Etenkin näin ennen vaaleja vähäosaista puhuminen ja vähäosaisena
oleminen näyttävät menevän sekaisin. Noin 40 prosenttia suomalaisista ansaitsee
vähemmän kuin 20000 euroa vuodessa ja 90 prosenttia vähemmän kuin 50000 euroa vuodessa.
Kansaedustajat ja ministerit ja johtavat virkamiehet kuuluvat 10 prosentin
hyvätuloisten joukkoon, ylimpään desiiliin.
He kyllä puhuvat vähäosaista kauniisti, mutta ajatukset ja teot ovat
muualla.
Median voima mielikuvien luojana on valtava. Suomen kaikki
tv-yhtiöt ovat oikeistovetoisa. Sieltä ei ole tullut eikä näytä tulevan kunnon
yhteiskunnallista analyysia Suomen tilasta. Sen sijaan jatkuvasti esitetään katsauksia
taloustilanteen kurjuudesta, työpaikkojen ja yrittäjyyden tähdellisyydestä, välittämisestä,
vastuullisuudesta, jne. jne.
Käytännössä tämä on johtanut siihen, että valtaosa Suomen kansasta
ei saa ääntään mitenkään kuuluville eikä sen viestejä oteta vakavasti. Omaishoitajien
naurettavan pienet palkkiot kruunaavat kuuntelun, puheiden ja tekojen välisen kuilun.
Päinvastoin valtio ja kunnat teinaavat omaishoidolla 1,3 miljardia euroa
vuodessa pitämällä korvaukset mitättöminä.
Kun 40 prosenttia kansasta jättää äänestämättä ja eduskuntaan
valitaan taas ylimpään desiilin kuuluvat edustajat, demokratia ei toimi, vaan
harvain valta jyrää. Ylimmän desiilin ylivallasta kertoo sekin jotain, että
ainut toimiala, joka pärjää laman aikana ja joka irtisanoo jatkuvasti, on finanssisektori.
Tässä lähestymme desiilin riemuksi Yhdysvaltoja, jonka finanssisektori haali
yliopistoista etevimmät matemaatikot kehittelemään uuden polven johdannaisia. Perässä
tullaan.
Kommentit
Lähetä kommentti