohjelmassa islantilaisena herkkuoluena. Ohjelman vieras lähes kimpaantuneena kysyi, eikö kukaan voi enää snobismia pidemmälle viedä juoma- ja ruoka-asioissa.

     Vieraan sanoissa itää ihmettelemisen siemeniä.

     Lukemattomat kokkiohjelamat eivät sinänsä ole vaarallisia. Parhaassa tapauksessa ne viihdyttävät kansaa antaen samalla hyviä ruokavihjeitä ja lohtua päivän arkeen.  Lopputulosten maistelu ruokaviineineen on oma taikaseremoniansa. Jokainen maistaja on löytävinään jonkun erikoisen etu-, sivu-, jälki- tai takamaun.

     Ravintolat saavat tähtiä sen mukaan, miten niihin Ranskan ötrööstä tullut raati suhtautuu. Media on innoissaan. Kun tähdet rapiset, ravintola voi panna luukut ikkunaan, vaikka vain harvojen asiantuntijoiden aistimat ruoan maut vain paranevat. Osa syynä makumuutoksiin voi olla, että iän mukana noin 70 prosenttia makuhermoista kielessä ja suussa surkastuvat. Silti kulinarismi heillä voi vain lisääntyä.

     Kaikki yllä kuvattu saattaisi jäädä vain surrealistiseksi todellisuuden pakoiluksi. Mutta ruoasta ja viineistä äärimmäisen nautinnollisia makuja etsivien ihmisen kulinaristiset tavat sopivat huonosti maailman nälkätilanteeseen, luonnon kunnioittamiseen ja säästämiseen sekä yksinkertaiseen ja terveellisen ruokakulttuuriin, yksinkertaiseen elämään.

perjantai 24. huhtikuuta 2015

1542. Vankilassa mielikuvitus vilkastuu


     Kaikki eivät sopeudu yhteiskunnan yhteiseen uomaan. Aisan yli astujia varten maa tarvitsee syyttäjä-, tuomioistuin- ja vankeinhoitolaitoksen. Vuoron perään kaikki kolme ovat joutuneet kritiikin kohteiksi

     Viime kesän Ylen tutkimuksessa tuomioistuinlaitos sai kovaa kritiikkiä. Neljäs osa asianajoliiton jäsenistä katsoo, että yleisten tuomioistuinten tuomiot ovat huonolaatuisia ja heikosti perusteluja. 13 prosenttia on sitä mieltä, että syyttömiä on tuomittu. Hallinto-oikeuksiin kohdistuu samankaltainen kritiikki. Kyselystä paistaa läpi melko vahva epäily tuomareiden ammattitaitoon. Asianajaja Riitta Leppiniemen mukaan tuomareiden ammattitaito on koetuksella etenkin siviilioikeudessa.

     Silloin sekä korkeimman hallinto-oikeuden että korkeimman oikeuden presidentit kieltäytyivät kommentoimasta asiaa.

    Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen siirtyvä korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo kuitenkin tänään Yle:llä puuttui asiaan. Hän antoi nyt melko selvästi ymmärtää, että jos tuomareiden taso olisi korkeampi, käsittelyajat lyhenisivät, huonolaatuisten tuomioiden määrä laskisi ja järjestelmä toimisi paremmin. Tuomarein koulutusta pitäisi uudistaa huomattavasti. Tämä vähentäisi myös valittamista ylempiin oikeusistuimiin. Hän kummeksui myös kovasti syyttäjälaitokseen tehtäviä leikkauksia. Tutkinnasta ja syyttäjistä prosessit alkavat, hän korosti.  Koskelon mukaan pitäisi olla myös rohkeutta jättää selvät tapaukset muiden kuin tuomioistuinten ratkaistaviksi.  

     Yleensä organisaation tasoja lisäämällä ei saada aikaan mitään hyvää. Tässä on poikkeus. Nyt olisi aika pysähtyä hetkeksi pohtimaan, miksi Suomessa ei ole tuomioistuinvirastoa. Tämä olisi todella tuomioistuinten oma virasto, joka vastaisi resursseista ja myös tuomareiden kouluttamisesta ja tuomioiden laatujärjestelmästä.

torstai 23. huhtikuuta 2015

1541. Sipilän insinööritemppujen onnistuminen hallitusohjelman laadinnassa


     Joskus oli tapana, että ennen konsultin vetämän tilaisuuden alkamista, luentopöydälle oli asetettu Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Se symboloi Lammion ja Koskelan johtamistapojen eroja. Sipilä voisi nyt panna jokaisen hallituksen muodostamistaloisiin osallistuvan eteen Juhani Ahon Seitsemän veljestä. Siinä olisi kansa ja kurjuus vastakkain.

     Seitsemän veljestä on kuitenkin selviytymistarina. Samaa pitää toivoa myös Sipilän strategiaprosessille.

     ”Toukolan pojat” saattavat kuitenkin kurittaa Sipilän ”veljeksiä” jo hallitusohjelman laadinnassa, ellei sitä sovita tai ole jo sovittu etukäteen kaikessa hiljaisuudessa ministeripaikkoineen. Tämä sillä edellytyksellä, että hiljaiset hallituspuolueet ovat lupautuneet hyväksymään lyhyen strategisen ohjelman suuressa salissa.

     Ongelmaksi muodostuu yhteiskuntasopimus. SAK:n Lylyhän on vaatinut hallitusohjelman valmistumista ennen yhteiskuntasopimuksen ratkaisemista. Riittääkö hänelle Sipilän pöytälaatikossa oleva miniohjelma ja ministerilista? Jo luottamusta ja tarpeellista yksityiskohtaisuutta on, saattaa riittää.

    Ongelmaksi jää vielä yhteiskuntasopimuksen sisältö. Jos epävirallinen hallitusohjelma on riittävän yksityiskohtainen, osa yhteiskuntasopimuksen asioista löytyy sieltä. Muutoin osa yhteiskuntasopimuksen asioista ovat hallituksen toimintasuunnitelmassa. Näiden sopimusten laadinnan epätahtisuus voi romuttaa koko yhteiskuntasopimuksen. Ei kuitenkaan silloin, jos hallituksen alustava toimintasuunnitelma on jo olemassa.

     Jos edellinen kohta onnistuisikin, haasteet jatkuvat.  On lähes varmaa, ettei ay-väki suostu panemaan nimeään sellaiseen yhteiskuntasopimukseen, jossa tupopöydän toimivaltaa kavennetaan ja jossa on tavoitelukuja ja päivämääriä.

     Yhteiskuntasopimus voikin kaventua päämääriä ja pyrkimyksiä sisältäväksi paperiksi, joka vaatii ollakseen vaikuttava toimintasuunnitelman.

     Tätä pitemmälle ei ole syytä pohtia Sipilän haasteita. Joka tapauksessa prosessi on kunnianhimoinen ja vaatii Sipilän perään kuuluttamaa luottamusta. Se jo sinänsä on myönteistä, että prosessien aikana moni osallistaho joutuu pohtimaan monipuolisesti kysymyksiä omasta, muiden ja koko yhteiskunnan kannalta. Sitoutuminen ja luottamus lisääntyvät.

     Sipilä osittaa, että joskus prosessit ovat tilapäisesti tärkeimpiä kuin asiat.


tiistai 21. huhtikuuta 2015

1539. Demarit, pysykää pois hallituksesta


     Syy kehotukseen ei ole pelkästään heikko vaalimenestys, vaan vuosien sisäiset traumat ja kaunat ja ennen kaikkea ajastaan jälkeen jäänyt aatteen sisältö.

     On selvää, että Sipilä hallituskumppaneineen tulee heikentämään palkkatyötekijöiden asemaa ja kiristämään opiskelijoiden tukijärjestelmää ja valmistumistahtia. Indeksit jäädytetään. Eläkeläisten taitettuindeksi ja raippavero säilyvät. Perhepolitiikka kiristyy. Valtion henkilömääriä tullaan myös supistamaan rutkasti.

     Demareiden kannalta järkevää on pysyä kaukana tällaisista toimenpiteistä, koska näihin sinänsä osin kannatetaviin heikennyksiin on muitakin halukaita ”hallituskipeitä” puolueita. Tämä on hyvä, sillä kuuluisa kilpailukyky ja talous todella kaipaavat reformeja.

     Pois jääminen hallituksessa on demareille kuitenkin paljon vaativampaa kuin oppositiotyö ja yleisen maailma menon seuraaminen. Puolueen pitää tällä välin analysoida, miten yhteiskunta ja sen väestösegmentit muuttuvat ja kehittyvät ja asemoida tämän perustella asiakaskuntansa, strategiansa ja politikkansa radikaalisti uudella tavalla.

     Tämä työn vaativuutta lisää se, että niskaan hengittää vasemmistoliitto, joka lyhyellä tähtäimellä voi hyötyä uudistetusta demaripolitikasta. Mutta tässä demarien pitää luottaa siihen, että radikaalit oikeat muutokset tuovat myös ennen pitkään radikaalisesti suuremman kannatuksen nykyiseen verrattuna.

     On selvää, että jokaisen yksittäisen ihmisen on vedettävä raja itsenä ja muun maailman välille. Kehittyvälle demareille, yleisesti dynaamisille kansanliikkeille, näiden rajojen pitää kuitenkin muuttua ja  uusiintua jatkuvasti. Nyt näyttää siltä, että demarit ovat juttunet omiin sisäisiin hierarkioihinsa ja bunkkereihinsa.
    

maanantai 20. huhtikuuta 2015

1538. Kokoomuksen koppavat ja persujen perustallaajat samaan hallitukseenko


     Ei Sipilä poliitikkona voi olla mikään oikeudenmukainen hyväntekijä. Hän joutuu tämän tosiasian eteen viimeistään siinä vaiheessa, kun hintakilpailukyvyn kohentamiskeinoja kirjataan hallituksen toimintasuunnitelmaan. Toinen vastuullisuutta ja hiljaisen kansan rivien tuntojen ymmärrystä vaativa ohjelmaosio on yhteiskuntasopimukseen pääseminen, olkoonkin, että se nyt on höttöisellä pohjalla.

     Tässä kohtaa moni voi, ajatella, että nythän kokoomuksella on työjoustojen erikoismies J Vartiainen, jota kertomansa mukaan Kaivopuiston väki taputtelee olalle hyvänä tyyppinä ja 0-sopimuksien puolustajana.

     Instituutiot menevät yksittäisen ihmisen edelle. Se hyväksytään. Mutta se, että hallituksen neljän vuoden saamattomuuden ja vastuun pakoilun maksumiehiksi pannaan köyhät ja keskiluokka, on vastenmielistä ja eteenkin se tyyli, jolla se työaikajoustot aiotaan toteuttaa.

     Jos Sipilä todella haluaa saada työreforminsa taakse palkansaajat, hän kaipaa tuekseen Lauri Ihalaisen kaltaisia sovittelijoita ja viime kädessä koko ay-liikkeen hiljaista myötävaikuttamista joustojen lisäämisessä. Vartiainen on kelpo tyyppi ruudussa ja  pöydän takana, muttei hän mikään sovittelija ja suostuttelija ole.

     Perustelut sille, että maassa pitää olla porvarihallitus. koska porvarit voittivat vaalit, on menneestä ajasta. Enää ei ole porvareita eikä sosialisteja. Äänestäjäkunta jakaantuu kansalaisten kokemien ongelmien, ihanteiden ja arvostusten eikä työn ja pääoman mukaan.

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

1537. Ylen suuri vaalikeskustelu 16.4: Osa 2


Sipilää on pidetty varmana pääministeriä jo kahden vuoden ajan. Siksi on otettava vakavasti se, että  
kärkipoliitikoista hän on ensimmäisenä lanseerannut strategisen hallitusohjelman käsitteen: 5-6 strategista tavoitetta ja muutama aiottu toimenpide.

Eduskunta ei tätä niele, vaan se tarvitsee yksityiskohtaisemman ohjelman käsittelyynsä.

Perjantaina Ylen Pressiklubi-ohjelmassa Pekka Ervasti Heitti esitti, että hallitusohjelmaa on kyhätty kasaan jo kaksi vuotta. Tämä saattaa pitää paikkansa, jos valmisteluun lasketaan mukaan lobbaajien toiminta vaikuttaa tulevan ohjelman sisältöön. Onkin kummallista ellei näin olisi jo tehty, koska aiempiakin ohjelmia on sanottu valmistestellun ainakin pari vuotta.

Tässä tilanteessa voidaan kysyä, miksi ihmeessä hallitusohjelman kaksi pääversiota eivät olisi jo valmiit: porvarivetoinen ja peruspunamulta.

Viiteitä tästä antoivat mm. Sipilän kannanotto Ylen suuressa vaalikeskustelussa 16.4, että halitukseen voi nousta aivan hyvin kolmannelta sijalta ja J Vartiaisien loikkaaminen kokoomuksen valmistelemaan työmarkkinajoustoja. Kaavailtu epäselvä yhteiskuntasopimus ja hallitusohjelma toimintasuunnitelmineen eivät synny kuukaudessa, ellei niiden valmistelu olisi jo hyvin pitkällä. Rinteen turhautuminen on osoitus lukkoon lyödyistä ohjelmakohdista.

Yhtenä kiehtovana indikaattorina pitkälle viedyn valmistelun puolesta oli Ylen 17.4 A-studio-ohjelma. Siinä lobbarit M. Jungner J. Kekkonen antoivat silotellun kuvan lobbauksesta, kutsuen sitä neuvon antamiseksi. Jungner puolusti lobbausta jopa sillä, että se estää asiakasta lähestymään lobbauksen kohdetta väärällä tavalla. Tämä itsestäänselvyys pätee jokaiseen sosiaaliseen tilanteeseen.

Sen verran täytyy puolustaa Kekkosta ja Jungneria, että heidän toimistojensa lobbaus on vaatimatonta verrattuna esimerkiksi EK:n ja ammattiyhdistysliikkeen lobbaukseen.

Kun hallitusohjelman pääpiirteet näyttävät joka tapauksessa olevan lukkoon lyödyt, osin lobbarivoimien näkemysten mukaan, voidaan kysyä, miten taho, jolla ei ole rahaa palkata lobbaria, saa mielipiteensä kuuluviin.

Miten esimerkiksi maahanmuuttajajärjestöt saavat puumerkkinsä hallitusohjelmaan?



lauantai 18. huhtikuuta 2015

1536. Hallitusohjelma on jo valmis


     On tiedetty kaksi vuotta, että Sipilästä tulee uusi pääministeri. Sipiläähän ei tunneta sellaisena miehenä, että kun alkaa kyllästyä, se tapahtuu nopeasti. Päinvastoin hän on osaa keskittyä ja ilmeisesti hänellä on myös millä keskittyä

     Silloin tällöin mediassa vilahtelee heittoja, että hallitusohjelmaa on kyhätty kasaan jo kaksi vuotta. Tämä varmaan pitää paikkansa, jos valmisteluun lasketaan mukaan lobbaajien toiminta vaikuttaa tulevan ohjelman sisältöön.

     Tässä tilanteessa voidaan kysyä, miksi ihmeessä hallitusohjelman kaksi pääversiota eivät olisi valmiit: porvarivetoinen ja peruspunamulta.

     Hallitusohjelman pääsisältö näyttääkin olevankin jo valmis. Viitteitä tästä ovat mm. Sipilän kannanotto Ylen suuressa vallikeskustelussa 16.4, että halitukseen voi nousta aivan hyvin kolmannelta sijalta ja Vartiaisen loikkaaminen kokoomuksen valmistelemaan työmarkkinajoustoja. Yhteiskuntaasopimus ja kaavailtu hallitusohjelma toimintasuunnitelmineen ei synny kuukaudessa, ellei niiden valmistelu oli jo hyvin pitkällä. Rinteen turhautuminen on osoitus lukkoon lyödyistä ohjelmakohdista.

     Yhtenä mielenkiitoisena indikaattorina pitkälle viedyn valmistelun puolesta oli Ylen eilinen A-studio-ohjelma. Siinä annettiin pääosin hyvin myönteinen kuva lobbauksesta. Kaikki ruudussa esitetyt twiitit olivat myötämielisiä lobbaukselle, STTK:n pääsihteeri Leila Kostiaisen jopa huvittava.

perjantai 17. huhtikuuta 2015

1535. Eilinen Ylen suuri vaalikeskustelu: strateginen hallitusohjelma on kupla


     Keskeisten puoluejohtajien perään kuuluttama strateginen hallitusohjelma näyttää osoittautuvan kuplaksi. Stubb tuli tietämättään paljastaneeksi tämän Pekka Ervastin neljän ”suuren” puheenjohtajan haastatteluosuudessa.

     Stubb on toistanut monessa vaalikeskustelussa, että ensin laadintaa lyhyt strateginen ohjelma eduskunnan vahvistettavaksi ja sen jälkeen hallituksen toimintasuunnitelma käsitellään kehysriihessä. Näin hän sanoi myös Ervastin haastattelussa.

     Muut kolme puheenjohtajat tyrmäsivät tämän, koska ei eduskunta parin liuskan hallitusohjelmaan tyydy ja hyväksy sitä. Tähän Sipiä tokaisi, että panna toimintasuunnitelma liitteeksi.

     Kaavailtu strateginen ohjelma ja toimintasuunnitelma käytännössä yhdessä muodostaisivatkin yksityiskohtaisen hallitusohjelman, toki varmasti paremman ja ketterämmän kuin nykyinen.

     Lyhyen strategisen hallitusohjelman perustaa horjuu myös Sipilän omassa kannanotossa, että ohjelma ratkaisee kokoonpanon. On vaikeaa kuvitella muutaman liuskan tekstin ratkaisevan, mihin hallituspuolueet sitoutuvat. Siina tarvitaan mukana hallituksen toimintasuunnitelmaa, josta selviää yksityiskohdat.

     Kun tähän suunnittelu kompositioon listään vaatimukset yhteiskuntasopimuksesta ja Sipilän ehdotus jonkin laisesta uuden typpisestä hallituksen kollegiaalisesta työskentelytavasta, hallituksen muodostaminen voi hidastua tai jopa sotkeutua kotikutoisiin esteisiin.

     Yhteiskuntasopimukset ovat osoittautuneet kautta historian vain puheiksi ja uuden laisesta hallituksen kollegiaalisesta työskentelystä kukaan ei tiedä mitään.

     On jo aika havahtua, mikä on poliittisen ja yritysjohtamisen ero.


torstai 16. huhtikuuta 2015

1534. Stubb kuuluu ns. ”Haglund-natoryhmään”


     MTV3:ssa oli eilisiltana neljän suurimman puolueen puheenjohtajien vaalitentti. Väistämätön johtaa toisen väistämättömyyteen, sillä kun suuriakin puolueita on paljon, radikaaleja irtiottoja ei uskalleta tehdä hallituspaikan menettämisen pelossa. Tämä oli keskustelun yleissävy

     Kaikki puheenjohtajat onnistuivat retorisesti hyvin, Stubb parhaiten. Hänen ongelmansa on finanssi- ja talousasioiden hallitseminen silloin, kun pitäisi esittää nopeassa tempossa yksityiskohtaisia luetteloita ja päättelyketjua.  Aina jäi jotain uupumaan ja piti peesata muita. ”Lisää kilpailukykyä ja veroja alas”, ei yhteydessä riitä. Pienoinen kompurointi on ymmärrettävää, koska sisäpolitikka ei ole hänen vahvin alueensa. Älyssä ei ole vikaa.

     Sipilän argumentointioli oli vakuuttavinta. Jopa niin vakuuttavaa, että hän jo ennen kysymystä torjui vetäjien väittämän keskustan maakuntaverosta. Joka tapauksessa jäi tunne, että vaikka mistä tahansa Sipilän perusteluista olisi kysytty lisää, hän oli selvinnyt siitä hyvin.

     Soini oli rauhallisella mielellä eikä joutunut tiukoille edes vetäjien kysymykseen presidentti Niinistön kommenteista ulkopoliittista veneen keinuttajista. Ulkopoliittisiin turvallisuuskysymyksiin hän vastasi, kuin olisi jo ulkoministeri

     Rinnettä painostettiin tietenkin työmarkkinakysymyksillä, etenkin laittomista lakoista. Rinteen mukaan ne ovat sallittuja mielensä pahoittajille. Pikku juttuja. Rinne on parantanut esiintymistään kuin se kuuluisa sika juoksuaan.

     Kuten jo ennealta tiedettiin, Stubb kuuluu ns. ”Haglund natoryhmään”.


keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

1533. Heinäluoman puhe tänään eduskunnalle


     Puhe oli arvokas, tilaisuuteen sopiva ja sisällöltään monipuolinen, mutta yllättävän poliittinen. Vuorineuvoksienkin pitäisi osallistua säästötalokoisiin. No detalji detaljina ei merkitse mitään.

     Sen sijaan mitä ei hän suoraan sanonnut, mutta jonka rivinen välistä ymmärtää, oli huomion arvoista.

     Hän luonnollisesti jätti mentaali hygieenisistä syistä sanomata, että ainakin ministereiden pitää ymmärtää suuria yhteiskunnallisia prosesseja, joiden varaan hyvinvointimme perustuu ja jotka vievät maatamme eteenpäin.

    Tämä sanoma sisältyy Heinäluoman korostukseen suurten hankkeiden läpi viemistä parlamentaarisina projekteina. Hallitusvetoinen kuntauudistuksen suurhanke jouduttiin lopettamaan hallituspuolueiden innon hiipumiseen jättiprojektiin. Sotea yritettiin vimmatusti viimeisin metreihin saakka, sivusta katsottuna vähän naivisti. Perustuslakivaliokunta toimi tässä hälytystilassa.

     Heinäluoma totesikin tämän osittavan, kuinka hyvin toimiva perustuslaillisuuden tarkistuselin Suomessa on. Toimii ripeästi hallituksen tahdissa.

     Tosin päinkin voisi ajatella. Lainsäädäntötyön tulisi olla pitkäjänteistä, kuten Heinäluomakin sanoi, mutta ei tuomioistuimeen verrattavan perustuslakivaliokunnan tarvitse olla hälytyskunta renkinä hallitukselle. Tuomioistuin on itsenäinen eikä kimpoile hallinnon edessä eikä perässä.   

     

1532. Tulevien ministerien pätevyydet


     Muodollisten vaatimusten mukaan ministerillä ei tarvitse olla johtamiskokemusta, toimialatuntemusta eikä ei juuri työkokemustakaan. Pitää olla hyvä maineinen Suomen kansalainen.

     Ensiksi ministerin tärkein ominaisuus on ymmärtää niitä suuria prosesseja, joiden varassa yhteiskunta toimii.

     Toiseksi hänen oltava perillä, miten päätöksenteko hallituksessa ja eduskunnassa etenee. 

    Kolmanneksi hänellä on oltava kyky esittää ja viedä kantansa päätöksentekoprosesseihin ja oltava niissä vakuuttava. 

      Neljänneksi hänen on osallistuttava lobbaus- ja kuohuviinitilaisuuksiin, joissa verkotutaan ja asioita epävirallisesi valmistellaan. 

     Viidenneksi hänen on johdettava ministeriötään ja sen lainsäädännön valmistelua. Ministeriön tehokkaalla johtamisella ministerillä on mahdollisuus luoda taloudellisesti ja vaikuttavasti hallinnonalansa tulokset ja hyvinvointipalvelut.

1531. Isoisälläni oli määräilyyn taipuvainen luonne


Minut kastettiin isäni kenttäpullosta Äänisen vedellä. Kun sota päättyi, evakkojen asutusalue muodostettiin kirkonkylältä kymmenen kilometriä itään.

Kesäillat täyttyivät katerpillareiden mylvinnästä ja kantopommien räjäytyksistä, kun evakot raivasivat valtion luovuttamia suomaita pelloikseen. Pohjoistuuli toi sieltä palaneen maan käryä ja nuotioiden savuja kotipihalleni saakka.

Isoisälläni oli määräilyyn taipuvainen luonne, ja se nähtiin monta kertaa. Eräänä kesäiltana, kun pääskyset tekivät vielä illan viimeisiä nopeita pyrähdyksiään räystäiden alle, saapui korjaustouhuja seurailemaan hieman hutikassa ollut siirtolaismies, jota Kalle sanaakaan sanomatta löi nyrkillä leukaan. Välikohtauksen jälkeen mies kävi viikon talossa puukko saapasvarressa.

Kohta edessä oli yhteiskouluun pyrkiminen. Sanelun mukaan kirjoittamisesta ei tullut kuitenkaan mitään. Vastikään kylälle tullut maisteri Elsa Kettunen kierteli pulpettien väleissä ja ihmetteli kovalla ja kirkkaalla äänellä kirjoitustani ja jäi lopuksi seisomaan pulpettini viereen. ”Kirjoittakaa maa on niin kaunis. 

Pääsin kolmannelle varapaikalle


Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

tiistai 14. huhtikuuta 2015

1530. He kumartavat niin syvään, ettei hymy näy


     Johtamisen sijasta Eisenhower joutui liittoutuneiden osapuolten kenraalien sovittelijan rooliin maihinnousussa. Siinä olikin tekemistä. Montgomery on narsisti vaatien itselle parhaat ja suurimmat joukot. Eisenhowerin avustaja Bradley inhosi Montgomerya ja piti Pattonia sikana. Brittien ilmavoiminen komentaja Leigh-Mallorya vihasivat kaikki, jne. Eisenhower toimi siis isähahmona sovittelemaan kaikkien pääpukarien riidat

      Sipilän tulevassa hallituksessa tilanne ei tietenkään tule olemaan näin huono.

     Sipilä kuitenkin lähtee toiveikkaasti siitä, että hallituksella on muutama strateginen tavoite, kuten kilpailukyvyn nostaminen, yritystoiminnan ja yrittäjyyden toimintaympäristöjen parantaminen sekä rakenteelliset uudistukset ja tuottavuuden kohottaminen.

     Tällaiset tavoitteet edellyttävät osatavoitteiden määrittämistä, niiden jatkuvaa seurantaa ja täsmentämistä sekä hallituksen toimimista johtoryhmänä. Tällaisessa työtavassa luottamus on onnistumisen ehto. Kommunikaation pitää olla suoraa ja avointa.

     Salkuista tulee kova kilpa ministeripaikkojen supistuessa kahteentoista. Pahoja pettymyksiä jää leijailemaan käytäville. Keskusta tulevista ministereitä osaa kuuluu vanhaan kaartiin, joka ei taivu aidosti johtoryhmätyöhön. He kumartavat vain niin alas, ettei hymy näy. Samanlainen hoviele voi tulla tavaksi osalle muistakin ministereistä.

     Eisenhower voitti taistelun sovittelemalla. Kyllä siihen pystyy myös Sipilä.

maanantai 13. huhtikuuta 2015

1529. Kaksi ristiä junaradalla


     Puiston reunaa pitkin Katajanokalle menevän junaradan kiskojen väliin, lähelle jalankulkijoille tarkoitettua ylimenokohtaa, oli joka aamu piirretty hiekkaan kaksi ristiä. Tarinan mukaan siinä oli jäänyt kaksi pientä tyttöä harvakseltaan kulkevan tavarajunan alle. Kukaan ei pystynyt vahvistamaan tarinaa, mutta joka aamu ristit olivat ilmestyneet samaan paikkaan.

     Taloussuunnitelman nimi oli nyt toiminta- ja taloussuunnitelmaksi, jolloin se loi myös parempaa perustaa strategiselle suunnittelulle..

     Valtion hallinnon kehittämien perustui rationalisointiin, työn mittaukseen ja työnsuunnitteluun ja ennen kaikkea vallankumouksensa alussa olevaan automaattiseen tietojenkäsittelyyn ja sen kontrolliin.

     Kaikkiin atk-laitteiden hankintoihin piti saada valiovarainministeriön lupa. Tämä ei vielä tavallista toimistoväkeä haitannut, koska toimistolaitteita ei ollut.

     Kehitys osoitti myöhemmin oikkunsa. Kun atk-laitteita oli vähän, ministeriön atk-kontrolli oli vahvimmillaan, ja kun myöhemmin laitteita oli paljon, kontrollia ei ollut ollenkaan.

       Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

1528. Eduskuntavaaleissa somen valta on harhaa


     Perinteisessä mediassa moni poliitikko on taitava luomaan julkisuudessa haluamansa kuvan itsestään Nettimaailmassa kaikki voi toisin. Aika ja hierarkiat vääristyvät.

     Nettisankari on voinut olla vain muutaman kuukauden onlinetyössään, mutta netissä hän puhuu jo loistavasta historiastaan. Nettisankari on kritiikin edessä aseeton aivan eri tavoin kuin offlinesankari.

     Poliitikon ei pitäisi unohtaa nettikommunikaation eräitä oikuttelevia pohjavirtoja, vaikka ne eivät aina pulppuakaan pinnassa. Keskustelijat, seuraajat ja visertäjät ovat arvaamattomia ja julmia. Netti-ihmiset muuttavat heti käyttäytymistään, kun näkyvissä parempaa. He eivät sitoudu. Parhaassa tapauksessa tavalliset netti-ihmiset voivat korjata mielipidevoimallaan yksittäisen epäkohdan, esimerkiksi törkeän asiakaspalvelun, mutta ovat harvoin halukaita jalkatyön.

     Tällaisessa arvaamattomuudessa ja häilyvyydessä poliitikon todellinen politiikkatyö ja nettiprofiilityö ovat aivan eri maailmoja. Jos vielä sattuu twiittaamaan oikean tuntuisesti, mutta väärällä  kanavalla, kiiltokuvaan voi tulla paha lommo.

     Pitäisi muistaa, että verkkovalta on kaiken kaikkiaan luonteeltaan vallankumouksellista. Keskustelut netissa ja osallistuminen someen tarjoavat kaikille myös irtiottomahdollisuuksia virallisista instituutioista ja auktoriteetteistä, siis poliitikoista ja heidän perinteisitä vallan käytön instrumenteistaan. 

    Verkkovalta on kaikkialla. 

perjantai 10. huhtikuuta 2015

1527. Julkishallinto ja sen talous on kokonaisuus



     Poliittisissa puuskissaan puoluepomot ja vaalien kärkiehdokkaat toistavat tietenkin niitä fraaseja, joiden uskovat uppoavan kansaan. Osa niistä  vailla yhteyttä taustamuuttujiinsa on järkevän tuntuisia, kuten lisää työtä, kilpailukyky ja rakenteet kuntoon, velkaa ja sääntelyä vähemmän, jne.

     Jos julkishallinnon talous olisi yrityskirjanpidossa, kokonaisuuden tarkastelu helpottuisi.

     Tase olisi hyvässä kunnossa. Tosin on noin 120 miljardin euron velka. Saatavia on kymmenkunta miljardia. Kiinteää omaisuuttaa on muutama sata miljardia euroa. Likvidiä ei strategista varallisuutta on muutama kymmen miljardia euroa. Eläkekassoissa on noin 170 miljardia, tosin lupauksin hoitaa eläkkeet.

     Henkisen pääoman ja oikeusvaltion taseet ovat kunnossa.

     Tuloslaskelmassa on tällä hetkellä kahdeksan miljardin alijäämä. Voidaan puhua 10 miljardin kestävyysvajeesta kymmenkunnan vuoden perspektiivillä.

     Tuottavuutta parantamalla ja rakenteellisilla uudistukuilla voidaan säästä 4-7 vuoden päästä 2-4 miljardia vuodessa. Maltillisia ja tarpeellisia leikkauksia voidaan pitkällä aikavälillä tehdä muutamalla miljardilla eurolla. Halpaa lainaa on tarjolla.

      Tässä tilanteessa ei kannata alkaa ryntäilemään ja leikkaamaan, vaan kaikessa rauhassa keskittyä kilpailukyvyn parantamiseen, yrittäjä- ja yritysympäristön kehittämiseen, ja rakenteellisiin uudistuksiin.

torstai 9. huhtikuuta 2015

1525. Johtamisen kehittämisen aikajänne on yli 30 vuotta


     Päivän HS:ssä Sitra esittää, että johtamisen parantamisella voitaisiin säästä julkistaloudessa yli miljardi euroa vuodessa. Hyvä ajatus, mutta vaikea toteuttaa. Ehkä alla oleva valaisee asiaa.

 ”Ensimmäistä kerta toimikunnan kokoukseen kutsuttuna en tarkasti ottaen tiennyt, mikä roolini tulisi olemaan. Tiesin vain, että virkamiehistä piti tehdä kansainvälisiä, yhteiskunnan prosesseja ymmärtäviä, laatu- ja kustannustietoisia ja hyviä henkilöstöjohtajia. Nyt alettiin kuroa kiinni todellisuuden ja utopian eroa. Tavoite oli hirveä, mitä en vielä silloin käsittänyt.

     Kaksitoista viikkoa kestävää koulutusohjelmaa kutsuttiin JOKO-seminaariksi, jonka vetäjäksi jouduin. Seminaarin kutsuttiin 25 johtavaa virkamiestä ministeriöistä ja keskusvirastoista. Se kesti 12 viikkoa ja ajoittui kahdelle eri vuodelle.

     Ohjelmaa pohtinut komitea oli painottanut seminaarityössä teoreettista lähestymistapaa, mutta tämä jäi sitä enemmän taka-alalle, mitä pidemmälle seminaari eteni.

     Seminaarilaiset tekivät myös konkreetista kehittämistyötä neljässä eri ryhmässä.  Analyysikohteita olivat rahapa, työvoimapolitiikka, aluepolitiikkaryhmä ja elinkeinopolitiikka.

     Rahapajan loppuraportin 300 kappaleen painoksesta jaettiin omat raporttinsa kansanedustajille valtiovarinministeriön johtaville virkamiehille. Demonstraation seurauksena valtiosihteeri erotutti rahapajan talouspäällikön.” (Konsultin muistelmat, Pekka Huttuinen, 2012)

     Vastaavia seminaareja on tämän jälkeen järjestetty maassamme satoja ja tulos on edelleen kehno, kuten Sitran kuvauksesta voi päätellä.