Kyse ei nyt ole siitä, että Olli-Pekka Heinonen näyttää tulevan
nimitetyksi TEM;n kansliapäällikön virkaan lokakuun alusta 2015. Heinonen on
kohonnut sellaiseen poliittiseen rälssiin, että hänen pätevyyttä mihin tahansa korkeaan
asemaa ei ole sopivaa epäillä. Se olisi melkein mautonta. Mies tullaan siis nyt
nimittämään kansliapäälliköksi. Kuvaavaa on, että ehdottomasti virkaan pätevin Raimo
Luoma ei edes hae. Hän kokeneena tietää jo nyt kaupunkikanavien kautta, ettei
kannata.
Ainakin kahden valtiovarainministeriön, kahden liikenne- ja
viestintäministeriön ja kahden teollisuus- ja elinkeinoministeriön alaisten
keskusvirastojen pääjohtaja-nimitykset ovat menneet enemmän tai vähemmän pieleen.
Nimitysten haitoista kärsittiin ja kärsitään vuosikymmenet.
Rationaalisen nimityspolitiikan kannattaja voisi tähän esittää
syyn. Rekrytoinnissa ei noudatettu minkäänlaista hyvän rekrytoinnin ohjetta. Ei
ole pantu kandidaatteja testeihin tai on pantu muodon vuoksi.
Tosiasia tietenkin on, että nimitykset ovat olleet umpipoliittisia.
Näissä kuudessa tapauksessa voidaan
epäillä, että eräs ajoi puolueen etupiirin etuja ja siinä vähän omiaankin, eräs
käyttäytyi rikollisesti ja eräät olivat vain muuten epäpäteviä.
Jos hallituskauden lopussa hallitukselle ei mikään luista,
niin ainakin nimitykset saadaan luistamaan hyvissä ajoin ja hyvin pitkälle tulevaisuuteen.
Kukaan ei viitsi edes nauraa poliittisen virkanimitysten
kieltämiselle saati niiden lopettamiselle.
Kommentit
Lähetä kommentti