Talouselämä-lehdessä 44-45/2014 oli peruspalveluministeri
Susanna Huovisen ytimekäs haastattelu. Haastattelijana on Seija Holtari.
Yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilää. Maahan on kaavailtu viittä sote-aluetta.
Vastaus ei voi olla, että yksittäisellä sote-alueen kuntayhtymällä paikallisena toimijana on parhaat edellytykset muotoilla pätevyysvaatimukset niin, että pätevimmät saadaan virkoihin.
Ettei vain olisi niin, että tällä tavalla saadaan sopivimmat virkoihin muotoilemalla pätevyysvaatimukset kulloiseenkin tilanteeseen sopiviksi? Täytyy myöntää, että tämä on hieman ikävästi sanottu, mutta parempi sanoa se nyt, kuin silloin kun hiiri on kissan suussa. Herää myös epäily rakenteellisen poliittisen korruption mahdollisuuksien lisäämisestä.
Jos tälle tielle lähdetään, pahimmassa tapauksessa sote-alueen johtaja ja seuraavan tason johtajat on kaikki valittu poliittisen perustein, tarvittaessa pätevyysvaatimuksia uudelleen muotoilemalla.
Tästä voi alkaa se iänikuinen keskustelu, ettei poliittisuus saa olla este virkaan valitsemiselle. Täytyy huomata, että tätä itsesään selvyyttä ei ole milloin sanonut kukaan muu kuin poliitikko. Ei tietenkään se ole este.
Yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilää. Maahan on kaavailtu viittä sote-aluetta.
Huovisen eräs kommentti pisti silmään. Hän vastaa empimättä kysyttäessä, että sote-alueen
johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisestä vastaa asianomainen
kuntayhtymä.
Perustehtäviltään alueita voidaan pitää identtisinä. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernijohtajan pätevyysvaatimuksien täyttäminen asianomaisine korkeakoulututkintoinen on ehdottoman välttämätöntä tässä. Siis kokemus suuren organisaation muutosjohtamisesta on välttämätöntä.
Moneen kertaan soten palikoiden yhteen sovittamisessa ja näköpiirissä odottavien muutostarpeiden puristuksessa, on painotettu johtamiseen laadun merkitystä soten eri tasoilla. Tarvitaan huipputason johtamista. Muuten hanke voi kariutua jo alkumetreillä tähän perustavaa laatua olevaan ongelmaan.
Hereää kysymys, miksei tässä tilanteessa ja sote-alueiden samakaltaisten johtamishaasteiden vallitessa, ei ole asianomaisessa sote-laissa yhdenmukaistettu johtajien pätevyysvaatimuksia. Tässä tapauksessa yhdenmukaistaminen palvelisi ylimmän konsernijohdon mahdollisuuksia saavuttaa ne miljardiluokan eurojen säästöt, joita Huovinen piti jopa varovaisena tavoitteena. Miksi tuottavuustavoite saatetaan uhanalaiseksi yksinkertaisella lakitempulla?
Vastaus ei voi olla, että yksittäisellä sote-alueen kuntayhtymällä paikallisena toimijana on parhaat edellytykset muotoilla pätevyysvaatimukset niin, että pätevimmät saadaan virkoihin.
Ettei vain olisi niin, että tällä tavalla saadaan sopivimmat virkoihin muotoilemalla pätevyysvaatimukset kulloiseenkin tilanteeseen sopiviksi? Täytyy myöntää, että tämä on hieman ikävästi sanottu, mutta parempi sanoa se nyt, kuin silloin kun hiiri on kissan suussa. Herää myös epäily rakenteellisen poliittisen korruption mahdollisuuksien lisäämisestä.
Jos tälle tielle lähdetään, pahimmassa tapauksessa sote-alueen johtaja ja seuraavan tason johtajat on kaikki valittu poliittisen perustein, tarvittaessa pätevyysvaatimuksia uudelleen muotoilemalla.
Tästä voi alkaa se iänikuinen keskustelu, ettei poliittisuus saa olla este virkaan valitsemiselle. Täytyy huomata, että tätä itsesään selvyyttä ei ole milloin sanonut kukaan muu kuin poliitikko. Ei tietenkään se ole este.
Kommentit
Lähetä kommentti