Siirry pääsisältöön


1462. Kulman uusi kova kundi – strateginen hallitusohjelma


     Suurista puolueista enää perussuomalaiset ovat vailla strategista hallitusohjelmaluonnosta. Muilla suurilla on yrityssektorilta lainattuja strategisia tapoja esittää, mihin suurin asioihin aiotaan tulevaisuudessa käydä käsiksi.

     Pitää huomata, että on eri asia, mitä ja missä asussa puolueet esittävät vaalikansalle pyrkimyksensä ja se millainen hallitusohjelmasta tulee. Nyt ollaan niin coolisti eleettömän ohjelman puolesta, että puistattaa.

     Jos hallitusohjelmasta tulee strateginen asiakirja, mitä voi vahvasti epäillä, siinä on sudenkuoppansa.

     Ei ollenkaan pois suljettu, etteivätkö suuret lobbarijoukot joka tapauksessa tulee esittämään vaatimuksiaan. Ja nehän ovat tunnetusti yksityiskohtia ja olisivat muutoin suurella pensselillä maalatussa hallitustaulussa ikäviä kokonaisuuden pilaavia täpliä.

     Ilman lobbareiden kilpajuoksuakin syntyy yleisluonteisen ohjelman toteuttamisesta ongelma.
Saattaa olla, että tähän tyssää hallituksen strategien johtaminen.

     Jos hallitusohjelmassa annetaan vain suuntia ja suuria 200 000 työpaikan luomistavoitteita, hallituksen pitää delegoida yksityiskohtien suunnittelu ja toteuttaminen yritysmäiseen tapaan itsenäisille divisiooneille, käytännössä miniteriöryhmille.

     Tämä johtaa ongelmiin: kuka niitä johtaa, mikä on ministeriön ja asianomaisen ministeriöryhmän työjako ja budjettivalta, mikä on ministeriöryhmän vetäjän ja ministeriöryhmään kuuluvan ministeriön ministerin vastuujako, mikä on kansliapäälliköiden asema, jne.

     Näyttää varmalta, että strategisen hallitusohjelman valmistuttua, hallitus rakentaa tärkeiden hankkeidensa salkun. Tällöin hallitusohjelman muodostuisi strategisesta ohjelmasta ja hankesalkusta. Kukin hankesalkkuun kuulava hanke organisoidaan erikseen. Hankesalkkua johtaisi talouspolittien ministerivaliokunta. Tämä saattaisi toimia.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *