Suomalaiset eivät ole saaneet
ruoassaan historiansa aikana milloinkaan niin paljon proteiinia kun nyt. Tämä
on hämmästyttävää. Ennen tehtiin maalla pelloilla ja metsissä päivät päästä raskasta
ruumiillista työtä proteiinin saannin tullessa turvatuksi tavallisesta
kotiruoasta, lihasta, voista, leivästä ja maidosta Sodissa sotilaat eivät
nälissään olleet, mutta kulutus oli valtava. Ei ollut patukoita.
Kunnon voimakuntoilija nauttii
proteiinijuomaa ennen harjoitteita, harjoitteiden aikana ja niiden jälkeen,
jopa 80 gramma tässä jumpassa. Ravitsemustieteen dosentti Professori Mikael Fogelholm
mukaan 20 grammaa ja hiilihydraatteja riittävät, kaksi maitolasia ja banaani.
Myytin mukaan voimaurheilija
tarvitsee kaksikertaisen määrän proteiinia verrattuna kestävyysurheilijaan.
Täytyy huomata, että hän syö myös kaksin kertaisen määrän verrattuna normaali
kuntoilijaan. Kuntoilija tarvitsee enenen kaikkea hiilihydraatteja.
Fogelholmin mukaan proteiinin
saanti tavallisesta ruoasta ei ole ongelma voimailijalle eikä kuntoilijalle. On
kuitenkin hyvää saada proteiinia heti kova kunto-ohjelman jälkeen.
Jos ylimääräisiä proteiiniaineita
otetaan, tärkeää on tietää niiden lähteiden alkuperän ja turvallisuus. Jos
munuaiset eivät ole kunnossa, munuaisten typen erityksessä voi tulla ongelmia.
Miksi niitä pitää turhaan rasittaa juomilla ja patukoilla?
Proteiinin kimppasyöntiä
voidaan pitää taannoiseen karppausinnostukseen eräänlaisena jatkeena. Tosin
sillä erolla, että karppaajat pyrkivät liioista kiloista eroon ja proteiinivoimailijat
lihastensa kasvattamiseen aikana, jolloin lihasten käyttö työssä on yhä
vaatimattomampaa.
Lähde: Yle
aamu-tv
Kommentit
Lähetä kommentti